MTV:n aamutv:ssä kerrottiin tänään, että vuonna 2010 hiilidioksipäästöt kasvoivat 1,6 Gt. Se on paljon se, mutta kuinka paljon se on? Jos vaikkapa palkkoja korotettaisiin 1,6 niin kuinka paljon palkat nousisivat? Selvää on, että jos palkat nousisivat 1,6 euroa niin sitä ei pitäisi hämmästellä. Mutta entä jos palkat nousivat 1,6%?
Ravinto kallistuu. Kansalaiset eriarvoistuvat. Tuloerot todellisuudessa kasvavat. Heikoin luokka heikentyy koko ajan. Ravinto elättää – kaupunkilainenkin syö. Miksi maatalous on melonin kokoinen herne monien kaupunkilaisten nenissä? Ajaudumme ravintopulaan ja niukkuuteen, jossa maatalous nousee arvoon arvoiseensa. Kiinalaiset ovat ostaneet jo ensimmäiset peltohehtaarit Suomesta ...
...
Eilen lauantaina 28.5. kilpailtiin Traktoricupin, Luontopolku- ja Metsätaitokilpailuiden Kaakkois-Suomen 4H-piirimestaruuksista Kouvolan Tykkimäellä ja sama perinne on toistunut jo useina vuosina.
Toimin jo toistamiseen kilpailun toimitsijana ja osallistuin kilpailujärjestelyihin kasvi- ja eläintunnistustehtävien osalta.Näissä tehtävissä huomaa selvästi sen, ketä kilpailijaa luonnon kasvit ja eläimet kiinnostavat ja mikä kunkin ikäluokan taso on.
Politiikan keskusteluja käydään liian paljon pelkästään toisarvoisten hyötysuhteiden näkökulmasta.
On paljon tärkeämpää käydä keskustelua elämän mahdollistamisesta, koko maapallon kantilta.
Olemme tehneet päätöksiä energiantuoton suhteen, jotka eivät mahdollista elämän jatkumista millekäään lajille, ei siis myöskään ihmiselle.
Tämä saattaa kuullostaa synkältä, mutta meillä ei ole ollut tieteellistä tietoa, jotta olisimme voinneet tehdä oikeita ratkaisuja.

Osallistuin viime viikolla Tallinnassa pidettyyn kansainväliseen nollaenergiataloja käsitelleeseen konferenssiin, jossa keskusteltiin EU-maiden sekä rakennus- että talotekniikka-alan yritysten toimista EU:n energiataloudellisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Osansa saivat rakennusten lisäksi myös muut energiansäästöön tähtäävät toimet jääkaappien ekomerkinnöistä ja joutsenmerkeistä aina hehkulamppukieltoon. Kokoukseen osallistui useita kärkipään poliitikkoja aina Saksan liittokansleri Angela Merkeliin asti.
Anders Ahlbom on ICNIRPin (International Commission of Non-Ionizing Radiation ’Protection’) -organisaation "pomo". Hän on myös vastuussa nykyisten sähkömagneettisten kenttien raja-arvojen säätämisestä niin kännyköille, matkapuhelintukiasemille ym. vuonna 1998.
Katselin pari viikkoa sitten teiden ja
polkujen varsilla olevia roskia. Törkyä oli niin paljon, ettei sitä voinut olla huomaamatta. Pienen tutkimuksen perusteella
roskat koostuivat enimmäkseen karkkipapereista ja tupakka-askeista
sekä tulentekovälineistä. Lisäksi maassa lojui valtavia määriä
vaaleita papereita ja muovipusseja, juomatölkkejä ja jopa
olut(ym.)laatikoita. Toki myös muunlaisia löytyi, mutta pääasiassa
noita. Suomen luonto on todellakin kaunis ja täydessä väriloistossa kauan ennen
kuin ensimmäinen leskenlehtikään kukkii.
Lehtitietojen mukaan voi Saksassa olla edessä laajoja sähkökatkoja, jos väliaikaisesti suljettuja ydinreaktoreita ei palauteta käyttöön, sähköverkkoyhtiöt varoittavat. Sähköyhtiöiden mukaan katkokset uhkaavat talvikuukausina Saksan eteläosia. Tähän lienee meidän kaikkien eurooppalaisten syytä alkaa pikkuhiljaa totuttelemaan. Jos olen ymmärtänyt oikein ollaan, ensiksi, Saksassa pikkuhiljaa ajamassa ydinvoimaa alas. Mitään oikeasti korvaavaa keinoa tuottaa tarvittavaa määrää sähköä, ei kivihiilen lisäksi, ole. Eikä tule.
Ympäristönmuutos puree ja kasvaa siellä missä me kuluttajat emme ole sitä kokemassa – vain inuiitit, saamelaiset – ja muut pohjoiset kansallisuudet sen kokevat omakohtaisesti. Lämpötila on jo noussut 5-8 astetta viimeisten 30 vuoden aikana. Meillä missä ympäristönmuutoksen teot aikaansaadaan – on lämpötila noussut toistaiseksi vain 0,5-1 astetta. Jos pohjoisen ikirouta sulaa – vapautuu metaania sellaiset määrät, että meilläkin lämpötilojen nousu on Grönlannin ja Alaskan luokkaa.
Mutta mitä me emme ymmärrä hidasmuuttujista?
...