*

Mannerheim

Toimiko Talvisodassa Suomen puolella Venäjän Kansanarmeija (RNA)?

Toimiko Talvisodassa Suomen puolella Venäjän Kansanarmeija (RNA)?

*

Johdanto

Tiedetään, että eri tahoilta esitettiin Talvisodan sytyttyä, että puna-armeijan sotavangeista ja Venäjän yleissotilaallisen liiton (ROVS) valkoisista emigrantti-upseereista perustettaisiin Suomen armeijan rinnalle antistalinistinen pataljoona. 

Mutta toteutuiko se (kaikesta päinvastaisesta oletuksesta huolimatta) ja jos, missä ja miten se taisteli rintamalla?

*

Pohjustus

Perussuomalaisten Nuorten lapsellinen provokaatio

Kuinka typerää. Ei ole muste kuivunut Jussi Halla-ahon allekirjoituksesta puoluejohtajien sovintojulistukseen, kun Perussuomalaiset Nuoret jo provosoi vastakkainasettelua Kansalaissodan muistosta.

Uskokoon ken tahtoo, ettei puolueen puheenjohtaja tiennyt nuorisojärjestönsä kampanjasta pari viikkoa sitten allekirjoittaessaan. Puoluejohtajat toivoivat, että vuoden 1918 muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä.

Historian pelko

 

  Tutkimus arvioi, että Suomi on tyhmistymässä. Eipä siinä ole ihmettelemistä. Pintatieto ja KVG ovat arvossaan, nuoriso on lopettanut lukemisen, yo-tutkinnon yleissivistävyyden rapauttaminen ja oikeinkirjoituksen vähättely kuuluvat samaan aatteeseen.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ Takavuosien ,sota-aikojenkin legendaarinen lastenlääkäri Arvo Ylppö toimi vuosikymmeniä arkkiatrina ja hänet tuntevat kaikki kokeneemmat suomalaiset. Sensijaan hänen veljeään ei tunne juuri kukaan. Suomalainen vankilapastori Aarne Ylppö ( Arvon veli) omasi profeetallista näkökykyä. Hän sai viestin vietäväksi silloisen arkkipiispan välityksellä Mannerheimille: Suomen ei tule luovuttaa juutalaisia natsi-saksalle.

Mannerheim ja Suomen kansa - sotien ja ylivaltojen armoilla

Suomen satavuotinen historia ja monien sotiemme painajaismaiset tapahtumat ovat mykistävää luettavaa. Suomalaisten ja sotilaiden selviäminen ja sodanjälkeiset tapahtumat eivät jätä ketään kylmäksi. Toisille talvi- ja jatkosodan päättyminen olivat suuren ilon ja helpotuksen aikoja, toisille taas suurten menetysten ja elämättömän elämän tosiasioita – oli isiä ja naisia, jotka eivät palanneet, tuli leskiä ja orpoja, jotka jäivät kovan elämän puristukseen. On suoranainen ihme, että sotiin joutunut Suomi on nyt olemassa itsenäisenä, hyvinvoivana menestysvaltiona.

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

K.J. Ståhlberg ja C.G.E. Mannerheim – päämiesten jäykkä suhde

K.J. Ståhlberg ja C.G.E. Mannerheim – päämiesten jäykkä suhde

 - eli vuoden 1919 presidentinvaalin voittaja ja häviäjä 1930-luvun kuohuvassa Suomessa

*

Motto:

”Mannerheim – ja hänellä ei silmissäni ole mitään hohtoa. Hän ei tee minuun pienintäkään vaikutusta.  Tiedän liikaa hänen juonitteluistaan vuosien varrella.”

Ester Ståhlberg, kirjailija, presidentin puoliso. Päiväkirja, 6.3.1931.

*

*

Henkilöt:

Mitä Mannerheim tarkkaan ottaen teki maaliskuussa 1917?

"Karpaateilla käytyjen rajujen taistelujen jälkeen 12. Ratsuväkidivisioona vedettiin tammikuun lopussa 1917 Bessarabiaan täydennystä ja lepoa varten.

Hengähdystaukoa hyödyntäen Mannerhein pyysi lomaa voidakseen käydä Suomessa. Läpikulkumatkalla Pietarissa, suunnilleen helmikuun puolivälissä, hän päätti tehdä huomionosoituskäynnin tuolloin Tsarskoje Selossa oleskelleen keisarin luo. Seurueen kenraali, kuten muistamme, saattoi esteettä päästä audienssille hallitsijan luo. ... Pietarissa vallitsi apea tunnelma.

Onko perustuslakimme juhlan väärti?

Suomi 75 -juhlatoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimi moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa, heräsi ajatus "tasavaltalaisen perustuslakimme juhlimisesta" sekä toteamus, että "kesäinen juhlapäivä tasavallan saavutusten merkeissä antaisi paljon otollisemmat puitteet iloiselle juhlamielelle kuin synkkä joulukuun alku".

Niinpä toimikunta yksimielisesti esitti, että 17. päivä heinäkuuta julistettaisiin kansanvallan päiväksi. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan julistuksen.

​*

Kenraali Mannerheim päin Pietaria 1919

​Heinäkuun 25 päivänä 1919 eduskunta valitsi äänestyksen tuloksena Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K.J. Ståhlbergin.

Äänestyksessä tappiolle jäi valtionhoitaja Gustaf Mannerheim, joka luopui julkisista toimistaan ja matkusti oitis ulkomaille.

Juuri tähän aikaan Venäjän bolshevikkihallitus oli joka taholta ankarassa puristuksessa. Punaisen Moskovan oli taisteltava neljällätoista rintamalla; sen päivät näyttivät olevan luetut.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä