*

Kaikki blogit puheenaiheesta Elvytyspolitiikka

Mitä jos Suomea johdettaisiinkin kuin yritystä?

Jossain vaiheessa tuli kovasti äänenpainoja että suomen taloutta pitäisi elvyttää velkarahalla, eikä kiristää vain vyötä. Mitä jos vietäisiin ajatusta pidemmälle?

Elvytys on harhaista touhua

Jokainen valtio, jokainen kansakunta, jokainen kansalainen haluaa pärjätä paremmin kuin naapuri. Jos ei nerot riitä huudetaan apuun elvytys. Otetaan enemmän töitä, että saadaan isompi ja uudempi auto kuin naapurilla. Tämä johtaa naapurin kanssa kilpajuoksuun, naapuri ottaa myös lisätöitä ja kohta olette naapurin kanssa molemmat ylitöissä ja taloutenne elpyy.

EU estää elvyttämisen

Talous täytyy saada kuntoon, siitä ollaan yksimielisiä. Säästää vai elvyttää, siinä kysymys joka jakaa mielipiteitä. Toinen tie tuhoaa hyvinvointivaltion mutta toinenkaan tie ei toimi. Turmion tiellä olemme mutta palaan korjauskeinoon vasta lopussa.

Kulutuksen elvyttäminen lisää työttömyyttä

Yksi tärkeimmistä kansantalouden mittareista on vaihtotase. Se sisältää kaikki juoksevat rahavirrat maan ja ulkomaailman välillä. Vaihtotaseen rungon muodostaa kauppatase, jolla mitataan tavaroiden vientiä ja tuontia. Kauppatase on ylijäämäinen (positiivinen), jos maan vienti ylittää tuonnin rahassa mitattuna. Suomessa tuonti on koostunut pitkälti tuotannollisista panoksista, kuten öljystä. Nokian aikaan arvokkaiden valmistavaroiden myynnistä johtuen kauppataseemme oli usein ylijäämäinen. Näin ei ole enää.

 

Suomen Pankki ja lupa painaa rahaa

Taloussanomien (7.10.2015) mukaan Suomen Pankki rahoittaa julkisia menojamme 40 miljoonalla per arkipäivä. Selvennyksen vuoksi, tämä on ns. helikopterirahaa, eli ei varsinaisesti keneltäkään pois.

Iso valtio voi aiheuttaa tehokkuustappioita – krooninen työttömyys vielä enemmän

Valtion koko ja budjettialijäämä ovat eri asioita

Elina Lepomäki vastasi Joseph Stiglitzin Suomen nykyhallituksen ”leikkauspolitiikkaa” koskevaan kritiikkiin sarjalla ihan hyviä pointteja euron ongelmista, työmarkkinajäykkyyksistä ja suuren julkisen sektorin vaaroista/haitoista.

Tässä Elina kuitenkin argumentoi ovelasti (kohdeyleisöään miellyttäen) vähän aiheen vierestä.

Suomen velkaongelma ennen vapaata pudotusta

Velka on valtioille tärkeä taloudenhoidon väline. Toisin kuin yksityisten ihmisten ja yritysten lainojen kohdalla yleensä, valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan maksaa pois.

Romaniassa tosin Nicolae Ceauşescu aikanaan sai päähänsä, että valtionvelka pitää maksaa kokonaan pois. Seurauksena oli ankaria säästötoimia. Sähkönkäyttöäkin rajoitettiin pakkotoimin ja asunnot olivat kylmiä, kymmenen asteen tuntumassa. Kansalaiset ajautuivat kurjuuteen ja köyhyyteen. Lopulta pulaa oli ruuasta, energiasta, lääkkeistä ja muista perustarvikkeista.

Minä ja valtiovalta

Odotan pääministerin puhetta ehtoolla, vaikka hän onkin keskustalainen, ja toivotan onnea toimilleen.  Toivottavasti Sipilä  lakkauttaa valtion velanotolla maksetut lapsilisät ja muut avustusautomatiat, jotka huomenna lankeavat lastemme maksettavaksi.

Presidentiltähän valta on viety, joten hä voi mennä vaikka marjametsään.

Avoin kirje Juha Sipilälle

Arvoisa herra pääministeri

 

Elämme jännittäviä aikoja. Uusi hallitus, uudet hankkeet.

Uskoisitteko korvianne jos kuulisitte että moneen hallituksen suunnittelemaan kärkihankkeeseen löytyisi ainakin jonkin suuruinen apu yhdestä tekijästä? Uskomatonta, mutta totta.

Kokeilut, normien purkaminen, biotalous, puhtaat ratkaisut, hyvinvointi ja terveys, työllisyys ja kilpailukyky. Näin aluksi.

Valtamediasta työvoimamme maineenpilaaja verovaroin

Talouden taantuma kohotti työttömyysasteen vuoden 2009 lopussa yhdeksään prosenttiin. Vuosina 2012–2013 työttömyysaste pysyi sitkeästi kahdeksan prosentin tienoilla, mutta vuonna 2014 työttömyystilanne paheni jonkin verran. Tilastoidun työttömyyden nousua on laskusuhdanteessa hidastanut väestömme suhteellinen ikääntyminen, se vähentää luonnollisesti myös työnhakijoiden suhteellista määrää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä