Kaikki blogit puheenaiheesta Puuvoima

Toisen sukupolven pelletille tarve

Helsingin seutu tuskailee kivihiilestä luopumisen kanssa, on tuskaillut jo sukupolven ajan. Teknilliset tieteet ja käytännön koepoltot ovat silti antaneet viitteitä, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Mutta ensimmäisen sukupolven pelletti on vielä liian kaukana kivihiilestä.

Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Puuenergian paluu

Polttopuu, tavallisimmin klapeina ja pilkkeinä oli tärkein energialähteemme vielä ennen sotia ja heti sotien jälkeenkin. Mutta sitten mukaan tuli alati halventuva ulkomainen polttoöljy. Saimme ylipäänsä öljystä (mukana liikenne) kaikesta energiasta enimmillään 61 prosenttia vuonna 1973. Puuenergian osuus oli vastaavasti 20 prosenttia (kuva 1).

Ruotsi jatkaa hake-energian tiellä – entäpä Suomi?

Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Hakkeen pitkä tie energialähteeksi

Suomessa tuotettiin vuonna 2017 metsähaketta 7,1 miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin kymmenesosa kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on pitkään toivottu metsänkasvattajalle tasavertaista myytävää muun puun ohessa.

Koivua oli 1950-luvulla liikaa

Aurinko, tuuli ja metsä yhdistävät uusiutuvan

Tänään Kuusamosta Posion kautta Rovaniemelle matkaava Rukatunturin laskettelija tuijottaa Kitkan Lohirannan kohdalla vaistomaisesti erämaaluonnon ylle. Katse lukkiutuu kairan mäntymetsissä majesteettisesti pyöriviin, seitsemän tuulimyllyn siipiin. Tuulivoima on merkittävin maiseman muutos vuosikymmeniin. 

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltollamme ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat metsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Kotimainen biosähkö helpottaisi ulkomaan velkaa

Pari vuotta sitten kannoimme EU:n jäsenenä huolta Kreikan ulkomaan veloista. Tänään kannamme huolta Italian kasvavista veloista. Mutta myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2017 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 106 miljardiin euroon. Se tekee 19 200 euroa jokaista suomalaista kohti.

Velkaantumisen nykynousu alkoi vuonna 2008. Keskimäärin olemme velkaantuneet yli kuudella miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 2017 otimme lisävelkaa 3,4 miljardia euroa.

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Energiatavoitteinen puunjalostus tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloisen, lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä