Maataloustuki

EU - pajatso, jossa suomalainen häviää aina

Eduskunnassa keskustellaan harvoin EU:sta. Tänään 9.5.2018 eurooppa-päivänä siihen oli kerrankin tilaisuus puolentoistatunnin pituisen ajankohtaiskeskustelun muodossa. Aiheena olivat komission esitykset EU:n rahoituskehyksestä eli budjetista.

Asiasta on uutisoitu laajalti jo tässä vaiheessa, mm. pelkoja maataloustukien leikkauksista, kuten vaikkapa tässä Ylen laajahkossa jutussa; https://yle.fi/uutiset/3-10196212

Lyhyestä virsi kaunis... ?

Suomessa kaupasta ostettavassa ruuassa erilaisten verojen ja veronkaltaisten maksujen osuus on noin 40% myyntihinnasta.
Muualla euroopassa vastaava luku on keskimäärin 20%.
Suomessa maksetaan ennätyssuurta kansallista "maataloustukea" lainausmerkeissä koska suuri osa siitä menee aivan johonkin muualle.
Ruoka kaupassa on noin 10% kallimpaa kuin esim. Hollannissa.

Omavaraisuustuki Venäjän vientiin

Euroopassa tuetaan jokaisen jäsenvaltion maataloutta ja perusteena on omavaraisuus, lähiruoka ja viljelyolosuhteet ym.

Oletetaan, että Suomen maatalouttakin tuetaan juuri omavaraisuuden takia, mutta mistä tulee sitten tukihakemus Venäjän pakotteiden tuottamasta ahdingosta? Onko Venäjä osa Suomen omavaraisuutta?

Suomi on anonut EU:lta tukea maanviljelijäille tarkemmin sanottuna maidontuottajille noin 100 miljoonaa euroa, koska EU on asettanut pakotteita Venäjää vastaan. Pakotteet rankaisevat suomalaista maidontuottajaa.

Myös maatalouden on kannettava kortensa kekoon

Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen: VM julkisti maatalouden menot, mutta vaikeni 700 miljoonan euron eläkerahoista (IS 28.9.2016) - Suomen huonossa taloudellisessa tilanteessa on käännelty erikokoisia kiviä, joiden alta on löytynyt säästettäväksi verrattain pieniäkin summia, kuten 400 tuhatta euroa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. (www.suomensotilas.fi)

Maataloustukien on tuotettava yhteiskunnallista hyvää

EU:n maataloustukijärjestelmä sai alkunsa kuusikymmentä vuotta sitten, jolloin tavoitteena oli turvata elintarviketuotannon riittävyys Euroopassa. Tukien myötä Euroopasta kasvoi pian myös merkittävä maataloustuotteiden viejä. Maailma on muuttunut paljon sitten 50-luvun, ja jälleen on mietittävä millaisia tavoitteita haluamme maatalouspolitiikalla ajaa. Kun maatalous syö leijonan osan EU:n budjetista (budjetti 2014–2020 on 408 miljardia euroa), on myös lupa kysyä, mitä investoinnille saadaan vastineeksi.

Maatalouden kriisiin on puututtava pikaisesti

Ihmiskunta voi luopua monesta asiasta eikä sillä olisi vaikutusta elämän jatkumiselle. Mutta riittävä ruoka, puhdas vesi ja energia ovat asioita, joiden riittävyydestä - ja omavaraisuudesta emme voi luopua. Tämän ymmärtäminen näyttää olevan haastavaa nykyiselle hallitukselle, joka ei ole ryhtynyt vaadittaviin toimenpiteisiin, jotta maatalouden säilyminen Suomessa turvattaisiin.

Avoin kirje Antero Vartialle. (ja parille muulle)

Parahin veli Antero. Ja muutama muu maatalouden tukien kadehtija.

Maa- ja elintarviketalouden turvaaminen on koko kansan asia

Suomen maatalouden ja elintarviketuotannon vallitseva kriisi on syvempi kuin mitä yleisesti edes ymmärretään, totesi puoluesihteeriehdokas Sami Kilpeläinen Ylivieskassa ja Seinäjoella keskustan puoluesihteeriehdokkaiden tentissä.

Kilpeläisen mukaan huolestuneet kansalaiset, myös maatalouden ulkopuolelta, ovat tulleet kertomaan tilojen vaikeuksista ennen näkemättömän vakavalla äänenpainolla. Heillä on aito hätä maatilojen selviytymisestä.

Kotimaisen ruoan siemenet peltoon.

 

On touonteon aika.

Vielä löytyy ruokakaupan hyllyiltä kotimaassa tuotettua jokapäiväistä leipää, maitoa, lihaa, juustoa ja  kaljaakin, kun viljelijät pistävät peltojaan pölisemään ja uskovat ammattinsa tulevaisuuteen.

Mahdoton tehtävä.

Ei maha mittään! Vaadimme maajussilta mahdotonta. Vaadimme, että hänen on tuotettava maailman parasta, puhtainta ja terveellisintä ruokaa. Emme kuitenkaan ole valmiita maksamaan siitä tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa. Eli vaadimme mahdotonta.

Suomen maatalous on uhattuna

Vain kuukausi sitten yli 5000 maanviljelijää marssi Helsingissä toimeentulonsa puolesta. Traktorimarssia oli seuraamassa myös kolme ministeriä, jotka lupasivat ottaa tuottajien ahdingon tosissaan.

 

Mikään ei kuitenkaan ole kuukaudessa muuttunut. Maatalouden toimintaolosuhteet eivät ole parantuneet marssin jälkeen – pikemminkin päinvastoin. Suomen maatalouden tila ja tulevaisuus huolestuttavat.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä