Kaikki blogit puheenaiheesta Metsäenergia

Hakkeen pitkä tie energialähteeksi

Suomessa tuotettiin vuonna 2017 metsähaketta 7,1 miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin kymmenesosa kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on pitkään toivottu metsänkasvattajalle tasavertaista myytävää muun puun ohessa.

Koivua oli 1950-luvulla liikaa

Energiapuun kummallinen hinta

Metsämme kasvavat massoittain pienpuuta, mikä ei ole vielä turvonnut paperi- tai tukkipuun mittaan. Uuden ajan biotalous, esimerkiksi autojemme tulevan biopolttonesteen tuotanto pohjaa paljolti juuri halvan pienpuun varaan.

Läpimitaltaan alle kymmensenttisestä, karsimattomasta puusta maksettiin alkuvuodesta 2018 tien varressa 20,4 euroa kiintokuutiolta (hankintahinta). Hinta on ollut hienoisessa laskussa viime vuodet. Puolet kahdenkympin maksusta soisi ohjautuvan palkaksi metsäänsä kasvattavalle, ja toisen puolen pienpuun korjanneelle koneurakoitsijalle.

Hiilidioksidin sieppaus sopisi metsien Suomelle

Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU:n energiatoimijat ottavat kasvihuoneilmiön yhä enemmän tosissaan. Tästä kertoo ainakin ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pörssihinta. Se on noussut korkeimmilleen sitten kymmeneen vuoteen. Syyskuun alkupuolella päästöoikeuksia sai pörssissä ostetuksi 21 Eurolla hiilidioksidin tonnilta. Hinta on kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

Päästömaksun välttämiseksi fossiilivoimaloille on kehitetty menetelmä nimeltä hiilidioksidin sieppaus ja varastointi. Sen esitteli 1977 italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti.

Biotalous saa lisäpuuta kannoista

Klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Puuvoima on vahvinta uusiutuvaa

Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Uusiutuvat metsämme tuottavat sitä jo nyt. 

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Näin tapahtui kaikkialla maapallolla. Meillä öljy ohitti puun 1964. Saimme molemmista silloin 39 prosenttia.

Bioydinvoima on jo käytössämme

Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Suomesta uusiutuvaa energiaa

Suomessa jokaista ehdotusta puun- ja turpeenkäytön suhteen punnitaan tarkkaan. Vaikka Suomella on puussa ja turpeessa enemmän energiavaroja kuin Norjalla tai Pohjanmeren öljyssä, olemme itse rajoittamassa energiavarojemme hyödyntämistä. Sen sijaan tarjolla on ulkomailla valmistettuja tuulivoimaloita, joista saatavaa energiaa ei voida käyttää vielä järkevästi hyödyksi, epätasaisen tuotannon vuoksi.

 

Menestystä metsistä

Suomen metsät ovat olleet maamme talouselämässä ja vientikaupassa aina tervanpolton päivistä alkaen ja edelleen koko sotienjälkeisen ajan keskeisessä roolissa. Metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat sen asemaa ajoittain horjuttaneet, mutta siitäkin huolimatta olemme jälleen palanneet metsäteollisuutemme suhteen uusien jopa ennen kokemattomien investointien aikaan ja kasvun odotusten äärelle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä