Julkiset palvelut

Aholan aktiivimalli

Työtön Anna-Maija Tikkanen ehdottaa ilmaista nettiä ja bussilippua köyhille (Yle Areena 18.05.2018) - netistä en ole samaa mieltä, sillä se löytyy kirjastosta, mutta bussilippu on ihan hyvä idea.

Julkishallinnon leikkaukset palvelevat yksityisiä pääomia

Noin vuosi sitten, jouduin työpaikallani raskaan ja odottamattoman prosessin eteen. Toimin työpaikallani työsuojeluvaltuutettuna ja olin tehnyt kahdesta Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen (vanha työsuojelupiiri) tekemästä työsuojelutarkastuksesta valitukset. Niiden suorittamisessa ei mielestäni ollut noudatettu lakia työsuojelun valvonnasta ja yhteistoiminnasta. Valituksiini ei ensiksi reagoitu mitenkään.

Parkkiautomaateista saa saman mitä Torinossa jo 15 vuotta sitten...

... paikallisliikenteen lippuja.

Uutinen tarkentaa: kyse on vain täydentävästä myyntikanavasta muiden ohella. Ihan tervetullut kohennus, vaikkakaan ei aivan ruudin keksimistä.

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä ja sen kehittäminen

Mitä julkiset hyvinvointipalvelut ovat? Niitä ovat perustuslain turvaamat toimeentuloon liittyvät palvelut, sosiaalipalvelut kuten aikuissosiaalityö, mielenterveystyö, vammaistyö, maahanmuuttotyö, perhetyö ja nuorisotyö, terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Osa palveluista tuotetaan sekoituksena yksityisen ja julkisen välimaastossa kuten työterveydenhuolto. Niitä ovat myös koulutus- ja kulttuuripalvelut lähtien päiväkodeista yliopistoihin ja nuoriso- ja kulttuurikeskuksista museoihin.

HSL:n vyöhykemalli edustaa urautunutta ajattelua

HSL:n vuonna 2017 voimaan tulevat maksuvyöhykkeet eivät korjaa tariffijärjestelmästä kuin yhden merkittävän  valuvian:  näyttää siltä (vielä nyt; katsotaan onnistuvatko byrokraatit vielä tämänkin vesittämään), että voimassa olevalla matkakortin kausilipulla olisi jokin arvo, kun matkustetaan ostetun matka-alueen ulkopuolisille vyöhykkeille!

Julkiset palvelut alas bonuksilla

 

Tuore uutinen postin johtajan palkasta ja bonuksista pani ajattelemaan mihin meitä ajetaan. Markkinatalouden oppien  mukaan hyvästä työstä  palkitaan bonuksin, tosin usein bonusonni kohtaa vain ylimmän johdon. Usein kyseessä on yrityksen saneeraus, joka onnistuu nopeiten laittamalla henkilöstöä kilometritehtaalle. Työttömyyden kustannuksista kantaa kuitenkin suurimman taakan köyhtyvä julkinen sektori.

Politiikan tulisi keskittyä olennaiseen

Politiikkaa vaivaa nykyisin taipumus puhua puista kun pitäisi puhua metsästä. Esimerkiksi julkisessa palveluntuotannossa ollaan huolissaan siitä, käytetäänkö jonkin julkisen palvelun tuottamiseen tarpeeksi tai liikaa miljoonia. Tai siitä, onko palveluntuotantoa kilpailutettu liikaa tai liian vähän. Hyvin harvoin tunnutaan puhuvan siitä, mitä joltakin julkiselta toiminnolta oikeastaan odotetaan, tai pureudutaan syvällisemmin sen järjestämiseen.

Järjestelmänmuutos: Yhteiskunta häviää miljardeja

Tekeillä on järjestelmänmuutos. Hallitus supistaa pysyvästi julkisten palveluiden rahoitusta. Yhteiskunnan tuloja siirretään yrityksille. Veronkiertoa tämäkin, tavallaan.

Suomalaiset ovat hyvää hyvyyttään valmiit tinkimään, ilmenee Ylen kyselystä. Suomalaiset ovat valmiit antamaan itseltään, jotta toinen saisi tarpeeseensa.

Suomi on matkalla Pohjolan Epätoivolaksi - otetaan uusi suunta

Viime vuosien talouspolitiikka ei ole onnistunut nostamaan Suomea suosta. Oikeastaan on käynyt päinvastoin. Kasvu ei tupsahtanutkaan tyhjästä kuten demarit neljä vuotta sitten lujasti uskoivat. Sen sijaan nopeasti kiristyneellä verotuksella on kuihdutettu toivo talouden palaamisesta normaalille kasvu-uralle.

Harjoitettu talouspolitiikka on johtanut siihen, että yritykset eivät uskalla investoida eivätkä ihmiset uskalla tehdä isoja hankintoja, koska pelkäävät velkaantumiskierteen jatkuvan ja verotuksen kiristyvän entisestään.

Julkiset palvelut takaavat Suomen tulevaisuuden

Tavalliset suomalaiset ovat keskimäärin tolokkua väkeä. Siihen johtopäätökseen on helppo tulla, sillä harva haluaa yhteisiä rahojamme leviteltävän veroparatiiseihin tai kasvottomien monikansallisten firmojen taseisiin. Peräti 80 prosenttia suomalaista haluaa pitää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta julkisella sektorilla myös jatkossa. Tämä tieto tulee ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemästä kyselystä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä