Lukijan vastuuvapauslauseke: Jos Lukijan kyky tulkita ja muodostaa järkevä mielipide lukemistaan teksteistä tuottaa Lukijalle yleisesti haasteita, on suositeltavaa lopettaa lukeminen tähän. Blogin Kirjoittaja ei ole äidinkielenopettaja, ammattikirjailija tai (ainakaan yleisesti) tunnustettu nero, mutta pyrkii silti kirjoituksillaan herättämään mielipiteitä ja keskustelua. Välillä Kirjoittaja pyrkii tarkoituksellisesti provosoimaan Lukijaa, mutta toivoo, että Lukija on tarpeeksi älykäs ymmärtääkseen asian ytimen.
Helsingin köykäinen yöliikenne on este kukoistavalle kaupunkikulttuurille. Muutamat yöbussit ja paikallisjunat liikennöivät ainoastaan viikonloppuöisin, ja useimmat raitiovaunutkin lopettavat liikennöinnin jo ennen klo 01.00. Tämän puutteen voi keskustassa öisin havaita kilometrien pituisina taksijonoina sekä täyteen ahdettuina busseina. Selkeimpiä ongelmia ovat viikonlopun puutteellinen kapasiteetti ja kattavuus, sekä arkisin lähes kokonaan puuttuva yöliikenne. HSL voisi aloittaa yöliikenteen kehittämisen myöhentämällä joukkoliikenteen aikatauluja asteittain.
Taas ammattitaidoton ja tietämätön toimittaja asialla.
Helsingin nykyinen kaupunginhallitus (2.5.) lopetti Guggenheim Helsinki –museohankkeen äänin 8-7. Museohankkeen kustannuksia väitettiin kansalaiskeskustelussa kalliiksi, minkä johdosta kaupunginhallituksen enemmistö ei katsonut voivansa laittaa 1,4 miljoonaa euroa arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen.
Olivatko arkkitehtuurikilpailun kustannukset oikeasti merkittäviä suhteessa kaupungin yleiseen investointitasoon? Vastaus on, etteivät ne olleet.
En muista, että aikaisemmin Ayn Rand olisi esiintynyt suomalaisissa tiedotusvälineissä ja laajemminkin julkisessa keskustelussa yhtä taajaan kuin tänä vuonna. Huolimatta siitä, mitkä kaikki syyt tämän ovat aikaansaaneet, minusta on erinomaista, että Rand tulee vähitellen tunnetuksi myös Suomessa. Toivottavasti ajan myötä myös sen perusteella, mitä hän itse on kirjoittanut ja sanonut.
(Blogaan aina kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksista. Edistän näin osaltani avoimuutta päätöksenteossa Helsingissä. Mitään säkenöivän jännittäviä kirjallisia tuotoksia nämä blogaukset eivät ole. :)
Maamme hallitus hokee sokeana materiaalista kasvua, jopa kasvulle kasvua.
Samaan aikaan näyttötalous on aineellistunut nuorison itsensäesitykseen
kelpoisuudesta ja katu-uskottavuudesta. On hienoa olla cool, roikuttaa
merkkifarkkuja ja pukeutua myötäisiin, jotta oma edustavuus olisi houkutteleva
ja joukkoon hyväksyvä.
Aluksi pieni vastuuvapautuslauseke: kirjoitus perustuu
puhtaasti subjektiiviseen näkemykseeni ja omiin kokemuksiini opiskelijamaailmasta.
Opiskelu ja alkoholi ovat sanoja, jotka monesti ilmenevät
samassa yhteydessä. Olisikin varsin naiivia väittää, etteivätkö alkoholinkäyttö
- jopa kohtuuton sellainen - ja opiskelijakulttuuri olisi vahvasti
linkittyneenä toisiinsa. Niin hyvässä kuin pahassa.
On elämäni yhdeksästoista äitienpäivä. Olen siis puolet elämästäni viettänyt äitienpäiviä. Se on mielestäni aika monta.
Äitiys
on kummallisella tavalla vieläkin kovin myyttinen asia suomalaisessa
yhteiskunnassa. Äitiyteen liittyy paljon paineita ja odotusarvoja. Kun
olet jonkun äiti, asetat itsesi kovin alttiiksi kaikenlaiselle
arvostelulle.
