*

Kaikki blogit puheenaiheesta Taloudellinen eriarvoisuus

Termit pielessä – ja sen myötä ajatuskin

Kummallista on keskustelu verotuksesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, vuodesta toiseen.

Äskettäin Helsingin Sanomista pomppasi silmille otsikko, jonka mukaan ensi vuonna ”rikkaiden verotus voi kevetä”. Heti perään Yle kertoi, että ”osa varakkaista voi päästä eroon solidaarisuusverosta”.

Puurot ja vellit menivät siis sekaisin. Olisi tietysti pitänyt puhua hyvätuloisista, ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.

 

Etla ehdottaa lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla:n (linkki uutiseen Ylen sivuille) mukaan suomalaisilta ja Euroopan talousalueelta (ETA) tulevilta korkeakouluopiskelijoilta voitaisiin periä lukukausimaksu. Etla:n mukaan kohtuullinen maksu olisi 2000 €/lukukausi. Uutisessa ei tosin sanota, että koska lukukausia on vuodessa kaksi, tarkoittaa se sitä että summa olisi 4000 €/lukuvuosi. Tai sitten uutisessa on virhe tuon osalta.

 

Rahan kiertokulku on rikki

Kun vuosituhannen alussa opiskelin kansantaloustiedettä yliopistolla, opetettiin varmana totuutena, että verojen alentaminen kohentaa taloutta. Kirkkain silmin hoettiin, että kun raha on rikkaiden käsissä, he sijoittavat sen fiksusti. Huonommassakin tapauksessa he tallettavat sen pankkiin, joka puolestaa sijoittaa sen fiksusti tai jakaa lainoina uusille yrityksille. Verot siis kannattaa pitää matalina, jotta raha kiertäisi.

Ihmisen tehtävä on löytää oma yhteisönsä

Nykyihmisen rauhaton elämäntapa sekä taloudellisen taantuman myötä tullut pitkäaikaistyöttömyys, velkaantuneisuus, rahattomuus sekä  hätä ja huoli huomisesta on johtanut tilanteeseen, jossa ihminen on aikaisempaa kyvyttömämpi ratkaisemaan näitä ja muita ongelmia. Ihmisen on kuitenkin helpompi yrittää ratkaista nämä päivänpolttavat ongelmat jos hän löytää oman oikean yhteisönsä. Yhteisö antaa tukea ja turvaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.  Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne on senkaltainen, että laajoissa kansalaispiireissä koetaan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hätää.

Eläkeläiset elättävät meistä monia

Viikonloppuna tuli käväistyä teatterissa. Katsomo oli täynnä viimeistä paikkaa myöten, esityskappale oli mainio ja tunnelma sitä myöten korkealla. Väliajalla tuli seurattua minkälaista yleisöä paikalla oli. Porukka oli kuten aina ennenkin, 80-90 prosenttisesti eläkeläisiä.

Miksi BKT:n käyttäminen menestyksen mittarina pitää unohtaa

Analyytikot, poliitikot ja toimittajat rakastavat BKT:n käyttämistä aina kun puhutaan menestyksestä tai hyvinvoinnin tilasta. BKT mittaa kuitenkin vain tuotannon aikaansaamaa arvonlisäystä, ei yhteiskunnan hyvinvointia. Ekonomisti ja nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin.

Rikkaat piiloutuvat häntä koipien välissä

Kasvava sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus nousi yhdeksi keskeisimmistä teemoista, jotka johdattelivat viime viikonloppuna pidettyä Maailman talousfoorumissa (The World Economic Forum). Huolimatta siitä, että paikan päälle salamyhkäiseen kutsuvierastilaisuuteen kerääntyi lähes 2500 ihmistä, ei uusia ratkaisumalleja sietämättömäksi käyvään tilanteeseen löydetty.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä