Ilmastonmuutosaktivistit ja venkoilijat väittelevät siitä onko ilmastonmuutos totta vai ei. Itse olen ottanut sen kannan että ilmastonmuutos on totta, mutta sen, mitkä ovat sen ensisijaiset syyt, olen jättänyt avoimeksi.
Nykysuomalainen tuntuu hyväksyvän välttämättömänä pahana vuosittaiset tuhannet liikenneonnettomuusuhrit, sadat niissä kuolleet sekä kymmenet tuhannet väkivaltarikoksien uhrit, mutta samaan aikaan hävittää esimerkiksi kyykäärmeen hirvittävänä uhkana mökkipihapiiristään ja usein myös luonnosta valitettavan usein tappamalla. Luonnosta nautitaan, kunhan sen sisältö ei vain millään tapaa uhkaa omaa turvallisuuden tunnetta tai aiheuta muuta haittaa yksilölle tai yhteisölle.
Perinteisessä
freudilaisessa ajttelussa ulkopuolisuus liitetään ennen muuta oedipaaliseen
solmuun. Lapsi ”kantanäyssään” kokee trauman kun hän ymmärtää että vanhemmilla
on intiimisuhde johon nähden hän on
ulkopuolinen.
CASE: Parhaillaan USA:ssa on meneillään ensimmäinen WLAN-oikeuskanne, jossa isä on haastanut koulupiirin oikeuteen, koska lasta on koulussa säteilytetty vasten tahtoaan. Asiantuntijoiden perustelut riskistä ovat mielestäni hyvät ja tästä voi tulla ensimmäinen ennakkotapaus:
Katso: "Wi-Fi in Schools–Civil Action: Morrison v. Portland Public Schools"
Juuri nyt on tapahtumassa suuri paradigman muutos lääketieteessä. Tästä esimerkkinä on se, että USA:ssa FDA (Food and Drug Administration) on hyväksynyt pulssimaiseen radiotaajuiseen säteilyyn perustuvat syöpähoidot.
Tästä ja myös luonnon omista sähkömagneettisista kentistä lisää alla olevassa SlideShare-diasetissä. Diat perustuvat esitykseeni REACT 12 -bioteknologiatapahtumassa Tampereella.
WWF Suomi julkisti perjantaina Tunnista teko -ilmastokampanjan, jossa monet julkisuudesta tutut naamat kertovat mitä konkreettista aikovat tehdä ilmaston hyväksi. Mukana ovat mm. Maija Vilkkumaa, Sipe Santapukki, Markus Maulavirta, Jonne Von Hertzen sekä myös allekirjoittanut. Jokainen meistä valitsi yhden ilmastoteon, jonka lupaamme toteuttaa arjessamme.
Ulkopuolisuuden
ja sisäpuolisuuden teema on ikiaikainen. Mieltääkö ihminen itsensä ulkopuoliseksi suhteessa luontoon? Millaisia inhimillisiä mielikuvia ja ominaisuuksia projisoimme luontoympäristöömme?
Yksityisautojen polttoaineen kulutuksen vähentyminen aiheuttaa julkiselle kumipyöräliikenteelle erikoisen haasteen. Kaluston massa ei paljoa kevene ja käyttövoimaratkaisujen laahaaminen muutamiakin vuosia kehityksen kärkeä jäljessä tekee bussiliikenteestä kokonaisuutena saastuttavampaa kuin yksityisautoilusta.
Kurkkudirektiivin muistavat varmaankin monet. Sehän sai melkoisen
suuret mittasuhteet aikanaan. Älytön direktiivi, mutta tuskin nyt
sentään niin merkittävä, että jokapäiväinen elämämme siitä olisi
häiriintynyt kovinkaan merkittävällä tavalla.
S-kirjain
tarkoittaa kemiassa rikkiä(sulphur). Rikki, kuten monet muutkin aineet
ovat elämälle välttämättömiä, sopivassa suhteessa kuitenkin. Rikkiä
esiintyy luonnossa monena yhdisteenä ja rikkiä käytetään teollisuudessa
mm. lannoitteissa. Rikki on hyödyllisyytensä lisäksi myös haitallista ja
vaarallista.
Näitä kolmea E:tä kutsun kestävän kehityksen kulmakiviksi.
Ympäristöön liittyviä, niinkuin muitakin vastaavia ideologeja, voidaan käyttää
väärinkin monella eri tavalla.
Olen ympäristötietoinen, mutta en asettaisi näitä päämääriä ihmiskuntaa
vastaan, kuten Agenda 21 tekee, joskin vain niissä isoissa asioissa, joista
taas puolestaan ei puhutakaan.
Tasapuolinen ja oikeudenmukainen maailma myydään vihreän naamion
kautta; siitä puuttuu todellisuus ja totuudellisuus.
