*

Kaikki blogit puheenaiheesta Pääoma

Työn ja pääoman koalitio ”sekametelisoppahallituskulttuurin” tilalle

# Sivistysvaltioissa äänestäjät tietävät, millaiselle hallitusryhmittymälle he antavat äänensä. Mutta ei Suomessa. Meillä hallituspohja ja hallitusohjelma on ratkaistu vasta vaalien jälkeen Säätytalon ”pitkien puukkojen öissä”, joihin äänestäjä ei voi enää vaikuttaa.

   Vaaleihin puolueet ovat kerta kerran jälkeen menneet ”sammutetuin lyhdyin”, viimeksi v. 2015. Eihän tällainen ole mitään demokratiaa. Asia voitaisiin ja se pitäisi ehdottomasti korjata ennen seuraavia vaaleja. ”Sekametelihallituskulttuuri” on hylättävä.

Korko on tuhon vipu

 

Meille, jotka maksoimme aikoinaan 10-15 prosentin korkoa asuntolainastamme, korko on sinänsä käynyt ymmärrettäväksi ja luonnolliseksi asiaksi. Olen tarkistamassa käsityksiäni. 

Pääomalainasta perittävä korko, vaikka pienikin, on tuhoisa ilmiö. Sen automaattinen seuraus on inflaatio, koska jos lainarahalla hankittu reaaliomaisuus ei tuota tai kasva, olisi aika vähän järkeä hankkia mitään muutoin kuin omilla varoillaan. 

Ministeri Anne Bernerin unelma

Uusi Suomi kertoi 10.4.2016 artikkelissaan ministeri Anne Bernerin yrityksestä puhdistaa mainettaan blogissa, jonka palvelinta ei linkistä löytynyt. Minä kuten jokainen täysi-ikäinen ihminen tiedän, että sana ei riitä todisteeksi, vaan tarvitaan näyttöä. Jos Anne Berner sanoo, ettei hänellä ole mitään tekemistä veroparatiisien kanssa, se ei todista mitään. Jokainen, myös ministeri, voi sanoa, mitä sylki suuhun tuo, mutta näytöksi se ei riitä.

Suomi tarvitsee uusia esikuvia, eikä lisää veropakolaisia

Suomessa on uutisoitu osinkojen olevan suurempia kuin koskaan. Rikkaimpien varallisuudet kasvavat ennätysmittoihin. Samaan aikaan kuitenkin valtion verotulot vähenevät ja työntekijöitä irtisanotaan yhä kiihtyvämpään tahtiin. Tästä yhtälöstä meillä on kiittäminen maamme päättäjiä, jotka eivät ole halunneet puuttua lainsäädännön kautta tähän ongelmaan. Yhä suurempi osa hyvätuloisista siirtää tulonsa holding-yhtiöihin tai matalamman pääomaverotuksen piiriin. Tavalliset palkansaajat maksavat täydet ansioverot ja kustantavat yhteiskunnan palvelut hyvätuloisille.

Jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua suomalaisten tulokehityksestä

Suomalaisten tulokehitys on ollut jatkuvasti tapetilla vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Äänekkäimmin äänessä ovat olleet pääasiassa suomen talousliberaalin siiven edustajat ja pääoman edunvalvontajärjestöt, kuten kokoomusnuoret, EK ja yksittäiset mediapersoonat. Kaikki tuntuvat näkevän suomalaisten palkkatason liian korkeaksi. Työntekijäpuoli on keskittynyt tekemään lähinnä myönnytyksiä ja yrittänyt epätoivoisesti pitää edes nykyisistä eduista ja palkoista kiinni.

Tarina yhdestä Pertistä

Rupesin miettimään jatkoa Piia Aallonharjan kirjoittamaan tarinaan kahdesta Pertistä, jossa sitä, joka oli säästänyt rangaistiin, toisin kuin sitä, joka oli kuluttanut kaikki varansa. Oletetaan että Pertti A omaisuus olisi 12 000 euroa, joista kaikki olisi osakkeissa. Pertti A itse olisi ostanut nuo osakkeet 2 000 eurolla. Loput osakkeiden hinnasta olisi arvonnousua. Ensimmäisenä vuonna Pertti A myisi kaikki osakkeet ja käyttäisi rahat elämiseen.

Käytä pääomaasi

Onni on sijoitustuottoa, johon tarvittava alkupääoma on kaikilla. Joo naivia, mutta naiviuden pelko saattaa olla typeryyden alku.

Olet elossa, sinulla on siis alkupääoma. Elävänä oleminen on ihmeellinen asia, ja senhän sanoo järkikin, että ihme on äärettömän arvokasta. Eli on mitä sijoittaa.

Sitten vaan sijoittamaan, pelimerkkeinä omat kyvyt. Olla oman onnensa seppä on mitä suuremmassa määrin konkreettista.

Paha pääoma

Sanalla pääoma on suomalaisille paha kaiku. Jollain kierolla tavalla ihminen on taatusti pääomansa saanut. Lähes kaikki haluavat omistaa jotain, mutta omistamista halutaan piilotella. Kenties pahin pääomalaji on osakepääoma. Varsinkin osakkeisiin sijoittajat ovat pääosin keinottelijoita.

Palkkojenpolkemissodan 5 kauhua

Sipilän ”yhteiskuntasopimus” voi pahimmillaan olla lähtölaukaus sisäisen devalvoinnin sodalle euroalueella. Se mitätöisi moninkertaisesti EKP:n epätoivoiset yritykset estää aluetta valumasta deflaatiokierteeseen. Seuraukset olisivat katastrofaaliset niin kansantalouksille kuin valtiontalouksillekin. Keskustelussa tuntuu unohtuneen, että sekä euromaiden väliset kilpailukykyerot että näiden maiden vaihtotaseet ovat jo määritelmällisesti nollasummapelejä.

 

Piketty ja Rognlie - taloustiede haluaa yhä unohtaa rahan

Talouskriisinkin jälkeen luotetaan yhä sokeasti rahattomien mallien ennusteisiin. Ja yhä harvempi ymmärtää "pääomaa" - sen molempia merkityksiä.

MIT:n tohtoriopiskelija Matthew Rognlien kritiikki Thomas Pikettyn työstä on saanut osakseen paljon huomiota. Rognlien työ on ansiokkaan perusteellista ja myös tämän kaksi tärkeintä huomiota ovat varsin päteviä:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä