Politiikka http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Fri, 17 Nov 2017 12:01:28 +0200 fi Kummanko oluen ostaisit? http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246215-kummanko-ostaisit <p>Hallituksen esitys alkoholilaiksi on eduskunnassa. Lain käsittelystä poikkeuksellisen tekee se, että hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu vapaat kädet sen suhteen, sallitaanko jatkossa myös 4,8 - 5,5 -prosenttisten alkoholituotteiden myynti päivittäistavarakaupoissa vai ei. Asia on puhtaasti yksittäisten kansanedustajien käsissä, jos myös opposition edustajilla on vapaat kädet.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos nelosolut tulee kauppoihin, on arveltu siitä tulevan houkutteleva vaihtoehto keskioluelle ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvavan kulutuksen vahvenemisen kautta usealla prosentilla, sillä halvimman nelosoluen vero on nyt vain n. 9 senttiä enemmän per 0,33l juomapakkaus kuin halvimman keskioluen, ja nelosoluen hinnan arvioidaan tippuvan Alkon hintoihin nähden n. 40 %, kun myyntivolyymit kasvavat. Saatavuus kasvaisi 355 Alkon myymälästä yli 5300 myyntipisteeseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä pienpanimoilla on hyvä markkinarako nelosoluiden välisessä kilpailussa, kun myyntivolyymit ovat pienemmät ja hinnat korkeat keskiolueen nähden, mutta kun volyymit nousevat, pienpanimoiden suhteellinen kilpailuasema voi heikentyä, sillä isojen panimoiden volyymituotteet halpenevat huomattavasti enemmän kuin pienten. Kun suurpanimoiden tuotearsenaali laitetaan pienpanimoiden tuotteiden viereen kaupoissa, jokainen voi arvata, miten hintaa painottavat kuluttajat toimivat. Koko markkina muuttuu. Kalliiksi tulisivat yhteiskunnalle ehkä vain joihinkin kymmeniin jäävät lisätyöpaikat osassa pienpanimoita yhteiskunnallisiin kustannuksiin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa kulutetaan 100-prosenttiseksi muutettuna alkoholista n. 49 % oluena, ja perusteena kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nostolle onkin käytetty ennen kaikkea oluen matkustajatuonnin hillitsemistä etenkin Virosta. Tosiasiassa alkoholin matkustajatuonti oli uunituoreen tilaston mukaan lokakuussa alimmillaan kymmeneen vuoteen ja siitä väkeviä juomia on noin kaksinkertaisesti verrattuna olueen, kun juomat muutetaan 100-prosenttiseksi alkoholiksi. Suomessa juodusta oluesta arviolta 6-7 prosenttia on ulkomailta haettua.</p><p>&nbsp;</p><p>Heinäkuussa Viro korotti olutveroa 70 prosentilla ja kun vanhat olutvarastot on myyty loppuun, näkyy korotus täysimääräisenä myös kuluttajille. Jos keskiolut kelpaa, on hinnanero 24-packissa Viron nelosolueen verrattuna enää pari euroa, ja kun Viro panee täytäntöön kaikki tulevat veronkorotukset, on olutsalkun hinta noussut silloin Virossa n. 6 eurolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Halvin keskiolut maksaa Suomessa kaupassa 0,68 euroa plus pantti ja hallituksen tuoreen veronkorotusesityksen perusteella sen hinta tulisi nousemaan 7 senttiä tölkiltä eli hinta nousisi n. 75 senttiin tölkiltä. Samaan aikaan halvimman nelosoluen veroa ollaan nostamassa vain 7,5 sentillä per pullo, vaikka sen ulosmyyntihinnan arvioidaan putoavan Alkon edullisimmasta pantittomasta hinnasta eli 1,43 eurosta kaupoissa vähintään 0,86 euroon. Jos keskiolut maksaisi kaupan hyllyssä jatkossa 0,75 euroa + pantti ja halvin nelonen alle 0,94 euroa + pantti, kummanko ostaisit?</p> Hallituksen esitys alkoholilaiksi on eduskunnassa. Lain käsittelystä poikkeuksellisen tekee se, että hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu vapaat kädet sen suhteen, sallitaanko jatkossa myös 4,8 - 5,5 -prosenttisten alkoholituotteiden myynti päivittäistavarakaupoissa vai ei. Asia on puhtaasti yksittäisten kansanedustajien käsissä, jos myös opposition edustajilla on vapaat kädet.

 

Jos nelosolut tulee kauppoihin, on arveltu siitä tulevan houkutteleva vaihtoehto keskioluelle ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvavan kulutuksen vahvenemisen kautta usealla prosentilla, sillä halvimman nelosoluen vero on nyt vain n. 9 senttiä enemmän per 0,33l juomapakkaus kuin halvimman keskioluen, ja nelosoluen hinnan arvioidaan tippuvan Alkon hintoihin nähden n. 40 %, kun myyntivolyymit kasvavat. Saatavuus kasvaisi 355 Alkon myymälästä yli 5300 myyntipisteeseen. 

 

Tällä hetkellä pienpanimoilla on hyvä markkinarako nelosoluiden välisessä kilpailussa, kun myyntivolyymit ovat pienemmät ja hinnat korkeat keskiolueen nähden, mutta kun volyymit nousevat, pienpanimoiden suhteellinen kilpailuasema voi heikentyä, sillä isojen panimoiden volyymituotteet halpenevat huomattavasti enemmän kuin pienten. Kun suurpanimoiden tuotearsenaali laitetaan pienpanimoiden tuotteiden viereen kaupoissa, jokainen voi arvata, miten hintaa painottavat kuluttajat toimivat. Koko markkina muuttuu. Kalliiksi tulisivat yhteiskunnalle ehkä vain joihinkin kymmeniin jäävät lisätyöpaikat osassa pienpanimoita yhteiskunnallisiin kustannuksiin nähden.

 

Suomessa kulutetaan 100-prosenttiseksi muutettuna alkoholista n. 49 % oluena, ja perusteena kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nostolle onkin käytetty ennen kaikkea oluen matkustajatuonnin hillitsemistä etenkin Virosta. Tosiasiassa alkoholin matkustajatuonti oli uunituoreen tilaston mukaan lokakuussa alimmillaan kymmeneen vuoteen ja siitä väkeviä juomia on noin kaksinkertaisesti verrattuna olueen, kun juomat muutetaan 100-prosenttiseksi alkoholiksi. Suomessa juodusta oluesta arviolta 6-7 prosenttia on ulkomailta haettua.

 

Heinäkuussa Viro korotti olutveroa 70 prosentilla ja kun vanhat olutvarastot on myyty loppuun, näkyy korotus täysimääräisenä myös kuluttajille. Jos keskiolut kelpaa, on hinnanero 24-packissa Viron nelosolueen verrattuna enää pari euroa, ja kun Viro panee täytäntöön kaikki tulevat veronkorotukset, on olutsalkun hinta noussut silloin Virossa n. 6 eurolla.

 

Halvin keskiolut maksaa Suomessa kaupassa 0,68 euroa plus pantti ja hallituksen tuoreen veronkorotusesityksen perusteella sen hinta tulisi nousemaan 7 senttiä tölkiltä eli hinta nousisi n. 75 senttiin tölkiltä. Samaan aikaan halvimman nelosoluen veroa ollaan nostamassa vain 7,5 sentillä per pullo, vaikka sen ulosmyyntihinnan arvioidaan putoavan Alkon edullisimmasta pantittomasta hinnasta eli 1,43 eurosta kaupoissa vähintään 0,86 euroon. Jos keskiolut maksaisi kaupan hyllyssä jatkossa 0,75 euroa + pantti ja halvin nelonen alle 0,94 euroa + pantti, kummanko ostaisit?

]]>
32 http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246215-kummanko-ostaisit#comments Kotimaa Alkoholilaki Nelosolut Olut Politiikka Fri, 17 Nov 2017 10:01:28 +0000 Vesa-Matti Saarakkala http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246215-kummanko-ostaisit
Pulouekartalle uusi puolue http://lueskelija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246167-pulouekartalle-uusi-puolue <p>Puoluekartalle on virallistettu uusi puolue. Se on muodostettu&nbsp; vähäosaisten, pienipalkkaisten ja työväkeä&nbsp; vastaan taistelevien, vanhapuolue &quot;persujen&quot;&nbsp; riveissä vaikuttaneiden&nbsp; &quot;karkurisoturien&quot;&nbsp; voimin.&nbsp; Uuusi &quot;kaaderi&quot; käy taistoon&nbsp; parempiosaisten puolesta nyt aika vähäisellä kokoonpanolla. Saas nähdä miten petetty&nbsp; rahvas reagoi?&nbsp; Antaako se &quot;äänestäjäpäättäjänä&quot;&nbsp; taas kerran &quot;körmyyttää&quot; itseään?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puoluekartalle on virallistettu uusi puolue. Se on muodostettu  vähäosaisten, pienipalkkaisten ja työväkeä  vastaan taistelevien, vanhapuolue "persujen"  riveissä vaikuttaneiden  "karkurisoturien"  voimin.  Uuusi "kaaderi" käy taistoon  parempiosaisten puolesta nyt aika vähäisellä kokoonpanolla. Saas nähdä miten petetty  rahvas reagoi?  Antaako se "äänestäjäpäättäjänä"  taas kerran "körmyyttää" itseään? 

]]>
43 http://lueskelija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246167-pulouekartalle-uusi-puolue#comments Politiikka Thu, 16 Nov 2017 09:05:34 +0000 Teuvo Valkonen http://lueskelija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246167-pulouekartalle-uusi-puolue
Ministerin outo kysymys Mehiläisestä http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta <p>Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) harmitteli tänään kovasti, kuinka terveysalan jättiyritys Mehiläinen kehtaa samaan aikaan vaatia poliitikoilta valinnanvapautta terveydenhuoltoon ja toisaalta tehdä itselleen monopoliaseman antavan sopimuksen lappilaisten kuntien kanssa.</p><p>&rdquo;Miksi suuryritykset samaan aikaan vaativat valinnanvapautta ja betonoivat nykytilaa?&rdquo;, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931863">Yle otsikoi ärtyneen Saarikon kysyneen</a>. Uutisen mukaan ministeri on harmissaan isojen terveysyritysten toimintatavasta ja erityisesti Mehiläisen Meri-Lapissa tekemästä keskussairaalan ulkoistussopimuksesta.</p><p>&rdquo;Että toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella jättimäisiä ulkoistuksia&rdquo;, <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.213542">Maaseudun Tulevaisuus</a> kertoo Saarikon päivitelleen.</p><p>En tiedä, onko ministeri tosissaan kysymyksensä tai ihmettelynsä kanssa, mutta vastaan siihen. Kyllä, yritys ottaa oikein mielellään toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia, jos ne molemmat sattuvat hyödyttämään kyseistä yritystä.</p><p>Yksityiset terveysalan yritykset haluavat terveysalalle valinnanvapautta ja &rdquo;monituottajuutta&rdquo;, koska se hyödyttää niitä verrattuna tilanteeseen, jossa julkinen sektori on palveluiden pääasiallinen tuottaja.</p><p>Samat yritykset haluavat jättimäisiä ulkoistuksia, monopolisopimuksia ja vähäistä kilpailua, jos ne sattuvat itse olemaan tuon monopolisopimuksen saamapäässä. Etenkin, jos ne saavat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931863">100 miljoonan euron korvauksen</a>, mikäli sopimus puretaan maakunnan toimesta, kuten nyt on mahdollista ja jopa todennäköistä.</p><p>Yritykset haluavat näitä seikkoja hyödyttääkseen omistajiaan. Valinnanvapaus voi hyvinkin hyödyttää myös kansalaisia, mutta <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/saarikko-meri-lapin-sote-aikeista-yhteiskunnan-kokonaisetu-ei-toteudu/6657436#gs.AEikQtI">Saarikon mainitsema</a> &rdquo;yhteiskunnan kokonaisetu&rdquo; ei uskoakseni ole yritysten keskeinen innostuksen lähde. On se laissakin; Suomen <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624#L1P5">osakeyhtiölain</a> mukaan osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Yritysten toiminnassa ei siis suinkaan ole mitään väärää, mutta yhteiskunnan kokonaisedun mukaista niiden toiminta ei silti välttämättä ole.</p><p>Juuri tämän vuoksi poliitikkojen tulee pitää yhteiskunnan kokonaisedun puolta ja asetella valinnanvapauden ja yksityistämisen rajat tarkoin.</p> Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) harmitteli tänään kovasti, kuinka terveysalan jättiyritys Mehiläinen kehtaa samaan aikaan vaatia poliitikoilta valinnanvapautta terveydenhuoltoon ja toisaalta tehdä itselleen monopoliaseman antavan sopimuksen lappilaisten kuntien kanssa.

”Miksi suuryritykset samaan aikaan vaativat valinnanvapautta ja betonoivat nykytilaa?”, Yle otsikoi ärtyneen Saarikon kysyneen. Uutisen mukaan ministeri on harmissaan isojen terveysyritysten toimintatavasta ja erityisesti Mehiläisen Meri-Lapissa tekemästä keskussairaalan ulkoistussopimuksesta.

”Että toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella jättimäisiä ulkoistuksia”, Maaseudun Tulevaisuus kertoo Saarikon päivitelleen.

En tiedä, onko ministeri tosissaan kysymyksensä tai ihmettelynsä kanssa, mutta vastaan siihen. Kyllä, yritys ottaa oikein mielellään toisella kauhalla valinnanvapautta ja toisella kauhalla jättimäisiä ulkoistuksia, jos ne molemmat sattuvat hyödyttämään kyseistä yritystä.

Yksityiset terveysalan yritykset haluavat terveysalalle valinnanvapautta ja ”monituottajuutta”, koska se hyödyttää niitä verrattuna tilanteeseen, jossa julkinen sektori on palveluiden pääasiallinen tuottaja.

Samat yritykset haluavat jättimäisiä ulkoistuksia, monopolisopimuksia ja vähäistä kilpailua, jos ne sattuvat itse olemaan tuon monopolisopimuksen saamapäässä. Etenkin, jos ne saavat 100 miljoonan euron korvauksen, mikäli sopimus puretaan maakunnan toimesta, kuten nyt on mahdollista ja jopa todennäköistä.

Yritykset haluavat näitä seikkoja hyödyttääkseen omistajiaan. Valinnanvapaus voi hyvinkin hyödyttää myös kansalaisia, mutta Saarikon mainitsema ”yhteiskunnan kokonaisetu” ei uskoakseni ole yritysten keskeinen innostuksen lähde. On se laissakin; Suomen osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Yritysten toiminnassa ei siis suinkaan ole mitään väärää, mutta yhteiskunnan kokonaisedun mukaista niiden toiminta ei silti välttämättä ole.

Juuri tämän vuoksi poliitikkojen tulee pitää yhteiskunnan kokonaisedun puolta ja asetella valinnanvapauden ja yksityistämisen rajat tarkoin.

]]>
19 http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta#comments Kotimaa hallitus Mehiläinen Politiikka Sote-uudistus Yritystoiminta Wed, 15 Nov 2017 17:13:26 +0000 Teppo Ovaskainen http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta
Entä jos kävisi ikävästi: Voisiko keskusta vielä vaihtaa presidenttiehdokasta? http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246019-enta-jos-pahin-kavisi-voisiko-keskusta-viela-vaihtaa-presidenttiehdokasta <p>Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ilmoitti maanantaina ikävän uutisen. Hänet oli perjantaina toimitettu sairaalahoitoon sydämen rytmihäiriöiden vuoksi.</p><p>Isku on kova kenelle tahansa ehdokkaalle, mutta aivan erityisen kova se on ehdokkaalle, joka on viritellyt kampanjaansa aina kesästä 2016 asti. Vanhasesta tuli ehdokas, koska hän väkevästi halusi ehdokkaaksi.</p><p>Terveydentila on asia, joka nostetaan esiin aina jokaisessa vaalissa, jossa merkittäviin yhteiskunnallisiin johtotehtäviin valitaan henkilöitä. Viime eduskuntavaaleissa pääministeriehdokkaita eli suurimpien puolueiden puheenjohtajia kysyttiin arvioimaan oma terveydentilansa.</p><p>Vuosi sitten syksyllä presidentin terveydentilaselvityksistä nousi keskustelu Yhdysvaltain presidentinvaalien myötä. Aikanaan kun Urho Kekkosen terveydentilaa oli salailtu, päätti seuraava presidentti Mauno Koivisto julkistaa tietonsa. Tietoja on sen jälkeen julkistanut jokainen presidentti vaihtelevin käytännöin. Viimeisin julkinen lausunto istuvan presidentti Sauli Niinistön terveydentilasta on tammikuulta 2016 ja sen julkisti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9164543">Yle</a>.</p><p>Presidentin tehtävään ei ole säädetty vaatimuksia terveydentilasta. Kenenkään ei tarvitse juosta 2 600 metriä Cooperin testissä tai uida 150 metriä osoittaakseen olevansa riittävässä ruumiin kunnossa.</p><p>Presidentinvaalissa ylin päättäjä terveydentila-asiassakin on siis äänestäjä. Lääkäri voi tietenkin antaa ehdokkaalle oman suosituksensa ja lausuntonsa sitä ennen.</p><p>Mutta entä jos pahin toteutuisi, ja lääkäri ilmoittaisi Vanhaselle, että kisa kannattaisi jättää väliin?</p><p>Viralliset ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 12. joulukuuta kello 16.00. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että toistaiseksi vain yksi ehdokashakemus on jätetty &ndash; Niinistön valitsijamiesyhdistyksen hakemus. Keskusta voisi siis ehdokastaan vaihtaa.</p><p>Tätä en tietenkään toivo, vaan toivon pikaista toipumista ehdokas Vanhaselle.</p> Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ilmoitti maanantaina ikävän uutisen. Hänet oli perjantaina toimitettu sairaalahoitoon sydämen rytmihäiriöiden vuoksi.

Isku on kova kenelle tahansa ehdokkaalle, mutta aivan erityisen kova se on ehdokkaalle, joka on viritellyt kampanjaansa aina kesästä 2016 asti. Vanhasesta tuli ehdokas, koska hän väkevästi halusi ehdokkaaksi.

Terveydentila on asia, joka nostetaan esiin aina jokaisessa vaalissa, jossa merkittäviin yhteiskunnallisiin johtotehtäviin valitaan henkilöitä. Viime eduskuntavaaleissa pääministeriehdokkaita eli suurimpien puolueiden puheenjohtajia kysyttiin arvioimaan oma terveydentilansa.

Vuosi sitten syksyllä presidentin terveydentilaselvityksistä nousi keskustelu Yhdysvaltain presidentinvaalien myötä. Aikanaan kun Urho Kekkosen terveydentilaa oli salailtu, päätti seuraava presidentti Mauno Koivisto julkistaa tietonsa. Tietoja on sen jälkeen julkistanut jokainen presidentti vaihtelevin käytännöin. Viimeisin julkinen lausunto istuvan presidentti Sauli Niinistön terveydentilasta on tammikuulta 2016 ja sen julkisti Yle.

Presidentin tehtävään ei ole säädetty vaatimuksia terveydentilasta. Kenenkään ei tarvitse juosta 2 600 metriä Cooperin testissä tai uida 150 metriä osoittaakseen olevansa riittävässä ruumiin kunnossa.

Presidentinvaalissa ylin päättäjä terveydentila-asiassakin on siis äänestäjä. Lääkäri voi tietenkin antaa ehdokkaalle oman suosituksensa ja lausuntonsa sitä ennen.

Mutta entä jos pahin toteutuisi, ja lääkäri ilmoittaisi Vanhaselle, että kisa kannattaisi jättää väliin?

Viralliset ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 12. joulukuuta kello 16.00. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että toistaiseksi vain yksi ehdokashakemus on jätetty – Niinistön valitsijamiesyhdistyksen hakemus. Keskusta voisi siis ehdokastaan vaihtaa.

Tätä en tietenkään toivo, vaan toivon pikaista toipumista ehdokas Vanhaselle.

]]>
28 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246019-enta-jos-pahin-kavisi-voisiko-keskusta-viela-vaihtaa-presidenttiehdokasta#comments Politiikka Presidentinvaalit 2018 Mon, 13 Nov 2017 12:14:48 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246019-enta-jos-pahin-kavisi-voisiko-keskusta-viela-vaihtaa-presidenttiehdokasta
Länsi-Pohjan sote-ulkoistus turvaa käytännössä vain kustannusten kasvun http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245963-lansi-pohjan-sote-ulkoistus-turvaa-kaytannossa-vain-kustannusten-kasvun <p>Rahoja sijoitettaessa on suotavaa tehdä aina riskianalyysi. Yksityissijoittajan suojaamiseksi esimerkiksi sijoitusrahastojen tulee kertoa rahaston riskeistä. Yksi riski, joka koskee lähes kaikkia sijoitusmuotoja ja monia sopimuksiakin, on vastapuoliriski. Siis riski siitä, että vastapuoli ei pysty vastaamaan sopimusvelvoitteistaan toista osapuolta kohtaan. Riskiä voi hallita esimerkiksi vakuuksilla.</p><p>Suomen sote-kentällä on meneillään monenlaista. Jotkin kunnat ovat jo ulkoistaneet sote-toimintansa yksityisille yrityksille, osa on perustanut yhteisyrityksiä, osa on myymässä kiinteistöjään. Nyt viimeisimpänä on tulossa päätöksentekoon yhteisyrityksen perustaminen Kemi-Tornion alueella (<a href="http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173457-3.HTM">http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173457-3.HTM</a>).</p><p>Mehiläisen osuus yhteisyrityksestä olisi noin 80 %. Yrityksen kanssa ollaan sopimassa sote-palvelujen tuottamisesta, ja sopimuksen vuotuinen lähtöarvo on noin 70 miljoonaa euroa. Kyseessä on 15 vuoden sopimus, jossa on todella avokätiset hinnantarkistusehdot: esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrän muutos vaikuttaa 50 %:lla hintaa kasvattavasti, mikä takaa yhtiölle vuodesta 2020 (yllättäen sama vuosi, jolloin sopimuksen on määrä siirtyä uusien maakuntien vastuulle) lähtien varsin avokätisen hinnankorotusoikeuden. Alueen ja koko Suomen ikääntymiskehityksen tuntien kyseessä on siis veronmaksajille riskialtis paperi. Riskiä lisää se, että sopimus kohdistuu terveyspalveluihin. Palveluja yritetään betonoida myös kalliilla sopimussakolla, joka tulisi siis sopimusta irtisanottaessa koko Lapin maakunnan asukkaiden maksettavaksi.</p><p>Sopimuksia tekevät yksityiset yritykset ovat läksynsä lukeneet ja riskianalyysinsä tehneet. Valitettavasti näyttää siltä, että vastaavaa ei ole tehty julkisella puolella. Julkisella sektorilla on aina velvollisuus järjestää perusoikeudet takaavat palvelut, eikä se käytännössä voi mennä konkurssiin. Siitä syystä kunnat ovat toki yrityksille hyviä sopimuskumppaneita. Yksityistä yritystä ei julkinen palvelulupaus luonnollisesti sido: sille riittää, että se noudattaa lainsäädäntöä ja sopimuksia.</p><p>Esimerkiksi Länsi-Pohjan sopimuksissa ei ollut sanallakaan mainittu sopimukselle asetettavaa vakuutta, eikä Kemin kaupungin sivuilla olevasta vaikutusarvioista löytynyt mitään mainintaa riskienhallinnasta. Kun yksittäisen yrityksen koko liiketoiminta perustuu vain yhteen sopimukseen, niin kannattamattomasta sopimuksesta pääsee irti äärimmäisen helposti: yrityksen konkurssin kautta. Luonnollisestikaan tämä ei toki olisi Mehiläisen etu: onhan se saamassa vakaan osinkovirran.</p><p>Emoyrityksen riskit ovat sopimuksen merkitykseen nähden vähäiset ja liittyvät lähinnä sen yritykseen sijoittamaan alle 200&nbsp;000 euron osakepääomaan: Mehiläisellä ei ole edes velvollisuutta lisäpääomittaa yhtiötä. Julkinen sektori vastapuolena kantaa sen sijaan käytännössä kaiken sopimukseen kohdistuvan riskin täysimääräisenä ja ylikin. Se kyllä maksaa kasvavat sopimuskorvaukset ja mahdolliset sopimussakot.</p><p>Suomessa on myös sopimusvapaus. Kunnat voivat toki nyt kirjoittaa millaisia sopimuksia vain, mutta niiden siirryttyä maakunnalle on maakunnalla täysi vapaus sopia toisen sopimusosapuolen kanssa lähestulkoon mitä tahansa. Todennäköisesti uudet maakunnat tulevat neuvottelemaan epäedullisten sopimusten muuttamisesta siten, että molempien osapuolten asema paranee. Tämä ei toki enää välttämättä ole alkuperäisen sopimuksen tehneiden kuntien etu, mutta niiden mahdollisuudet estää tämä on varsin rajallinen ja liittyy lähinnä muutoksenhakuoikeuteen maakunnan päätöksestä.</p><p>Tehtyjä ja vireillä olevia ulkoistussopimuksia voi monin paikoin verrata korkosuojaustarkoituksissa tehtyihin johdannaissopimuksiin, joita kunnat ja esimerkiksi Finavia ovat huonolla menestyksellä tehneet. Niiden irtisanominen oli pankeille poikkeuksellisen helppoa, joten käytännössä kunnat sitoutuivat suojaamaan itsensä korkokustannusten alenemiselta. Tällä hetkellä sote-kentällä on jo tehty ja ollaan tekemässä samanlaista virhettä: varmistetaan sopimuksella oikeastaan ainoastaan kustannusten nousu, ei mitään muuta.</p><p>Vielä yksi ero toki löytyy julkiselle ja yksityiselle toiminnalle: sopimuksista päättävät luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat virkavastuulla.</p><p>Ps. Tätä kirjoitusta ei pidä tulkita kritiikiksi terveyspalveluyrityksiä kohtaan. Jaan itsekin ajatuksen, että yksityisillä yrityksillä on usein julkista paremmat edellytykset tuottaa palveluja tuloksellisemmin, ja pidän yhteisyrityksiä ja valinnanvapautta sinänsä hyvinä malleina tämän toteuttamiselle. Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua julkisen sektorin edun vastaisesti, kuten nyt on käymässä: ollaanhan solmimassa 15 vuoden sopimusta siten, että itse vastataan siitä vain kahden vuoden ajan.</p> Rahoja sijoitettaessa on suotavaa tehdä aina riskianalyysi. Yksityissijoittajan suojaamiseksi esimerkiksi sijoitusrahastojen tulee kertoa rahaston riskeistä. Yksi riski, joka koskee lähes kaikkia sijoitusmuotoja ja monia sopimuksiakin, on vastapuoliriski. Siis riski siitä, että vastapuoli ei pysty vastaamaan sopimusvelvoitteistaan toista osapuolta kohtaan. Riskiä voi hallita esimerkiksi vakuuksilla.

Suomen sote-kentällä on meneillään monenlaista. Jotkin kunnat ovat jo ulkoistaneet sote-toimintansa yksityisille yrityksille, osa on perustanut yhteisyrityksiä, osa on myymässä kiinteistöjään. Nyt viimeisimpänä on tulossa päätöksentekoon yhteisyrityksen perustaminen Kemi-Tornion alueella (http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173457-3.HTM).

Mehiläisen osuus yhteisyrityksestä olisi noin 80 %. Yrityksen kanssa ollaan sopimassa sote-palvelujen tuottamisesta, ja sopimuksen vuotuinen lähtöarvo on noin 70 miljoonaa euroa. Kyseessä on 15 vuoden sopimus, jossa on todella avokätiset hinnantarkistusehdot: esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrän muutos vaikuttaa 50 %:lla hintaa kasvattavasti, mikä takaa yhtiölle vuodesta 2020 (yllättäen sama vuosi, jolloin sopimuksen on määrä siirtyä uusien maakuntien vastuulle) lähtien varsin avokätisen hinnankorotusoikeuden. Alueen ja koko Suomen ikääntymiskehityksen tuntien kyseessä on siis veronmaksajille riskialtis paperi. Riskiä lisää se, että sopimus kohdistuu terveyspalveluihin. Palveluja yritetään betonoida myös kalliilla sopimussakolla, joka tulisi siis sopimusta irtisanottaessa koko Lapin maakunnan asukkaiden maksettavaksi.

Sopimuksia tekevät yksityiset yritykset ovat läksynsä lukeneet ja riskianalyysinsä tehneet. Valitettavasti näyttää siltä, että vastaavaa ei ole tehty julkisella puolella. Julkisella sektorilla on aina velvollisuus järjestää perusoikeudet takaavat palvelut, eikä se käytännössä voi mennä konkurssiin. Siitä syystä kunnat ovat toki yrityksille hyviä sopimuskumppaneita. Yksityistä yritystä ei julkinen palvelulupaus luonnollisesti sido: sille riittää, että se noudattaa lainsäädäntöä ja sopimuksia.

Esimerkiksi Länsi-Pohjan sopimuksissa ei ollut sanallakaan mainittu sopimukselle asetettavaa vakuutta, eikä Kemin kaupungin sivuilla olevasta vaikutusarvioista löytynyt mitään mainintaa riskienhallinnasta. Kun yksittäisen yrityksen koko liiketoiminta perustuu vain yhteen sopimukseen, niin kannattamattomasta sopimuksesta pääsee irti äärimmäisen helposti: yrityksen konkurssin kautta. Luonnollisestikaan tämä ei toki olisi Mehiläisen etu: onhan se saamassa vakaan osinkovirran.

Emoyrityksen riskit ovat sopimuksen merkitykseen nähden vähäiset ja liittyvät lähinnä sen yritykseen sijoittamaan alle 200 000 euron osakepääomaan: Mehiläisellä ei ole edes velvollisuutta lisäpääomittaa yhtiötä. Julkinen sektori vastapuolena kantaa sen sijaan käytännössä kaiken sopimukseen kohdistuvan riskin täysimääräisenä ja ylikin. Se kyllä maksaa kasvavat sopimuskorvaukset ja mahdolliset sopimussakot.

Suomessa on myös sopimusvapaus. Kunnat voivat toki nyt kirjoittaa millaisia sopimuksia vain, mutta niiden siirryttyä maakunnalle on maakunnalla täysi vapaus sopia toisen sopimusosapuolen kanssa lähestulkoon mitä tahansa. Todennäköisesti uudet maakunnat tulevat neuvottelemaan epäedullisten sopimusten muuttamisesta siten, että molempien osapuolten asema paranee. Tämä ei toki enää välttämättä ole alkuperäisen sopimuksen tehneiden kuntien etu, mutta niiden mahdollisuudet estää tämä on varsin rajallinen ja liittyy lähinnä muutoksenhakuoikeuteen maakunnan päätöksestä.

Tehtyjä ja vireillä olevia ulkoistussopimuksia voi monin paikoin verrata korkosuojaustarkoituksissa tehtyihin johdannaissopimuksiin, joita kunnat ja esimerkiksi Finavia ovat huonolla menestyksellä tehneet. Niiden irtisanominen oli pankeille poikkeuksellisen helppoa, joten käytännössä kunnat sitoutuivat suojaamaan itsensä korkokustannusten alenemiselta. Tällä hetkellä sote-kentällä on jo tehty ja ollaan tekemässä samanlaista virhettä: varmistetaan sopimuksella oikeastaan ainoastaan kustannusten nousu, ei mitään muuta.

Vielä yksi ero toki löytyy julkiselle ja yksityiselle toiminnalle: sopimuksista päättävät luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat virkavastuulla.

Ps. Tätä kirjoitusta ei pidä tulkita kritiikiksi terveyspalveluyrityksiä kohtaan. Jaan itsekin ajatuksen, että yksityisillä yrityksillä on usein julkista paremmat edellytykset tuottaa palveluja tuloksellisemmin, ja pidän yhteisyrityksiä ja valinnanvapautta sinänsä hyvinä malleina tämän toteuttamiselle. Tämä ei saa kuitenkaan tapahtua julkisen sektorin edun vastaisesti, kuten nyt on käymässä: ollaanhan solmimassa 15 vuoden sopimusta siten, että itse vastataan siitä vain kahden vuoden ajan.

]]>
2 http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245963-lansi-pohjan-sote-ulkoistus-turvaa-kaytannossa-vain-kustannusten-kasvun#comments Kotimaa Maakunta-ja soteuudistus Politiikka Sun, 12 Nov 2017 07:34:49 +0000 Matias Hilden http://matiashilden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245963-lansi-pohjan-sote-ulkoistus-turvaa-kaytannossa-vain-kustannusten-kasvun
Kokoomuksen Orpo ja Pietikäinen: länget veroparatiiseille! YM. http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245943-kokoomuksen-orpo-ja-pietikainen-langet-veroparatiiseille <p>&nbsp;</p><p>VAI ONKO TUO VAIN KOKOOMUSBLUFFIA&nbsp; HÄRSKIIN VERONKIERTOON?</p><p>Suurin oppositiopuolue SDP syyttää hallitusta toimettomuudesta&nbsp; uusien veronkiertopaljastusten ja niin sanottujen Paratiisin paperien johdosta. Mutta tuskin Suomen hallituksen hartiat riittävät&nbsp; yksin asian saamiseksi globaalisti järjestykseen. &quot;Mitä isot edellä sitä pienet perässä.&quot;</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kiistää hallituksen toimettomuuden:</p><p>&nbsp; - &rdquo;Ei ole mitään epäselvää, miten suhtaudutaan asiaan. Veroparatiisit on tuhottava&rdquo; , Orpo vastasi hallitusta moittineelle SDP:n Krista Kiurulle.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9924399" title="https://yle.fi/uutiset/3-9924399">https://yle.fi/uutiset/3-9924399</a></p><p>TOISAALTA&nbsp; kokoomuksen EU-meppi Sirpa Pietikäinen syyttää eri maiden poliitikkoja - eikä firmoja - aggressiivisesta verosuunnittelusta:</p><p>&nbsp;- &rdquo;Jos on liian väljiä säännöksiä , jotka kehottaa käyttämään järjestelmiä väärin, sijoittamaan pääomia ja&nbsp; velkoja toiseen ja tuotekehitystä kolmansiin, niin silloin se on lainsäätäjän vika.&rdquo;</p><p>&nbsp;Ilman yhdenmukaista yhteisöveroa ei &rdquo;päästä puusta pitkälle&rdquo; Pietikäisen mielestä.</p><p>&nbsp;- &rdquo;Silloin&nbsp; se on haaste joka pääministerille, miksi sinä et halunnut tehdä yhteistä eurooppalaista yhteisöveroa?&rdquo;&nbsp;&nbsp; - Piiloajatuksena lienee, että he tukevatkin toimettomuudellaan veronkiertoa.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9924977" title="https://yle.fi/uutiset/3-9924977">https://yle.fi/uutiset/3-9924977</a></p><p>&nbsp;</p><p>YHTÄ HYVIN&nbsp; veronkierto ja veroparatiisit&nbsp; ovat haaste myös Euroopan unionin puheenjohtaja , &rdquo;paratiisiveroneuvos&rdquo; Jean-Claude Junckerille kuin EU:n verokomissaari&nbsp; Pierre Moscovicillekin.&nbsp; - Suojeleeko&nbsp; EU-johto&nbsp; veronkiertoa ja veroparatiiseja omaksi edukseen tai tappiokseen?</p><p>VEROPARATIISIPALLO&nbsp; on nyt siirrettävä EU:n politiikoille ja valtioiden päättäjille. Uskotteko että mitään konkreettista tässä asiassa tulee kuitenkaan tapahtumaan,&nbsp; vaikka kokoomus kampanjoikin näin raflaavasti? Suomen hallitus ei yksin pysty panemaan veroparatiiseja kuriin. Siihen tarvitaan muidenkin maiden yhteistyötä , eivätkä kaikki maat kannata&nbsp; asiaa, koska ne hyötyvät tunnetusti omista veroparatiiseistaan&nbsp; joka ilmansuunnalla.</p><p>VEROPARATIISIJUTUSSA on monta kantoa kyisessä kaskessa&nbsp; ja monta&nbsp; &quot;kanaa&quot; kynittävänä.</p><p>Tuskinpa&nbsp; &quot;työväenpuolue&quot; Kokoomus yksin pystyy panemaan länkiä&nbsp; veroparatiisien kaulaan tai tuhoamaan niitä.&nbsp; Ei vaikka&nbsp; käpykaartilais-käteiset&nbsp; ja -stuppelot auttaisivat Kokoomusta.</p><p>Suursijoittajat/ökymiljardöörit, ylikansalliset suuryhtiöt, banksterit, (keskus)pankit, valtioiden päämiehet ja kuninkaalliset&nbsp; jne. ovat tulppana ja kantona kaskessa. Poliitikot ovat&nbsp; vain heidän nöyriä renkejään ja piikojaan. Se on veronkiertopelin henki ja elämä. Pyramidihuijausten ohella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

VAI ONKO TUO VAIN KOKOOMUSBLUFFIA  HÄRSKIIN VERONKIERTOON?

Suurin oppositiopuolue SDP syyttää hallitusta toimettomuudesta  uusien veronkiertopaljastusten ja niin sanottujen Paratiisin paperien johdosta. Mutta tuskin Suomen hallituksen hartiat riittävät  yksin asian saamiseksi globaalisti järjestykseen. "Mitä isot edellä sitä pienet perässä."

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kiistää hallituksen toimettomuuden:

  - ”Ei ole mitään epäselvää, miten suhtaudutaan asiaan. Veroparatiisit on tuhottava” , Orpo vastasi hallitusta moittineelle SDP:n Krista Kiurulle.

https://yle.fi/uutiset/3-9924399

TOISAALTA  kokoomuksen EU-meppi Sirpa Pietikäinen syyttää eri maiden poliitikkoja - eikä firmoja - aggressiivisesta verosuunnittelusta:

 - ”Jos on liian väljiä säännöksiä , jotka kehottaa käyttämään järjestelmiä väärin, sijoittamaan pääomia ja  velkoja toiseen ja tuotekehitystä kolmansiin, niin silloin se on lainsäätäjän vika.”

 Ilman yhdenmukaista yhteisöveroa ei ”päästä puusta pitkälle” Pietikäisen mielestä.

 - ”Silloin  se on haaste joka pääministerille, miksi sinä et halunnut tehdä yhteistä eurooppalaista yhteisöveroa?”   - Piiloajatuksena lienee, että he tukevatkin toimettomuudellaan veronkiertoa.

https://yle.fi/uutiset/3-9924977

 

YHTÄ HYVIN  veronkierto ja veroparatiisit  ovat haaste myös Euroopan unionin puheenjohtaja , ”paratiisiveroneuvos” Jean-Claude Junckerille kuin EU:n verokomissaari  Pierre Moscovicillekin.  - Suojeleeko  EU-johto  veronkiertoa ja veroparatiiseja omaksi edukseen tai tappiokseen?

VEROPARATIISIPALLO  on nyt siirrettävä EU:n politiikoille ja valtioiden päättäjille. Uskotteko että mitään konkreettista tässä asiassa tulee kuitenkaan tapahtumaan,  vaikka kokoomus kampanjoikin näin raflaavasti? Suomen hallitus ei yksin pysty panemaan veroparatiiseja kuriin. Siihen tarvitaan muidenkin maiden yhteistyötä , eivätkä kaikki maat kannata  asiaa, koska ne hyötyvät tunnetusti omista veroparatiiseistaan  joka ilmansuunnalla.

VEROPARATIISIJUTUSSA on monta kantoa kyisessä kaskessa  ja monta  "kanaa" kynittävänä.

Tuskinpa  "työväenpuolue" Kokoomus yksin pystyy panemaan länkiä  veroparatiisien kaulaan tai tuhoamaan niitä.  Ei vaikka  käpykaartilais-käteiset  ja -stuppelot auttaisivat Kokoomusta.

Suursijoittajat/ökymiljardöörit, ylikansalliset suuryhtiöt, banksterit, (keskus)pankit, valtioiden päämiehet ja kuninkaalliset  jne. ovat tulppana ja kantona kaskessa. Poliitikot ovat  vain heidän nöyriä renkejään ja piikojaan. Se on veronkiertopelin henki ja elämä. Pyramidihuijausten ohella.

 

 

]]>
23 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245943-kokoomuksen-orpo-ja-pietikainen-langet-veroparatiiseille#comments Politiikka Sat, 11 Nov 2017 14:15:36 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245943-kokoomuksen-orpo-ja-pietikainen-langet-veroparatiiseille
Miksi rehelliset ja epäitsekkäät rikkaat ovat tarpeellisia? http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245843-miksi-rehelliset-ja-epaitsekkaat-rikkaat-ovat-tarpeellisia <p>Hyvinvointivaltio edellyttää&nbsp; epäitsekkäitä rikkaita &rdquo;patruunahahmoja&rdquo;.&nbsp; Panamapapereita ja verotietojen supertuloja hämmästeltäessä saattaa unohtua ,&nbsp; että&nbsp; rehellisistä rikkaista koituu kaikille yhteistä hyötyä, eikä&nbsp; verotulot ole edes suurin hyöty yhteiskunnalle.</p><p>Rikkaiden maksamien verojen lisäksi&nbsp; yleistä hyötyä on muistakin rikkaiden peruspiirteistä, kirjoittaa &rdquo;rikkaiden puolustuspuheessaan&rdquo; erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.</p><p>Tulo- ja varallisuuserot voivat&nbsp; hyvinkin olla jo liian suuria kansan enemmistön tai koko yhteiskunnan edulle. Niiden liiallinen kasvu voi ennen pitkää vaarantaa talouden kasvuvoiman lisäksi jopa yhteiskuntarauhaa mm. tulopoliittisesti.&nbsp; &rdquo; Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.&rdquo;</p><p>Mutta erilaisten äärimmäisyyksien ja liiallisuuksien haitat ovat huono peruste yksioikoiseen tulkintaan tuomitsemaan kaikki rikkaat yhteiskunnan&nbsp; hyödyttömiksi riistäjiksi&nbsp; ja siipeilijöiksi.</p><p>Jokavuotiset verojuorukalenterit aiheuttavat luonnollisesti kateutta ja&nbsp; ärtymystä.Tällainen julkisuus toteuttaa kuitenkin avoimuuden&nbsp; periaatetta ja ihannetta. Kansalaisilla on mahdollisuus pitää silmällä yhteisistä asioista päättävien ja niihin vaikuttavien&nbsp; ihmisten tuloja, varoja ja veroja.<br />Tietenkin kvartaalitalouden&nbsp; ja veroparatiisien kohtuuttomat ylilyönnit&nbsp; ja tulonsiirrot ovat tuomittavia.</p><p>Mutta yksikään keskituloinen ei maksa&nbsp; likikään sitä määrää verotuloja kuin jokainen veronsa kiltisti maksava suurituloinen. Veronkiertäjät ovat luku erikseen.&nbsp; Rehellisissä rikkaissa on omat yleishyödylliset yhteiskunnalliset piirteensä&nbsp; meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta.</p><p>Kuitenkin liian kireä verotus karkottaa suurituloiset&nbsp; vuorineuvokset&nbsp; Portugaliin tai wahlroosit&nbsp; Ruotsiin taikka kätkemään miljooniaan veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.</p><p>Tärkeä syy varoa verotuksen liiallista kiristämistä on ns. Lafferin käyrän kuvaama riski. Liian kireäksi kiristyvästä verotuksesta kertyy kiristys kiristykseltä vähemmän verotuloja - ennen kuin verotulot alkavat supistua.&nbsp; Liian kireä verotus ei enää tasaakaan tuloja, kun suurimmat tulot alkavat kaikota kokonaan verottajan ulottumattomiin. Liian kova verotus&nbsp; ja muut velvoitteet voivat&nbsp; lannistaa&nbsp; yritteliäisyyttä ja ansaintahalua.&nbsp; Yrittäminen&nbsp; ei enää kannata.&nbsp; Tuotanto siirtyy ulkomaille.&nbsp; Suuria tuloja ja pääomia alkaa siirtyä pois maasta taikka mennä vaikka veroparatiiseihin&nbsp; tai ketjuuntuneisiin haamuyrityksiin. Se lisää työttömyyttä ja muita ikäviä , sosiaalisia lieveilmiöitä maassamme.</p><p>Suurista säästöön jäävistä tuloista tulee sijoittamisen pakko. Ilman rikkaiden suuria tuloja&nbsp; iso osa investoinneista ja sponsoroimisista&nbsp; jäisi tekemättä.&nbsp; Tästä pakosta syntyy suoria ja epäsuoria rahavirtoja kansantalouteen. Toisaalta talouskasvu tuottaa lisää suurituloisia&nbsp; hyödyttämään yhteiskunnan hyvinvointia. Mutta tuloerojen kasvaessa liikaa, suurimpia tuloja valuu ulos muualle kuin kotimaisiin yleishyödylisiin tarpeisiin ja investointeihin tai rahankiertoon.&nbsp; Osa&nbsp; säästöistä näyttää piiloutuvan&nbsp; Panaman paperin kuvaamiin veroparatiiseihin.&nbsp; Ja ne ovat pois verottajan ulottuvilta ainakin toistaiseksi.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Rikkaudella&nbsp; on monet kasvot, luonteenpiirteet, suhteet ja ajan arvot&nbsp; eri kulttuureissa. Köyhyydestä puhumattakaan. Altruismia ja empaattisuutta tarvitaan yhteiseksi hyväksi.</p><p><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005440251.html" title="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005440251.html">https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005440251.html</a></p><p>MUTTA onko kuplamainen virtuaalitaloudellinen maailma&nbsp; omia itsekkäitä tai kansallisia etujaan ajavien keinottelijoiden, maailmanpoliisien, imperialistien, sorosten ja finanssiauervaarojen hyppysissä - liiaksi&nbsp; -nykyään?&nbsp; Onko kvartaalitalous kaiken pahan alku ja juuri Suomessa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvinvointivaltio edellyttää  epäitsekkäitä rikkaita ”patruunahahmoja”.  Panamapapereita ja verotietojen supertuloja hämmästeltäessä saattaa unohtua ,  että  rehellisistä rikkaista koituu kaikille yhteistä hyötyä, eikä  verotulot ole edes suurin hyöty yhteiskunnalle.

Rikkaiden maksamien verojen lisäksi  yleistä hyötyä on muistakin rikkaiden peruspiirteistä, kirjoittaa ”rikkaiden puolustuspuheessaan” erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.

Tulo- ja varallisuuserot voivat  hyvinkin olla jo liian suuria kansan enemmistön tai koko yhteiskunnan edulle. Niiden liiallinen kasvu voi ennen pitkää vaarantaa talouden kasvuvoiman lisäksi jopa yhteiskuntarauhaa mm. tulopoliittisesti.  ” Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.”

Mutta erilaisten äärimmäisyyksien ja liiallisuuksien haitat ovat huono peruste yksioikoiseen tulkintaan tuomitsemaan kaikki rikkaat yhteiskunnan  hyödyttömiksi riistäjiksi  ja siipeilijöiksi.

Jokavuotiset verojuorukalenterit aiheuttavat luonnollisesti kateutta ja  ärtymystä.Tällainen julkisuus toteuttaa kuitenkin avoimuuden  periaatetta ja ihannetta. Kansalaisilla on mahdollisuus pitää silmällä yhteisistä asioista päättävien ja niihin vaikuttavien  ihmisten tuloja, varoja ja veroja.
Tietenkin kvartaalitalouden  ja veroparatiisien kohtuuttomat ylilyönnit  ja tulonsiirrot ovat tuomittavia.

Mutta yksikään keskituloinen ei maksa  likikään sitä määrää verotuloja kuin jokainen veronsa kiltisti maksava suurituloinen. Veronkiertäjät ovat luku erikseen.  Rehellisissä rikkaissa on omat yleishyödylliset yhteiskunnalliset piirteensä  meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta.

Kuitenkin liian kireä verotus karkottaa suurituloiset  vuorineuvokset  Portugaliin tai wahlroosit  Ruotsiin taikka kätkemään miljooniaan veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.

Tärkeä syy varoa verotuksen liiallista kiristämistä on ns. Lafferin käyrän kuvaama riski. Liian kireäksi kiristyvästä verotuksesta kertyy kiristys kiristykseltä vähemmän verotuloja - ennen kuin verotulot alkavat supistua.  Liian kireä verotus ei enää tasaakaan tuloja, kun suurimmat tulot alkavat kaikota kokonaan verottajan ulottumattomiin. Liian kova verotus  ja muut velvoitteet voivat  lannistaa  yritteliäisyyttä ja ansaintahalua.  Yrittäminen  ei enää kannata.  Tuotanto siirtyy ulkomaille.  Suuria tuloja ja pääomia alkaa siirtyä pois maasta taikka mennä vaikka veroparatiiseihin  tai ketjuuntuneisiin haamuyrityksiin. Se lisää työttömyyttä ja muita ikäviä , sosiaalisia lieveilmiöitä maassamme.

Suurista säästöön jäävistä tuloista tulee sijoittamisen pakko. Ilman rikkaiden suuria tuloja  iso osa investoinneista ja sponsoroimisista  jäisi tekemättä.  Tästä pakosta syntyy suoria ja epäsuoria rahavirtoja kansantalouteen. Toisaalta talouskasvu tuottaa lisää suurituloisia  hyödyttämään yhteiskunnan hyvinvointia. Mutta tuloerojen kasvaessa liikaa, suurimpia tuloja valuu ulos muualle kuin kotimaisiin yleishyödylisiin tarpeisiin ja investointeihin tai rahankiertoon.  Osa  säästöistä näyttää piiloutuvan  Panaman paperin kuvaamiin veroparatiiseihin.  Ja ne ovat pois verottajan ulottuvilta ainakin toistaiseksi.                                                                                                

Rikkaudella  on monet kasvot, luonteenpiirteet, suhteet ja ajan arvot  eri kulttuureissa. Köyhyydestä puhumattakaan. Altruismia ja empaattisuutta tarvitaan yhteiseksi hyväksi.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005440251.html

MUTTA onko kuplamainen virtuaalitaloudellinen maailma  omia itsekkäitä tai kansallisia etujaan ajavien keinottelijoiden, maailmanpoliisien, imperialistien, sorosten ja finanssiauervaarojen hyppysissä - liiaksi  -nykyään?  Onko kvartaalitalous kaiken pahan alku ja juuri Suomessa?

 

 

 

 

]]>
10 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245843-miksi-rehelliset-ja-epaitsekkaat-rikkaat-ovat-tarpeellisia#comments Politiikka Thu, 09 Nov 2017 19:49:04 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245843-miksi-rehelliset-ja-epaitsekkaat-rikkaat-ovat-tarpeellisia
Lainopillinen arvio henkilön kuljettamisesta auton tavaratilassa http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245807-lainopillinen-arvio-henkilon-kuljettamisesta-auton-tavaratilassa <p>Tänään on uutisoitu Timo Soinin (sin) valtiosihteerin Samuli Virtasen poistuneen kesäkuussa pääministeri Sipilän (kesk) virka-asunnolta Kesärannasta henkilöauton tavaratilassa. Uutisointi lähti liikkeelle kansanedustaja Tiina Elovaaran blogikirjoituksesta, jossa hän myöntää Virtasen käyneen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppuna Kesärannassa. Lisäksi Elovaara toteaa että &quot;Peräkontissa saa matkustaa, jos katsoo sen parhaaksi vaihtoehdoksi tilanteen huomioon ottaen&quot;.</p><p>Mutta mitä lainsäädäntö sanoo henkilön kuljettamisesta henkilöauton takakontissa? Aamulehden uutisen perusteella kyseessä on ollut farmarimallinen henkilöauto, millä on merkitystä tapauksen oikeudellisen arvioinnin kannalta.</p><p>Ensinnäkin tulee arvioida saako henkilöauton takakontissa ylipäänsä kuljettaa ihmistä ja toisekseen sitä, oliko käsillä sen laatuinen olosuhde, joka olisi oikeuttanut muutoin mahdollisesti lainvastaisen teon. Lopuksi arvioin vielä oikeudellista seuraamusta, joka seuraa henkilökuljetuksesta annetun säännöksen vastaisesta toiminnasta.</p><p>Ajoneuvolaissa säädetään tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista. Laissa myös määritellään mikä on auto. Auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 km/h. Ajoneuvolaissa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, miten henkilöitä saa autolla kuljettaa.</p><p>Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä sen sijaan sääntelee tarkemmin henkilöiden kuljettamista ajoneuvoissa. Asetuksen mukaan autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset.</p><p>Näin ollen vaikuttaa siltä, että Virtasen kuljettaminen farmarimallisen henkilöauton takakontissa on ollut vastoin ajoneuvolain nojalla annettua asetusta ajoneuvojen käytöstä tiellä. Olen lähtenyt siitä oletuksesta, että tavaratilassa ei ole ollut asetuksen mukaista vaatimukset täyttävää istumapaikkaa. Yleisen kokemuksen perusteella farmariautojen takatilassa tällaisia on vain harvoin.</p><p>Tapauksen oikeudellisen arvioinnin kannalta on myös huomioitava, että Kesäranta on yksityisalue eikä näin ollen tieliikennelaissa määritelty tie tai ajorata. Näin ollen siis vasta kun farmariauto on poistunut Kesärannan alueelta, Virtasen kuljettaminen auton tavaratilassa on muodostunut lainsäädännön vastaiseksi.</p><p>On myös syytä pohtia sitä mahdollisuutta, että käsillä ollut olosuhde olisi oikeuttanut muutoin lainsäädännön vastaisen toiminnan. Aamulehden saamien tietojen mukaan syynä takatilassa kuljettamiseen oli se, että Virtasen vierailu haluttiin pitää medialta salassa. Kesärannan portilla epäiltiin olevan toimittajia, minkä vuoksi päätettiin turvautua tähän poikkeukselliseen kuljetusmuotoon. Lainsäädäntö ei tunnista medialta piileskelyä sellaiseksi tilanteeksi, joka oikeuttaisi toimimaan vastoin ajoneuvolainsäädäntöä. Näin ollen teon oikeudenvastaisuuden poistanutta olosuhdetta ei ole ollut käsillä.</p><p>Mitä asetuksen vastaisesta takakontissa kuljettamisesta sitten seuraa? Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä todetaan, että asetuksen rikkomisesta tuomiotaan rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään. Tieliikennelaissa säädetään, että liikennerikkomuksesta on tuomittava se, joka rikkoo tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Näin ollen henkilön kuljettamisesta takakontissa tulee tuomita liikennerikkomuksesta sakkoon tai rikesakkoon.</p><p>Rikesakkolaissa määrätään, että ajoneuvon henkilökuljetusta koskevan säännöksen rikkomisesta määrätään kuljettajalle 100 euron rikesakko. Näin ollen rikkomuksesta tulee tuomita ajoneuvon kuljettaja. Virtanen ei siis itse ole syyllistynyt henkilökuljetuksesta annetun säännöksen vastaiseen toimintaan. Mutta kuka Virtasta oikein mahtoi kuljettaa, jos ylipäänsä kukaan?</p> Tänään on uutisoitu Timo Soinin (sin) valtiosihteerin Samuli Virtasen poistuneen kesäkuussa pääministeri Sipilän (kesk) virka-asunnolta Kesärannasta henkilöauton tavaratilassa. Uutisointi lähti liikkeelle kansanedustaja Tiina Elovaaran blogikirjoituksesta, jossa hän myöntää Virtasen käyneen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppuna Kesärannassa. Lisäksi Elovaara toteaa että "Peräkontissa saa matkustaa, jos katsoo sen parhaaksi vaihtoehdoksi tilanteen huomioon ottaen".

Mutta mitä lainsäädäntö sanoo henkilön kuljettamisesta henkilöauton takakontissa? Aamulehden uutisen perusteella kyseessä on ollut farmarimallinen henkilöauto, millä on merkitystä tapauksen oikeudellisen arvioinnin kannalta.

Ensinnäkin tulee arvioida saako henkilöauton takakontissa ylipäänsä kuljettaa ihmistä ja toisekseen sitä, oliko käsillä sen laatuinen olosuhde, joka olisi oikeuttanut muutoin mahdollisesti lainvastaisen teon. Lopuksi arvioin vielä oikeudellista seuraamusta, joka seuraa henkilökuljetuksesta annetun säännöksen vastaisesta toiminnasta.

Ajoneuvolaissa säädetään tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista. Laissa myös määritellään mikä on auto. Auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 km/h. Ajoneuvolaissa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, miten henkilöitä saa autolla kuljettaa.

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä sen sijaan sääntelee tarkemmin henkilöiden kuljettamista ajoneuvoissa. Asetuksen mukaan autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

Näin ollen vaikuttaa siltä, että Virtasen kuljettaminen farmarimallisen henkilöauton takakontissa on ollut vastoin ajoneuvolain nojalla annettua asetusta ajoneuvojen käytöstä tiellä. Olen lähtenyt siitä oletuksesta, että tavaratilassa ei ole ollut asetuksen mukaista vaatimukset täyttävää istumapaikkaa. Yleisen kokemuksen perusteella farmariautojen takatilassa tällaisia on vain harvoin.

Tapauksen oikeudellisen arvioinnin kannalta on myös huomioitava, että Kesäranta on yksityisalue eikä näin ollen tieliikennelaissa määritelty tie tai ajorata. Näin ollen siis vasta kun farmariauto on poistunut Kesärannan alueelta, Virtasen kuljettaminen auton tavaratilassa on muodostunut lainsäädännön vastaiseksi.

On myös syytä pohtia sitä mahdollisuutta, että käsillä ollut olosuhde olisi oikeuttanut muutoin lainsäädännön vastaisen toiminnan. Aamulehden saamien tietojen mukaan syynä takatilassa kuljettamiseen oli se, että Virtasen vierailu haluttiin pitää medialta salassa. Kesärannan portilla epäiltiin olevan toimittajia, minkä vuoksi päätettiin turvautua tähän poikkeukselliseen kuljetusmuotoon. Lainsäädäntö ei tunnista medialta piileskelyä sellaiseksi tilanteeksi, joka oikeuttaisi toimimaan vastoin ajoneuvolainsäädäntöä. Näin ollen teon oikeudenvastaisuuden poistanutta olosuhdetta ei ole ollut käsillä.

Mitä asetuksen vastaisesta takakontissa kuljettamisesta sitten seuraa? Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä todetaan, että asetuksen rikkomisesta tuomiotaan rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään. Tieliikennelaissa säädetään, että liikennerikkomuksesta on tuomittava se, joka rikkoo tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Näin ollen henkilön kuljettamisesta takakontissa tulee tuomita liikennerikkomuksesta sakkoon tai rikesakkoon.

Rikesakkolaissa määrätään, että ajoneuvon henkilökuljetusta koskevan säännöksen rikkomisesta määrätään kuljettajalle 100 euron rikesakko. Näin ollen rikkomuksesta tulee tuomita ajoneuvon kuljettaja. Virtanen ei siis itse ole syyllistynyt henkilökuljetuksesta annetun säännöksen vastaiseen toimintaan. Mutta kuka Virtasta oikein mahtoi kuljettaa, jos ylipäänsä kukaan?

]]>
47 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245807-lainopillinen-arvio-henkilon-kuljettamisesta-auton-tavaratilassa#comments Kotimaa Autoilu Politiikka Thu, 09 Nov 2017 10:23:32 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245807-lainopillinen-arvio-henkilon-kuljettamisesta-auton-tavaratilassa
Aktivistiyrittäjät haastavat poliitikot http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245771-aktivistiyrittajat-haastavat-poliitikot <p>Paljon julkisuutta ronskilla huumorillaan ja perinteisen yritysjargonin hylkäämällä keränneen armeijatavaran erikoisliike Varustelekan yrittäjä <strong>Valtteri Lindholm</strong> kertoi eilen illalla julkisessa <a href="https://www.facebook.com/valtteri.varusteleka.lindholm/photos/a.508101939378210.1073741828.502565173265220/827433934111674/?type=3&amp;theater">Facebook-päivityksessään</a> löytäneensä Mikkelistä pienen hattukaupan, joka myi hyvin edullisesti villasta tehtyjä &quot;duunarilätsiä&quot;. Tällaista päähinemuotia alkaa näkyä yhä enemmän helsinkiläisten luovan alan hipstereiden päässä, jotka tosin paremman puutteessa päätyvät ostamaan Malesiassa polyesterista askarreltuja halpakopioita aidosta asiasta.</p><p>Valtteri aikoo nyt ehdottaa savolaisille nettikauppaan panostamista ja sitä kautta mahdollisuutta vastata kysyntään ja pitää arvokasta osaamista hengissä. Kenties luoda uuta työtä ja vaurautta alueille, joilla nykyään on hivenen haastavat olosuhteet. Hemmetin hyvä agenda, nostan peukkua.</p><p>Kun mietitään, mitä töitä tulevaisuudessa ihmisille jää koneiden korvatessa yhä useampia toistoon, laskentaan, tavaroiden ja datan siirtämiseen sekä sarjatuotantoon liittyvistä tehtävistä, vastaus on yksinkertainen. Ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita, jotka ovat persoonallisia, tuovat iloa ja hyvänolon tunnetta. Sellaista syntyy kun ihmiset hyödyntävät luovuuttaan ja kädentaitojaan. Ihmiset osaavat rakentaa elämäntyönsä ympärille myös mielenkiintoisia tarinoita, joihin ihmiset haluavat kiinnittyä ja tehdä niistä osan identiteettiään.</p><p><strong>Kauppamiehistä aktivisteiksi</strong></p><p>Yrittäjän rooli ja identiteettikin elää muutoksessa. Yhä useammalle yrittäjälle oma yritys on myös paljon muuta kuin keino ansaita rahaa ja olla oman työnsä herra. Firman perustamisen taustalla on yhä useammin jokin aatteellinen agenda tai ajatus asioiden tekemisestä täysin uudella tavalla. Lindholm on hyvä esimerkki aktivistiyrittäjästä: Hän on rakentanut tietoisesti brändiään kapinalliseen tyyliin, edistänyt milloin mitäkin tärkeäksi katsomaansa yhteiskunnallista teemaa ja kieltäytynyt pyytämästä anteeksi aiheuttamiaan some-kohuja, jos on kokenut olevansa oikeassa.</p><p>Aktivistiyrittäjät paitsi ottavat aktiivisesti kantaa (ja käyttävät aktivismiaan markkinointiin ja brändinrakennukseen), myös liittoutuvat keskenään. Kilpailuasetelman sijaan aktivistiyrittäjät rakentavat yhteistyöverkostoja ja tsemppaavat keskinäistä menestystä. Leka on myös kasvanut jonkinmoiseksi työllistäjäksi, missä roolissa firma on myös pyrkinyt olemaan esimerkillinen ja hyvä työnantaja. Firma haluaa vain motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, joten se kohtelee duunareitaan tavalla jolla tällaisia ihmisiä houkutellaan tulemaan ja jäämään firman palvelukseen.</p><p>Peliyritys Roviolla on vähän samanlainen logiikka: se rakentaa myönteistä imagoa ilmoittamalla, ettei optimoi verotustaan vaan maksaa Suomeen sen mitä kuuluukin ja lisäksi vielä palkitsee työntekijöitään muhkeilla bonuksilla ja firman osakkeilla. Samaan aikaan kun yhteiskunnassa voimistuu kritiikki suuryritysten kasvamisesta valtiota vahvemmiksi toimijoiksi, jotka jättävät veronsa maksamatta ja joita normaali lainsäädäntö tai vastuu ympäristöstä ei kosketa, kasvava joukko uusia yrityksiä korostaa yhteistä vastuuta ja yhteiskuntaa.</p><p><strong>Korvaavatko aktivistit poliitikot?</strong></p><p>Tällä hetkellä, kuten monta kertaa aiemminkin näyttää siltä että jokin poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tuleva voima ajaa muutoksia tehokkaammin kuin paikalleen jämähtäneeseen virastokieleen juuttunut poliittinen prosessi. Äänestysaktiivisuus laskee, puolueiden jäsenmäärät vielä nopeammin. Vakaata puoluekantaa ei alle 40-vuotiaissa ole kuin lestadiolais-kepulaiseen perheeseen syntyneillä ja puolueiden broilerihautomoiden kasvateilla. Samaan aikaan nuoret ihmiset haluavat muutosta elämänmenoon yhtä tulisesti kuin pikku hiljaa eläkkeelle siirtyvä 60-70 -lukujen radikaali polvi.</p><p>Aina aikaisemmin radikaalit ovat pyrkineet valtaamaan politiikan ja ajan mukaan konservatiivinen poliittinen järjestelmä on mukautunut ja ottanut uudet asiat agendalleen. Nyt osa aktiivisista ihmisistä on lähtenyt mukaan politiikkaan, mutta moni menee mieluiten omia teitään. Tämä on sääli, koska vaikka nämä ihmiset saavat aikaan rutosti hyvää tekemisellään, ne mestat missä liikkuu miljardeja rahaa ja jonka syövereihin monen peruspulliaisen tuloista kolmannes tai enemmänkin kuukausittain katoaa, jäävät uudistamatta.</p><p>Meidän poliitikkojen pitäisikin nyt skarpata ja miettiä, miten voisimme olla aktivistiyrittäjien kavereita sen sijaan, että jaamme avustuksina joka vuosi samat rahat pitääksemme isot ja vakavaraiset firmat tyytyväisinä. Erityisesti vasemmistolla voisi olla voitettavaa tässä, sillä todella moni aktivistiyrittäjä pitää hyvinvointivaltiota, julkisesti rahoitettua koulutusta ja reiluja pelisääntöjä paitsi hyvänä bisnesympäristön kannalta, myös moraalisesti tavoiteltavana asiana.</p><p><strong>Uuden ajan yrityksille ollaan kaveri uudella tavalla</strong></p><p>Aktivistiyrityksille &quot;demari vie rahasi&quot; ei ole keskeinen uhka. Keskeinen uhka on systeemi, jossa tehdään asiat &quot;niin kuin ne on aina tehty&quot; eikä auteta kaveria onnistumaan. Tähän liittyy keskeisesti nykyisessä poliittisessa keskustelussa iloisesti lietsottu vastakkainasettelu ja pelottelu: maaseutu vs. kaupunki (vaikka helsinkiläiset hipsterit voivat pelastaa ahvenanmaalaiset päärynänviljelijät ja mikkeliläiset hattumaakarit), duunarit vs. yrittäjät (vaikka menestyvät yritykset ja hyvinvoivat työntekijät tarvitsevat toisiaan) tai talous vs. ympäristöarvot (elinkelpoinen planeetta on suotuisampi bisnesympäristö ja ekoratkaisuilla voi tehdä isosti rahaa).</p><p>Tuskin kovin moni politiikan sijaan muualle mielenkiintonsa kohdistanut aktivisti politiikkaan on siirtymässä, mutta jos politiikassa ei oteta periaatteeksi että autetaan kaveria menestymään, hyvää tekevä aktivismi tapahtuu hyvin todennäköisesti jossain toisaalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon julkisuutta ronskilla huumorillaan ja perinteisen yritysjargonin hylkäämällä keränneen armeijatavaran erikoisliike Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm kertoi eilen illalla julkisessa Facebook-päivityksessään löytäneensä Mikkelistä pienen hattukaupan, joka myi hyvin edullisesti villasta tehtyjä "duunarilätsiä". Tällaista päähinemuotia alkaa näkyä yhä enemmän helsinkiläisten luovan alan hipstereiden päässä, jotka tosin paremman puutteessa päätyvät ostamaan Malesiassa polyesterista askarreltuja halpakopioita aidosta asiasta.

Valtteri aikoo nyt ehdottaa savolaisille nettikauppaan panostamista ja sitä kautta mahdollisuutta vastata kysyntään ja pitää arvokasta osaamista hengissä. Kenties luoda uuta työtä ja vaurautta alueille, joilla nykyään on hivenen haastavat olosuhteet. Hemmetin hyvä agenda, nostan peukkua.

Kun mietitään, mitä töitä tulevaisuudessa ihmisille jää koneiden korvatessa yhä useampia toistoon, laskentaan, tavaroiden ja datan siirtämiseen sekä sarjatuotantoon liittyvistä tehtävistä, vastaus on yksinkertainen. Ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita, jotka ovat persoonallisia, tuovat iloa ja hyvänolon tunnetta. Sellaista syntyy kun ihmiset hyödyntävät luovuuttaan ja kädentaitojaan. Ihmiset osaavat rakentaa elämäntyönsä ympärille myös mielenkiintoisia tarinoita, joihin ihmiset haluavat kiinnittyä ja tehdä niistä osan identiteettiään.

Kauppamiehistä aktivisteiksi

Yrittäjän rooli ja identiteettikin elää muutoksessa. Yhä useammalle yrittäjälle oma yritys on myös paljon muuta kuin keino ansaita rahaa ja olla oman työnsä herra. Firman perustamisen taustalla on yhä useammin jokin aatteellinen agenda tai ajatus asioiden tekemisestä täysin uudella tavalla. Lindholm on hyvä esimerkki aktivistiyrittäjästä: Hän on rakentanut tietoisesti brändiään kapinalliseen tyyliin, edistänyt milloin mitäkin tärkeäksi katsomaansa yhteiskunnallista teemaa ja kieltäytynyt pyytämästä anteeksi aiheuttamiaan some-kohuja, jos on kokenut olevansa oikeassa.

Aktivistiyrittäjät paitsi ottavat aktiivisesti kantaa (ja käyttävät aktivismiaan markkinointiin ja brändinrakennukseen), myös liittoutuvat keskenään. Kilpailuasetelman sijaan aktivistiyrittäjät rakentavat yhteistyöverkostoja ja tsemppaavat keskinäistä menestystä. Leka on myös kasvanut jonkinmoiseksi työllistäjäksi, missä roolissa firma on myös pyrkinyt olemaan esimerkillinen ja hyvä työnantaja. Firma haluaa vain motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, joten se kohtelee duunareitaan tavalla jolla tällaisia ihmisiä houkutellaan tulemaan ja jäämään firman palvelukseen.

Peliyritys Roviolla on vähän samanlainen logiikka: se rakentaa myönteistä imagoa ilmoittamalla, ettei optimoi verotustaan vaan maksaa Suomeen sen mitä kuuluukin ja lisäksi vielä palkitsee työntekijöitään muhkeilla bonuksilla ja firman osakkeilla. Samaan aikaan kun yhteiskunnassa voimistuu kritiikki suuryritysten kasvamisesta valtiota vahvemmiksi toimijoiksi, jotka jättävät veronsa maksamatta ja joita normaali lainsäädäntö tai vastuu ympäristöstä ei kosketa, kasvava joukko uusia yrityksiä korostaa yhteistä vastuuta ja yhteiskuntaa.

Korvaavatko aktivistit poliitikot?

Tällä hetkellä, kuten monta kertaa aiemminkin näyttää siltä että jokin poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tuleva voima ajaa muutoksia tehokkaammin kuin paikalleen jämähtäneeseen virastokieleen juuttunut poliittinen prosessi. Äänestysaktiivisuus laskee, puolueiden jäsenmäärät vielä nopeammin. Vakaata puoluekantaa ei alle 40-vuotiaissa ole kuin lestadiolais-kepulaiseen perheeseen syntyneillä ja puolueiden broilerihautomoiden kasvateilla. Samaan aikaan nuoret ihmiset haluavat muutosta elämänmenoon yhtä tulisesti kuin pikku hiljaa eläkkeelle siirtyvä 60-70 -lukujen radikaali polvi.

Aina aikaisemmin radikaalit ovat pyrkineet valtaamaan politiikan ja ajan mukaan konservatiivinen poliittinen järjestelmä on mukautunut ja ottanut uudet asiat agendalleen. Nyt osa aktiivisista ihmisistä on lähtenyt mukaan politiikkaan, mutta moni menee mieluiten omia teitään. Tämä on sääli, koska vaikka nämä ihmiset saavat aikaan rutosti hyvää tekemisellään, ne mestat missä liikkuu miljardeja rahaa ja jonka syövereihin monen peruspulliaisen tuloista kolmannes tai enemmänkin kuukausittain katoaa, jäävät uudistamatta.

Meidän poliitikkojen pitäisikin nyt skarpata ja miettiä, miten voisimme olla aktivistiyrittäjien kavereita sen sijaan, että jaamme avustuksina joka vuosi samat rahat pitääksemme isot ja vakavaraiset firmat tyytyväisinä. Erityisesti vasemmistolla voisi olla voitettavaa tässä, sillä todella moni aktivistiyrittäjä pitää hyvinvointivaltiota, julkisesti rahoitettua koulutusta ja reiluja pelisääntöjä paitsi hyvänä bisnesympäristön kannalta, myös moraalisesti tavoiteltavana asiana.

Uuden ajan yrityksille ollaan kaveri uudella tavalla

Aktivistiyrityksille "demari vie rahasi" ei ole keskeinen uhka. Keskeinen uhka on systeemi, jossa tehdään asiat "niin kuin ne on aina tehty" eikä auteta kaveria onnistumaan. Tähän liittyy keskeisesti nykyisessä poliittisessa keskustelussa iloisesti lietsottu vastakkainasettelu ja pelottelu: maaseutu vs. kaupunki (vaikka helsinkiläiset hipsterit voivat pelastaa ahvenanmaalaiset päärynänviljelijät ja mikkeliläiset hattumaakarit), duunarit vs. yrittäjät (vaikka menestyvät yritykset ja hyvinvoivat työntekijät tarvitsevat toisiaan) tai talous vs. ympäristöarvot (elinkelpoinen planeetta on suotuisampi bisnesympäristö ja ekoratkaisuilla voi tehdä isosti rahaa).

Tuskin kovin moni politiikan sijaan muualle mielenkiintonsa kohdistanut aktivisti politiikkaan on siirtymässä, mutta jos politiikassa ei oteta periaatteeksi että autetaan kaveria menestymään, hyvää tekevä aktivismi tapahtuu hyvin todennäköisesti jossain toisaalla.

]]>
5 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245771-aktivistiyrittajat-haastavat-poliitikot#comments Aktivismi Politiikka Uudistukset Varusteleka Yrittäjyys Wed, 08 Nov 2017 14:31:48 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245771-aktivistiyrittajat-haastavat-poliitikot
Yhden asian äänestäjä http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245618-yhden-asian-aanestaja <p>Viimeaikoina on kuultu paljon puhetta yhden asian puolueesta. Yleensä kyse on persuista ja annetaan ymmärtää, että persut on vain maahanmuuttoasioiden puolue.</p><p>Mutta toisaalta kaikki puolueet profiloituu johonkin. Kokoomus kaiken yksityistämiseen ja myymiseen, Vihreät luonnon tuhoamiseen ja rasistiseen ihmisten solvaamiseen ja vihapuheeseen.</p><p>Vasurit räkii ja hakkaa ihmisiä kadulla naamarit päässä, Keskusta ajaa maaseutuja alas ja pakkoasuttaa ihmisiä suuriin kaupunkeihin.</p><p>Nyt ihmettelet, että ei noi nyt ihan noin mene noi profiloinnit? Tai no Kokoomus menee kyl juur noin.</p><p>Näin vaan&nbsp;uhkaa mennä, koska meillä on yhden asian äänestäjiä.</p><p>On äänestetty keskustaa maaseudulla, kun se on uskottu, että pitäähän se ainakin maaseudun puolia. No miten kävi? Keskusta on tekemässä historiallisen totaalituhon maaseudulle maakuntauudistuksellaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yrittäjät ovat äänestäneet Kokoomusta, kun ovat ajatelleet, että kyllähän Kokoomus nyt ainakin yrittäjien puolia pitää. No miten on? Ehkä sen 3% yrittäjistä, joiden kotipaikka ei ole Suomi ja muille yrittäjille tekee vain hallaa tuomalla kilpailijat yhä kauempaa ja halvemmilla kuluilla markkinoillemme, jossa meillä on kuitenkin oma kulurakenne.</p><p>Joku äänesti demareita, kun on palkkatöissä. No sillä saralla ei ole tapahtunut mitään. Puolue on kuin hukkunut tyystiin kartalta. Onko tyyntä myrskyn edessä?</p><p>Lunnosta tykkäävät äänestää vihreitä, kun ajattelevat, että on ainakin arvot kohillaan. No miten on?</p><p>Millä muotoa on luonnon kannalta mahtavaa suosia globalisaatiota ja&nbsp;eu:ta, jotka edistävät yhä enemmän ruoan ja turhan krääsän rahtaamista ympäri maailmaa ja kannustaa täten myös tuotannon siirtymistä sinne, missä vähiten välitetään ihmisoikeuksista ja luonnosta. Sitten vielä cityvihree puolueen edustaja&nbsp;vihapuhuu maalla-asujat&nbsp;insestillä ja haukkuu luonnonläheisyyden pystyyn ja puolueen puheenjohtaja antaa täyden tuen toiminnalle olemalla tuomitsematta solvausta.</p><p>Kun kerrankin yksi puolue (nyky ps) olisi päässyt hallituksessa ääneen, niin siltä kaapattiin valta pitää äänestäjiensä puolia.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmaa ei tee yhden tai kahden tai kolmen asian puolueet. Mitä vähemmän niitä asioita on, sen tarkemmin demokratia toimii</p><p>Sen sijaan ongelmallisia ovat nämä kaikkien asioiden puolueet, jotka pääsevät valtaan täysin eri asioilla, mitä sitten kuitenkin lopulta tekevät.</p><p>Presidentillä ei ole valtaa hajoittaa hallitusta. Pitäisikö se valta olla kansalla? Pitäisikö ääni olla vedettävissä pois silloin kun takki kääntyy? Siinä vaiheessa, kun hallituksen jäsenten saamat äänet laskee alle 50% pitäisi olla aina uusien vaalien paikka.</p><p>Ei taitaisi onnistua. Meillä olisi vaalit kuukauden välein :D</p><p>Kun yhden asian äänestäjä äänestää monen asian puoluetta, niin aika usein tulee huti.</p><p>Tapaäänestäjät ovat suurin yhden asian äänestäjäryhmä ja sahaavat näin kaikkein kovimmin oksaa, millä istuu.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeaikoina on kuultu paljon puhetta yhden asian puolueesta. Yleensä kyse on persuista ja annetaan ymmärtää, että persut on vain maahanmuuttoasioiden puolue.

Mutta toisaalta kaikki puolueet profiloituu johonkin. Kokoomus kaiken yksityistämiseen ja myymiseen, Vihreät luonnon tuhoamiseen ja rasistiseen ihmisten solvaamiseen ja vihapuheeseen.

Vasurit räkii ja hakkaa ihmisiä kadulla naamarit päässä, Keskusta ajaa maaseutuja alas ja pakkoasuttaa ihmisiä suuriin kaupunkeihin.

Nyt ihmettelet, että ei noi nyt ihan noin mene noi profiloinnit? Tai no Kokoomus menee kyl juur noin.

Näin vaan uhkaa mennä, koska meillä on yhden asian äänestäjiä.

On äänestetty keskustaa maaseudulla, kun se on uskottu, että pitäähän se ainakin maaseudun puolia. No miten kävi? Keskusta on tekemässä historiallisen totaalituhon maaseudulle maakuntauudistuksellaan. 

 

Yrittäjät ovat äänestäneet Kokoomusta, kun ovat ajatelleet, että kyllähän Kokoomus nyt ainakin yrittäjien puolia pitää. No miten on? Ehkä sen 3% yrittäjistä, joiden kotipaikka ei ole Suomi ja muille yrittäjille tekee vain hallaa tuomalla kilpailijat yhä kauempaa ja halvemmilla kuluilla markkinoillemme, jossa meillä on kuitenkin oma kulurakenne.

Joku äänesti demareita, kun on palkkatöissä. No sillä saralla ei ole tapahtunut mitään. Puolue on kuin hukkunut tyystiin kartalta. Onko tyyntä myrskyn edessä?

Lunnosta tykkäävät äänestää vihreitä, kun ajattelevat, että on ainakin arvot kohillaan. No miten on?

Millä muotoa on luonnon kannalta mahtavaa suosia globalisaatiota ja eu:ta, jotka edistävät yhä enemmän ruoan ja turhan krääsän rahtaamista ympäri maailmaa ja kannustaa täten myös tuotannon siirtymistä sinne, missä vähiten välitetään ihmisoikeuksista ja luonnosta. Sitten vielä cityvihree puolueen edustaja vihapuhuu maalla-asujat insestillä ja haukkuu luonnonläheisyyden pystyyn ja puolueen puheenjohtaja antaa täyden tuen toiminnalle olemalla tuomitsematta solvausta.

Kun kerrankin yksi puolue (nyky ps) olisi päässyt hallituksessa ääneen, niin siltä kaapattiin valta pitää äänestäjiensä puolia.

 

Ongelmaa ei tee yhden tai kahden tai kolmen asian puolueet. Mitä vähemmän niitä asioita on, sen tarkemmin demokratia toimii

Sen sijaan ongelmallisia ovat nämä kaikkien asioiden puolueet, jotka pääsevät valtaan täysin eri asioilla, mitä sitten kuitenkin lopulta tekevät.

Presidentillä ei ole valtaa hajoittaa hallitusta. Pitäisikö se valta olla kansalla? Pitäisikö ääni olla vedettävissä pois silloin kun takki kääntyy? Siinä vaiheessa, kun hallituksen jäsenten saamat äänet laskee alle 50% pitäisi olla aina uusien vaalien paikka.

Ei taitaisi onnistua. Meillä olisi vaalit kuukauden välein :D

Kun yhden asian äänestäjä äänestää monen asian puoluetta, niin aika usein tulee huti.

Tapaäänestäjät ovat suurin yhden asian äänestäjäryhmä ja sahaavat näin kaikkein kovimmin oksaa, millä istuu.

 

 

]]>
4 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245618-yhden-asian-aanestaja#comments Politiikka Mon, 06 Nov 2017 07:37:07 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245618-yhden-asian-aanestaja
Mitä yhteistä on Tuntemattomalla, Yläluokkasafarilla ja Diarralla? http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245616-mita-yhteista-on-tuntemattomalla-ylaluokkasafarilla-ja-diarralla <p>Kävin eilen katsomassa Tuntemattoman Sotilaan. Sota on vastakkainasettelun muodoista kaikista äärimmäisin. Sen puitteissa ihminen on oikeutettu tappamaan toisen ihmisen. Tuntematon ei kuitenkaan ollut viime viikon ainut vastakkainasettelu. Louhimiehen mestariohjauksen lisäksi pääsimme todistamaan vasemmistonuorten ja valtuutettu Diarran luomuksia.</p><p>Mihin vasemmistonuorten Yläluokkasafarilla todellisuudessa pyrittiin? Koko tapahtuma vaikutti yhdeltä suurelta bluffilta, jolla haluttiin vahvistaa oman olemassaolon tunnetta. Vasemmiston kannatus on jo pitkään ollut&nbsp;laskumassa. Jotkut ovat väittäneet jopa koko aatteen kuolleen. Eksistentiaalisessa kriisissään puolueen nuorisoliitto oli päättänyt palata sinne, mistä koko aate on kummunnut: vastakkainasetteluun rikkaiden kanssa.&nbsp;</p><p>Vastaavalla tavalla keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on taitavasti ylläpitänyt maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Harva osaa sanoa mitä mieltä Kärnä on varsinaisista politiikan asiakysymyksistä, mutta Katalonian ja Lapin puolustajana hänet kyllä tunnetaan. Omasta mielestäni koko kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu tuntuu absurdilta. Aivan kuin väestöntiheys olisi politiikan keskeisimpiä kysymyksiä. Kaupunkien ja maaseudun suurin ero on loppupeleissä vain siinä, että maaseudulla lähimpään naapuriin on kaupunkia pidempi matka.</p><p>Vastakkainasettelulle tarvitaan aina vastavoima. Yläluokkasafarin tapauksessa se löytyi rikkaista. Westend, Kaskisaari ja Sundsberg ikään kuin konkretisoivat sen pahan voiman, johon vasemmiston luokkasota perustuu. Todellisuudessa kyse oli vain kaupunginosista, joilla asuntojen neliöhinnat ovat keskivertoa korkeammat.&nbsp;</p><p>Vastakkainasettelusta elävät poliitikot ja ryhmät tarvitsevat toimiakseen kipinän, jolla saavat bensan syttymään. Edustaja Kärnän tapauksessa tällaisen mahdollisuuden tarjosi valtuutettu Diarran heitto metsän asukkaista. Kukaan ei varmasti olettanut, että Diarran heitto olisi edes hänen itsensä mielestä pitänyt paikkaansa. Se oli astetta rankempaa huumoria, jota poliitikot heittävät ainoastaan yksityisemmissä tilaisuuksissa. Eivät julkisilla FB-sivuillaan.</p><p>Näin ollen ateria oli valmiiksi katettu. Näppärä kuvakaappaus ja kaikki oli valmista. Somemyrsky roihahti hetkessä. Tässä vaiheessa kyse ei ollut&nbsp;enää alkuperäisestä kommentista. Eikä siitä missään vaiheessa ollutkaan kysymys. Tarvittiin vain hyvä syy pönkittää kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Ja sehän jos joku keskustalle sopii. Tilanne oli erityisen herkullinen, koska kipinän oli tarjonnut helsinkiläinen, vihreä ja ei-kantasuomalaisen näköinen nainen.</p><p>Kunnianloukkauksen kriteerit täyttyivät välittömästi. Ei tosin Diarran räävittömässä heitossa, vaan useammassa hänen FB-seinälleen lähetetyssä viestissä. Ne kertoivat enemmän kommentoijista itsestään kuin Diarrasta. Kommentoijien välille vaikutti syntyneen kisa siitä, kuka rohkenee lähettää kaikista loukkaavimman viestin. Kun maali oli median toimesta osoitettu, ei tarvinnut muuta kuin laittaa sarjatuli päälle ja alkaa ampua kuin alikersantti Rokka niittäessään neuvostosotilaita suolle.</p><p>Oliko Diarran tarinalla mitään opetusta? Vastakkainasettelu on yksi ihmislajin vanhimmista ominaisuuksista. Ilman sitä esivanhempamme eivät olisi selviytyneet. Asettamalla naapurin heimo omaa heimoa vastaan luotiin oikeutus puolustautua ja tarvittaessa hyökätä. Myöhemmässä vaiheessa kansallisvaltiot alkoivat ajaa heimojen asemaa.&nbsp;</p><p>Koska vastakkainasettelu on meillä geeneissä, syyllistymme siihen helposti. Emme voi päästä siitä täysin eroon, joten on tärkeää kyetä tunnistaa, milloin sitä käytetään. Tämän viikon poliittisilla vastakkainasetteluilla ja Tuntemattomalla Sotilaalla on kuitenkin yksi yhteinen piirre. Vastakkainasettelun voittaa on yleensä se, joka kärsii vähemmän tappioita. Puhtaita voittoja on lähes mahdotonta saada.</p> Kävin eilen katsomassa Tuntemattoman Sotilaan. Sota on vastakkainasettelun muodoista kaikista äärimmäisin. Sen puitteissa ihminen on oikeutettu tappamaan toisen ihmisen. Tuntematon ei kuitenkaan ollut viime viikon ainut vastakkainasettelu. Louhimiehen mestariohjauksen lisäksi pääsimme todistamaan vasemmistonuorten ja valtuutettu Diarran luomuksia.

Mihin vasemmistonuorten Yläluokkasafarilla todellisuudessa pyrittiin? Koko tapahtuma vaikutti yhdeltä suurelta bluffilta, jolla haluttiin vahvistaa oman olemassaolon tunnetta. Vasemmiston kannatus on jo pitkään ollut laskumassa. Jotkut ovat väittäneet jopa koko aatteen kuolleen. Eksistentiaalisessa kriisissään puolueen nuorisoliitto oli päättänyt palata sinne, mistä koko aate on kummunnut: vastakkainasetteluun rikkaiden kanssa. 

Vastaavalla tavalla keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on taitavasti ylläpitänyt maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Harva osaa sanoa mitä mieltä Kärnä on varsinaisista politiikan asiakysymyksistä, mutta Katalonian ja Lapin puolustajana hänet kyllä tunnetaan. Omasta mielestäni koko kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu tuntuu absurdilta. Aivan kuin väestöntiheys olisi politiikan keskeisimpiä kysymyksiä. Kaupunkien ja maaseudun suurin ero on loppupeleissä vain siinä, että maaseudulla lähimpään naapuriin on kaupunkia pidempi matka.

Vastakkainasettelulle tarvitaan aina vastavoima. Yläluokkasafarin tapauksessa se löytyi rikkaista. Westend, Kaskisaari ja Sundsberg ikään kuin konkretisoivat sen pahan voiman, johon vasemmiston luokkasota perustuu. Todellisuudessa kyse oli vain kaupunginosista, joilla asuntojen neliöhinnat ovat keskivertoa korkeammat. 

Vastakkainasettelusta elävät poliitikot ja ryhmät tarvitsevat toimiakseen kipinän, jolla saavat bensan syttymään. Edustaja Kärnän tapauksessa tällaisen mahdollisuuden tarjosi valtuutettu Diarran heitto metsän asukkaista. Kukaan ei varmasti olettanut, että Diarran heitto olisi edes hänen itsensä mielestä pitänyt paikkaansa. Se oli astetta rankempaa huumoria, jota poliitikot heittävät ainoastaan yksityisemmissä tilaisuuksissa. Eivät julkisilla FB-sivuillaan.

Näin ollen ateria oli valmiiksi katettu. Näppärä kuvakaappaus ja kaikki oli valmista. Somemyrsky roihahti hetkessä. Tässä vaiheessa kyse ei ollut enää alkuperäisestä kommentista. Eikä siitä missään vaiheessa ollutkaan kysymys. Tarvittiin vain hyvä syy pönkittää kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Ja sehän jos joku keskustalle sopii. Tilanne oli erityisen herkullinen, koska kipinän oli tarjonnut helsinkiläinen, vihreä ja ei-kantasuomalaisen näköinen nainen.

Kunnianloukkauksen kriteerit täyttyivät välittömästi. Ei tosin Diarran räävittömässä heitossa, vaan useammassa hänen FB-seinälleen lähetetyssä viestissä. Ne kertoivat enemmän kommentoijista itsestään kuin Diarrasta. Kommentoijien välille vaikutti syntyneen kisa siitä, kuka rohkenee lähettää kaikista loukkaavimman viestin. Kun maali oli median toimesta osoitettu, ei tarvinnut muuta kuin laittaa sarjatuli päälle ja alkaa ampua kuin alikersantti Rokka niittäessään neuvostosotilaita suolle.

Oliko Diarran tarinalla mitään opetusta? Vastakkainasettelu on yksi ihmislajin vanhimmista ominaisuuksista. Ilman sitä esivanhempamme eivät olisi selviytyneet. Asettamalla naapurin heimo omaa heimoa vastaan luotiin oikeutus puolustautua ja tarvittaessa hyökätä. Myöhemmässä vaiheessa kansallisvaltiot alkoivat ajaa heimojen asemaa. 

Koska vastakkainasettelu on meillä geeneissä, syyllistymme siihen helposti. Emme voi päästä siitä täysin eroon, joten on tärkeää kyetä tunnistaa, milloin sitä käytetään. Tämän viikon poliittisilla vastakkainasetteluilla ja Tuntemattomalla Sotilaalla on kuitenkin yksi yhteinen piirre. Vastakkainasettelun voittaa on yleensä se, joka kärsii vähemmän tappioita. Puhtaita voittoja on lähes mahdotonta saada.

]]>
28 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245616-mita-yhteista-on-tuntemattomalla-ylaluokkasafarilla-ja-diarralla#comments Kotimaa Politiikka Tuntematon sotilas Vastakkainasettelu Mon, 06 Nov 2017 07:26:18 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245616-mita-yhteista-on-tuntemattomalla-ylaluokkasafarilla-ja-diarralla
Tasa-arvoinen musta huumori http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245554-tasa-arvoinen-musta-huumori <p>Kun vihreä politiikko heittää läpällä huonoa huumoria, niin puoluejohto katsoo sen olevan mustaa humoria. Kun Perussuomalainen politikko heittää läpällä huonoa huumoria niin vihreä puoluejohto kirkuu kurkku suorana puoluejohtoa sanoutumaan irti mustasta huumorista.&nbsp;<br /><br />Kun vihreä politikko läpällä heittää huonoa huumoria, niin siitä saa pienen jutun pariin mediaan. Kun perussuomalainen politikko heittää l&#39;pällä huonoa huumoria, niin siitä tulee oikeusjuttu, pääministeri puuttuu asiaan ja media huutaa viikko tolkulla kuinka suvaitsemattomia perussuomalaiset ovat puolueena.<br /><br />Voi tätä kaksinaismoralismia ja typeryyttä. Eikö kuulosta todella tasa-arvoiselta.&nbsp;</p><p>Vaikka en perussuomalaisia äänestäkkään niin kyllä on pakko myöntää kuinka typerästi media heitä kohtelee. Aina löytyy jokin syy lyödä kun vierasta sikaa. Tietääkö media muuten että perussuomalaisissakin on eri arvoja kannattavia ihmisiä? Ihan kuten on keskustassa, kokoomuksessa, kristillisissä, vasemmistossa, vihreissä jne jne jne...<br /><br />Touko Aalto hyväksyy tällaisen käytöksen omiltaan eikä sanoudu sitä irti. Jos persussuomalaisten edustaja olisi moista laukonut niin Alto olisi varmasti kitalaet punaisena kuultaen huutanut kuinka suvaitsemattomia perussuomalaiset ovat koska tällaista annetaan tapahtua.<br /><br /><br />Hyi hitto että hävettää vihreiden puolesta tuollainen johtaja. Jos olisin Toukon saappaissa, niin olisin sanonut että eiköhän panna polemiikille stoppi ja Fatim pihalle puolueesta. Ihan mikä puolue hyvänsä niin näin olisi toimittu, mutta nyt ei toimita koska puhe on kivapuhetta ja mustaa huumoria.<br /><br />Toukolla kannattaisi ehkä kysyä myös maaseutu- ja erävihreiltä miltä tällainen musta huumori tuntuu.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun vihreä politiikko heittää läpällä huonoa huumoria, niin puoluejohto katsoo sen olevan mustaa humoria. Kun Perussuomalainen politikko heittää läpällä huonoa huumoria niin vihreä puoluejohto kirkuu kurkku suorana puoluejohtoa sanoutumaan irti mustasta huumorista. 

Kun vihreä politikko läpällä heittää huonoa huumoria, niin siitä saa pienen jutun pariin mediaan. Kun perussuomalainen politikko heittää l'pällä huonoa huumoria, niin siitä tulee oikeusjuttu, pääministeri puuttuu asiaan ja media huutaa viikko tolkulla kuinka suvaitsemattomia perussuomalaiset ovat puolueena.

Voi tätä kaksinaismoralismia ja typeryyttä. Eikö kuulosta todella tasa-arvoiselta. 

Vaikka en perussuomalaisia äänestäkkään niin kyllä on pakko myöntää kuinka typerästi media heitä kohtelee. Aina löytyy jokin syy lyödä kun vierasta sikaa. Tietääkö media muuten että perussuomalaisissakin on eri arvoja kannattavia ihmisiä? Ihan kuten on keskustassa, kokoomuksessa, kristillisissä, vasemmistossa, vihreissä jne jne jne...

Touko Aalto hyväksyy tällaisen käytöksen omiltaan eikä sanoudu sitä irti. Jos persussuomalaisten edustaja olisi moista laukonut niin Alto olisi varmasti kitalaet punaisena kuultaen huutanut kuinka suvaitsemattomia perussuomalaiset ovat koska tällaista annetaan tapahtua.


Hyi hitto että hävettää vihreiden puolesta tuollainen johtaja. Jos olisin Toukon saappaissa, niin olisin sanonut että eiköhän panna polemiikille stoppi ja Fatim pihalle puolueesta. Ihan mikä puolue hyvänsä niin näin olisi toimittu, mutta nyt ei toimita koska puhe on kivapuhetta ja mustaa huumoria.

Toukolla kannattaisi ehkä kysyä myös maaseutu- ja erävihreiltä miltä tällainen musta huumori tuntuu. 

]]>
31 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245554-tasa-arvoinen-musta-huumori#comments Politiikka Vihapuhe Vihreät Sat, 04 Nov 2017 23:23:35 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245554-tasa-arvoinen-musta-huumori
Ketkä varmistivat perussuomalaisten hajoamisen? http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245254-ketka-varmistivat-perussuomalaisten-hajoamisen <p>Kumpaa pitää enemmän uskoa&nbsp; Lännen Median Lauri Nurmea vai&nbsp; EU-parlamentaarikko Paavo Väyrystä,&nbsp; kysyy&nbsp; ex-HS-toimittaja Unto Hämäläinen&nbsp; YLEN IKKUNASSA?</p><p>HÄMÄLÄISEN&nbsp; mielestä Perussuomalaisten hajoaminen sataa suoraan Keskustan ja Kokoomuksen laariin&hellip; Tai myös&nbsp;&nbsp; SDP:n ja&nbsp; ehkäpä Vihreidenkin&nbsp; laariin.</p><p>PAAVO VÄYRYNEN sälyttää päävastuun Perussuomalaisten hajoamisesta presidentti Sauli Niinistön niskoille. Väyrynen moittii presidentti Sauli Niinistöä&nbsp; puuttumisesta sisä- ja puoluepolitiikkaan&nbsp; ja sopimattomien lausuntojen antamisesta Perussuomalaisten uusista johtajista.</p><p>Väyrysen mielestä : &rdquo;Niinistö on keskeisessä&nbsp; vastuussa sekä Perussuomalaisten hajoamisessa että Kokoomuksen aseman vahvistumisesta hallituspolitiikassa.&rdquo;&nbsp; - Näin Väyrynen blogissaan.</p><p><br />LÄNNEN&nbsp; MEDIAN toimittaja LAURI&nbsp; NURMI puolestaan arvioi , että pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo vaikuttivat toimillaan suuresti perussuomalaisten kahtiajakautumiseen. &nbsp;</p><p>Toisaalta näillä toimillaan Sipilä&nbsp; ja&nbsp; Orpo estivät hallituskriisin ja pelastivat hallituksen kaatumasta&nbsp; ottamalla&nbsp; Siniset hallitukseen oljenkortenaan.&nbsp; PS- Jussi Halla-ahoa ei huolittu &rdquo;tietyistä ulkoisista syistä&rdquo;&nbsp; hallitukseen.&nbsp; - Poliittista teatteria, draamaa ja farssia ja show:ta parhaimmillaan!</p><p>MIKÄ&nbsp; lie totuus ja oikea analyysi&nbsp; perussuomalaisten hajoamisesta? Esitä arviosi!</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9903832" title="https://yle.fi/uutiset/3-9903832">https://yle.fi/uutiset/3-9903832</a></p><p><a href="https://www.paavovayrynen.fi/2017/10/19/presidentin-ja-eduskuntavaaleissa-ratkaistaan-suomen-linja" title="https://www.paavovayrynen.fi/2017/10/19/presidentin-ja-eduskuntavaaleissa-ratkaistaan-suomen-linja">https://www.paavovayrynen.fi/2017/10/19/presidentin-ja-eduskuntavaaleiss...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kumpaa pitää enemmän uskoa  Lännen Median Lauri Nurmea vai  EU-parlamentaarikko Paavo Väyrystä,  kysyy  ex-HS-toimittaja Unto Hämäläinen  YLEN IKKUNASSA?

HÄMÄLÄISEN  mielestä Perussuomalaisten hajoaminen sataa suoraan Keskustan ja Kokoomuksen laariin… Tai myös   SDP:n ja  ehkäpä Vihreidenkin  laariin.

PAAVO VÄYRYNEN sälyttää päävastuun Perussuomalaisten hajoamisesta presidentti Sauli Niinistön niskoille. Väyrynen moittii presidentti Sauli Niinistöä  puuttumisesta sisä- ja puoluepolitiikkaan  ja sopimattomien lausuntojen antamisesta Perussuomalaisten uusista johtajista.

Väyrysen mielestä : ”Niinistö on keskeisessä  vastuussa sekä Perussuomalaisten hajoamisessa että Kokoomuksen aseman vahvistumisesta hallituspolitiikassa.”  - Näin Väyrynen blogissaan.


LÄNNEN  MEDIAN toimittaja LAURI  NURMI puolestaan arvioi , että pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo vaikuttivat toimillaan suuresti perussuomalaisten kahtiajakautumiseen.  

Toisaalta näillä toimillaan Sipilä  ja  Orpo estivät hallituskriisin ja pelastivat hallituksen kaatumasta  ottamalla  Siniset hallitukseen oljenkortenaan.  PS- Jussi Halla-ahoa ei huolittu ”tietyistä ulkoisista syistä”  hallitukseen.  - Poliittista teatteria, draamaa ja farssia ja show:ta parhaimmillaan!

MIKÄ  lie totuus ja oikea analyysi  perussuomalaisten hajoamisesta? Esitä arviosi!

https://yle.fi/uutiset/3-9903832

https://www.paavovayrynen.fi/2017/10/19/presidentin-ja-eduskuntavaaleissa-ratkaistaan-suomen-linja

 

 

 

 

 

]]>
31 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245254-ketka-varmistivat-perussuomalaisten-hajoamisen#comments Politiikka Mon, 30 Oct 2017 19:59:45 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245254-ketka-varmistivat-perussuomalaisten-hajoamisen
Sipilän peli pian pelattu – toisaalla rakennetaan jo ”jytkyä” http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245240-sipilan-peli-pian-pelattu-toisaalla-rakennetaan-jo-jytkya <p>Suomalainen populismi on käännekohdassa. Timo Soini (sin.) on kadonnut kaikesta muusta paitsi ulkoministerijulkisuudesta ja hänen elämäntyönsä, perussuomalaiset-puolueen, on saanut haltuunsa Jussi Halla-aho.</p><p>Soinin edustaman sinisen eduskuntaryhmän kannatus on 1-2 prosenttia, kun Halla-ahon perussuomalaiset on onnistunut keräämään noin 10 prosentin kannatuksen, eli sen saman, jolle Soinin perussuomalaiset romahti jo syksyllä 2015.</p><p>Ovatko Halla-ahon puolueen kannattajat siis se sama porukka kuin Soinin puolueen kannattajat oli? Ilmeisesti eivät ainakaan yksi yhteen.</p><p>Politiikan tutkija Emilia Palonen muistutti tänään Jätkät &amp; Jytkyt -kirjan (Vastapaino, 2017) julkistustilaisuudessa, että kannattajakunta on voinut hyvinkin joiltain osin vaihtua, vaikka kannatus näyttää samalta.</p><p>Perussuomalaisten nykyiset kannattajat ovat todennäköisesti ainakin entistä selkeämmin maahanmuuttovastaisia. Esimerkiksi vuoden 2011 jytkyssä kannatus puolestaan nojasi vahvasti eurovastaisuuteen, kun Portugali ja Kreikka kärvistelivät vakavissa talousongelmissaan, eikä Suomessakaan hienosti mennyt.</p><p>Perussuomalaisia myös tutkinut toimittaja Lauri Nurmi heitti omassa Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjassaan (Into Kustannus, 2017), että ilman halla-aholaisia perussuomalaiset olisi saanut vuonna 2011 ehkä 14 &ndash; 16 prosenttia äänistä, kun lopullinen saldo oli runsaat 19 prosenttia.</p><p>Vuosien saatossa jyrkän maahanmuuttolinjan vuoksi perussuomalaisia äänestävien joukko olisi siis kasvanut viiden prosentin tietämiltä kymmeneen. Se olisi iso hyppäys, mihin on epäilemättä vaikuttanut turvapaikanhakija-aalto, joka osui muiden Euroopan maiden ohella Suomeen syksyllä 2015.</p><p>Tuossa yhteydessä moni kansalainen etenkin pienemmillä paikkakunnilla joutui kohtaamaan uudenlaisia tilanteita, joissa he näkivät suomea osaamattomia sotaa paenneita ihmisiä ja mediassa oli uutisia, joissa ulkomaalaisten tekemät raiskaukset saivat huomattavan painoarvon. Samaan aikaan valemedia jauhoi omaa muita kulttuureja parjaavaa propagandaansa ja natsiaatetta sympatisoivat ryhmät tulivat kaduille.</p><p>Halla-ahon vastakkaisasetteluja rakentelevalla linjalla olleet perussuomalaiset ottivat tästä sekavasta tilanteesta ilon irti Soinin suojeluksessa, vaikka esimerkiksi yltiönationalistinen kansanedustaja Olli Immonen saikin Soinilta vuonna 2015 nuhteet omista Facebook-hölmöilyistään.</p><p>Asetelma suosii edelleen populisteja, koska pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri Orpon (kok.) vetämä hallitus on maalattu elitistiseksi, varmasti ominkin ansioin. Sote- ja maakuntauudistus on saatu näyttämään ison rahan ja valtapuolueiden liitolta, jossa &rdquo;paha&rdquo; yksityinen terveysalan raha pyörittää hallitusta, jonka kolmas pyörä, siniset, vain menee myötäillen mukana.</p><p>Samaan aikaan Sipilä on joutunut vastaamaan Nurmen kirjassa esitettyihin &rdquo;ei puhunut totta&rdquo; -väitteisiin. Vaikka hän sanoisi mitä ja vaikka mikä todeksi osoittautuisi, on hän kanveesissa puolustuskannalla.</p><p>Tämä voi tänään Helsingissä käydyn Jätkät &amp; Jytkyt -kirjakeskustelun perusteella muistuttaa jopa sitä tilannetta, jossa vuoden 2008 valtapuolueet keskusta ja kokoomus alkoivat saada nenälleen vaalirahasotkussa. Siitä seurasi Matti Vanhasen jäljiltä ruoriin hypänneen Mari Kiviniemen keskustan täydellinen mahalasku vuoden 2011 vaaleissa ja Soinin jytky.</p><p>Nyt avainkysymyksenä on, mikä puolue onnistuu kaappaamaan populistisen ilmatilan. Touko Aallon vihreät on ollut gallupeissa vahvoilla eräänlaisena vasemmistolaisena keskustavaihtoehtona.</p><p>Sen sijaa Antti Rinteen SDP ja Li Anderssonin vasemmistoliitto eivät ole onnistuneet hyötymään Sipilän hallituksen ahdingosta. Ne eivät ole pystyneet luomaan juuri minkäänlaista vasemmistopopulistista agendaa, vaikka paikka hallituksen sote-ongelmien myötä olisi herkullinen.</p><p>Halla-aho joukkoineen miettii voimakkaampaa tuloa hallituksen sote-linjan vastaiselle markkinalle ainakin, jos halla-aholaisen Perussuomalainen-lehden päätoimittajan Matias Turkkilan tämänpäiväisiä pohdintoja oikein tulkitsin. Hänkin on sitä mieltä, että yhdelle asialle rakentuva kannatus on varsin rajallista.</p><p>Mutta onko Jussi Halla-ahosta noihin muihin teemoihin keulakuvaksi? Hän ei ole millään lailla jätkämäinen ja toreilla kansanjoukkoja mukaansa tempaava. Ei mikään Soini, jonka olemusta Jätkät &amp; Jytkyt -kirjassa sivutolkulla pohditaan.</p><p>Ehkä vastahakoinen puheenjohtaja on vain välikauden vetäjä ja tilalle ollaan valmiita työntämään vuoden 2019 puoluekokouksessa esimerkiksi Laura Huhtasaari, puolueen presidenttiehdokas, joka viihtyy hyvin julkisuudessa. Tällaistakin on vastustajapiireissä maalailtu.</p><p>Soini itsekin saattaa pyrkiä täyttämään vielä jollain tavoin sitä äänekkään populistijohtajan aukkoa, joka Suomeen on kaikkiaan syntynyt. Simon&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233685-lahipiirista-arvio-timo-soini-lahtee-viela-ehdolle">Elon (sin.) mukaan hän on vielä &rdquo;joissain vaaleissa&rdquo; ehdolla.</a> Mutta onko eduskuntavaaleissa 2019?</p><p>Vaikka presidentinvaalit ovat hyvin merkittävät, on todellinen valta Suomessa maan hallituksella ja sen pääministerillä. Kisa tuolle paikalle on täydessä käynnissä melko selviltä näyttävien presidentinvaalien varjossa.</p><p>Todennäköisimmät ehdokkaat tulevaksi pääministeriksi ovat tällä hetkellä kokoomuksen Orpo, demareiden Rinne ja vihreiden Aalto. Näistä kokoomus on muita edellä ja se valmistautuu innokkaasti kokoomuslaiseen &rdquo;jytkyyn&rdquo;.</p><p>Vai löytääkö vasemmistoliiton Andersson tai perussuomalaisten Halla-aho oman sisäisen Timo Soininsa ja tempaisee kansanjoukot mukaansa? Sekin on vielä jollain tasolla mahdollista, mutta vuonna 2015 Suomen eniten henkilökohtaisia ääniä saaneen Juha Sipilän osalta peli näyttää aivan pelatulta.</p><p>Sipilä taitaa saada maakuntauudistuksensa sotella höystettynä ja hallitus taitaa pysyä kasassa seuraavatkin puolitoista vuotta, mutta poliittinen hinta on keskustalle ja Sipilälle kova. Kovempi kuin pääministeri varmasti olisi uskonut savottaan lähtiessään.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Suomalainen populismi on käännekohdassa. Timo Soini (sin.) on kadonnut kaikesta muusta paitsi ulkoministerijulkisuudesta ja hänen elämäntyönsä, perussuomalaiset-puolueen, on saanut haltuunsa Jussi Halla-aho.

Soinin edustaman sinisen eduskuntaryhmän kannatus on 1-2 prosenttia, kun Halla-ahon perussuomalaiset on onnistunut keräämään noin 10 prosentin kannatuksen, eli sen saman, jolle Soinin perussuomalaiset romahti jo syksyllä 2015.

Ovatko Halla-ahon puolueen kannattajat siis se sama porukka kuin Soinin puolueen kannattajat oli? Ilmeisesti eivät ainakaan yksi yhteen.

Politiikan tutkija Emilia Palonen muistutti tänään Jätkät & Jytkyt -kirjan (Vastapaino, 2017) julkistustilaisuudessa, että kannattajakunta on voinut hyvinkin joiltain osin vaihtua, vaikka kannatus näyttää samalta.

Perussuomalaisten nykyiset kannattajat ovat todennäköisesti ainakin entistä selkeämmin maahanmuuttovastaisia. Esimerkiksi vuoden 2011 jytkyssä kannatus puolestaan nojasi vahvasti eurovastaisuuteen, kun Portugali ja Kreikka kärvistelivät vakavissa talousongelmissaan, eikä Suomessakaan hienosti mennyt.

Perussuomalaisia myös tutkinut toimittaja Lauri Nurmi heitti omassa Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjassaan (Into Kustannus, 2017), että ilman halla-aholaisia perussuomalaiset olisi saanut vuonna 2011 ehkä 14 – 16 prosenttia äänistä, kun lopullinen saldo oli runsaat 19 prosenttia.

Vuosien saatossa jyrkän maahanmuuttolinjan vuoksi perussuomalaisia äänestävien joukko olisi siis kasvanut viiden prosentin tietämiltä kymmeneen. Se olisi iso hyppäys, mihin on epäilemättä vaikuttanut turvapaikanhakija-aalto, joka osui muiden Euroopan maiden ohella Suomeen syksyllä 2015.

Tuossa yhteydessä moni kansalainen etenkin pienemmillä paikkakunnilla joutui kohtaamaan uudenlaisia tilanteita, joissa he näkivät suomea osaamattomia sotaa paenneita ihmisiä ja mediassa oli uutisia, joissa ulkomaalaisten tekemät raiskaukset saivat huomattavan painoarvon. Samaan aikaan valemedia jauhoi omaa muita kulttuureja parjaavaa propagandaansa ja natsiaatetta sympatisoivat ryhmät tulivat kaduille.

Halla-ahon vastakkaisasetteluja rakentelevalla linjalla olleet perussuomalaiset ottivat tästä sekavasta tilanteesta ilon irti Soinin suojeluksessa, vaikka esimerkiksi yltiönationalistinen kansanedustaja Olli Immonen saikin Soinilta vuonna 2015 nuhteet omista Facebook-hölmöilyistään.

Asetelma suosii edelleen populisteja, koska pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri Orpon (kok.) vetämä hallitus on maalattu elitistiseksi, varmasti ominkin ansioin. Sote- ja maakuntauudistus on saatu näyttämään ison rahan ja valtapuolueiden liitolta, jossa ”paha” yksityinen terveysalan raha pyörittää hallitusta, jonka kolmas pyörä, siniset, vain menee myötäillen mukana.

Samaan aikaan Sipilä on joutunut vastaamaan Nurmen kirjassa esitettyihin ”ei puhunut totta” -väitteisiin. Vaikka hän sanoisi mitä ja vaikka mikä todeksi osoittautuisi, on hän kanveesissa puolustuskannalla.

Tämä voi tänään Helsingissä käydyn Jätkät & Jytkyt -kirjakeskustelun perusteella muistuttaa jopa sitä tilannetta, jossa vuoden 2008 valtapuolueet keskusta ja kokoomus alkoivat saada nenälleen vaalirahasotkussa. Siitä seurasi Matti Vanhasen jäljiltä ruoriin hypänneen Mari Kiviniemen keskustan täydellinen mahalasku vuoden 2011 vaaleissa ja Soinin jytky.

Nyt avainkysymyksenä on, mikä puolue onnistuu kaappaamaan populistisen ilmatilan. Touko Aallon vihreät on ollut gallupeissa vahvoilla eräänlaisena vasemmistolaisena keskustavaihtoehtona.

Sen sijaa Antti Rinteen SDP ja Li Anderssonin vasemmistoliitto eivät ole onnistuneet hyötymään Sipilän hallituksen ahdingosta. Ne eivät ole pystyneet luomaan juuri minkäänlaista vasemmistopopulistista agendaa, vaikka paikka hallituksen sote-ongelmien myötä olisi herkullinen.

Halla-aho joukkoineen miettii voimakkaampaa tuloa hallituksen sote-linjan vastaiselle markkinalle ainakin, jos halla-aholaisen Perussuomalainen-lehden päätoimittajan Matias Turkkilan tämänpäiväisiä pohdintoja oikein tulkitsin. Hänkin on sitä mieltä, että yhdelle asialle rakentuva kannatus on varsin rajallista.

Mutta onko Jussi Halla-ahosta noihin muihin teemoihin keulakuvaksi? Hän ei ole millään lailla jätkämäinen ja toreilla kansanjoukkoja mukaansa tempaava. Ei mikään Soini, jonka olemusta Jätkät & Jytkyt -kirjassa sivutolkulla pohditaan.

Ehkä vastahakoinen puheenjohtaja on vain välikauden vetäjä ja tilalle ollaan valmiita työntämään vuoden 2019 puoluekokouksessa esimerkiksi Laura Huhtasaari, puolueen presidenttiehdokas, joka viihtyy hyvin julkisuudessa. Tällaistakin on vastustajapiireissä maalailtu.

Soini itsekin saattaa pyrkiä täyttämään vielä jollain tavoin sitä äänekkään populistijohtajan aukkoa, joka Suomeen on kaikkiaan syntynyt. Simon Elon (sin.) mukaan hän on vielä ”joissain vaaleissa” ehdolla. Mutta onko eduskuntavaaleissa 2019?

Vaikka presidentinvaalit ovat hyvin merkittävät, on todellinen valta Suomessa maan hallituksella ja sen pääministerillä. Kisa tuolle paikalle on täydessä käynnissä melko selviltä näyttävien presidentinvaalien varjossa.

Todennäköisimmät ehdokkaat tulevaksi pääministeriksi ovat tällä hetkellä kokoomuksen Orpo, demareiden Rinne ja vihreiden Aalto. Näistä kokoomus on muita edellä ja se valmistautuu innokkaasti kokoomuslaiseen ”jytkyyn”.

Vai löytääkö vasemmistoliiton Andersson tai perussuomalaisten Halla-aho oman sisäisen Timo Soininsa ja tempaisee kansanjoukot mukaansa? Sekin on vielä jollain tasolla mahdollista, mutta vuonna 2015 Suomen eniten henkilökohtaisia ääniä saaneen Juha Sipilän osalta peli näyttää aivan pelatulta.

Sipilä taitaa saada maakuntauudistuksensa sotella höystettynä ja hallitus taitaa pysyä kasassa seuraavatkin puolitoista vuotta, mutta poliittinen hinta on keskustalle ja Sipilälle kova. Kovempi kuin pääministeri varmasti olisi uskonut savottaan lähtiessään.

 

 

]]>
82 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245240-sipilan-peli-pian-pelattu-toisaalla-rakennetaan-jo-jytkya#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Politiikka Mon, 30 Oct 2017 14:11:23 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245240-sipilan-peli-pian-pelattu-toisaalla-rakennetaan-jo-jytkya
Tarveharkinnan poisto tuhoaa suomalaisten työpaikat http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat <p>Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa on tänään käsittelyssä työvoiman tarveharkinnan poistava lakialoite (Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 &sect;:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx</u></a> ). Tarveharkinnan poisto tarkoittaa sitä, että Suomeen luodaan pysyvät halpatyövoimamarkkinat. Koska tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa, se menee hyvin todennäköisesti läpi eduskunnassa.&nbsp;Kun Suomeen tuleva halpatyöntekijä ottaa työn vastaan, vasemmistopuolueet näkevät tämän mahdollisuutena parantaa maailmaa. Oikeistopuolueet iloitsevat halvasta työvoimasta. Perussuomalaiset eivät iloitse tarveharkinnan poistosta. Kyseessä on vuosituhannen häikäilemättömin lakialoite, jolla suomalaiset työntekijät syrjäytetään pysyvään työttömyyteen ja taloudelliseen kurjuuteen omassa maassaan. Tämä tulee koskemaan nopeassa ajassa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Suomessa ei ole työvoimapulaa kuin muutamissa avaintehtävissä. Heidän palkkaamisensa EU ja ETA alueiden ulkopuolelta ei ole nytkään ongelma, kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on facebook-sivullaan muistuttanut: &rdquo; Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan usein sillä, että &rdquo;Suomi tarvitsee osaajia&rdquo;. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- tai keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta&rdquo;.</p><p>Nämä nykyisin tarveharkinnan ulkopuolella olevat henkilöt eivät aiheuta samanlaisia kustannuksia veronmaksajille, kuin tilanteessa, jossa koko työvoima on vapautettu tarveharkinnasta. Monella suomalaisella alalla yleistyy lisäksi englannin kieli työpaikan pääkielenä, mikä vähentää entisestään ulkomaalaisten työntekijöiden motivaatiota opiskella Suomea. Jos englannin kieltä työpaikan pääkielenä laajennetaan uusille toimialoille, tämä luo jalustan tarveharkinnan poistamisella ja halpatyövoima voi näin vyöryä ovista ja ikkunoista tänne meidän koti-Suomeen. Samaan aikaan&nbsp;julkisuudessa käydään keskustelua, jossa suomalaisten sosiaaliturvaa vaaditaan osallistavammaksi ja suomalaisia työttömiä syyllistetään milloin mistäkin. Keskustelu suomalaisten sosiaaliturvan osallistamisesta on erittäin kyseenalaista tilanteessa, jossa vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisia ei enää &quot;liian kalliina&quot; työntekijöinä ylipäätään enää haluta töihin.&nbsp;Jos tarveharkinta poistetaan, tämä avaa pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle tulla Suomeen. Silloin suomalaisia ei enää &rdquo;liian kalliina&rdquo; tarvita, ja meidät syrjäytetään omassa kotimaassamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa on tänään käsittelyssä työvoiman tarveharkinnan poistava lakialoite (Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx ). Tarveharkinnan poisto tarkoittaa sitä, että Suomeen luodaan pysyvät halpatyövoimamarkkinat. Koska tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa, se menee hyvin todennäköisesti läpi eduskunnassa. Kun Suomeen tuleva halpatyöntekijä ottaa työn vastaan, vasemmistopuolueet näkevät tämän mahdollisuutena parantaa maailmaa. Oikeistopuolueet iloitsevat halvasta työvoimasta. Perussuomalaiset eivät iloitse tarveharkinnan poistosta. Kyseessä on vuosituhannen häikäilemättömin lakialoite, jolla suomalaiset työntekijät syrjäytetään pysyvään työttömyyteen ja taloudelliseen kurjuuteen omassa maassaan. Tämä tulee koskemaan nopeassa ajassa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Suomessa ei ole työvoimapulaa kuin muutamissa avaintehtävissä. Heidän palkkaamisensa EU ja ETA alueiden ulkopuolelta ei ole nytkään ongelma, kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on facebook-sivullaan muistuttanut: ” Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan usein sillä, että ”Suomi tarvitsee osaajia”. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- tai keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta”.

Nämä nykyisin tarveharkinnan ulkopuolella olevat henkilöt eivät aiheuta samanlaisia kustannuksia veronmaksajille, kuin tilanteessa, jossa koko työvoima on vapautettu tarveharkinnasta. Monella suomalaisella alalla yleistyy lisäksi englannin kieli työpaikan pääkielenä, mikä vähentää entisestään ulkomaalaisten työntekijöiden motivaatiota opiskella Suomea. Jos englannin kieltä työpaikan pääkielenä laajennetaan uusille toimialoille, tämä luo jalustan tarveharkinnan poistamisella ja halpatyövoima voi näin vyöryä ovista ja ikkunoista tänne meidän koti-Suomeen. Samaan aikaan julkisuudessa käydään keskustelua, jossa suomalaisten sosiaaliturvaa vaaditaan osallistavammaksi ja suomalaisia työttömiä syyllistetään milloin mistäkin. Keskustelu suomalaisten sosiaaliturvan osallistamisesta on erittäin kyseenalaista tilanteessa, jossa vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisia ei enää "liian kalliina" työntekijöinä ylipäätään enää haluta töihin. Jos tarveharkinta poistetaan, tämä avaa pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle tulla Suomeen. Silloin suomalaisia ei enää ”liian kalliina” tarvita, ja meidät syrjäytetään omassa kotimaassamme.

]]>
6 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat#comments Maahanmuutto Politiikka Tarveharkinta Työelämä Työpaikat Wed, 25 Oct 2017 08:14:28 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat