Bioenergia http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132941/all Wed, 10 Oct 2018 12:31:42 +0300 fi Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262326-bioenergia-nousi-kansainvalisen-ilmastopaneelin-raportin-myota <p>Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: &rdquo;Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä&rdquo;.</p><p>Kolmas keino esiintyy satasivuisissa raporteissa uutena lyhenteenä BECCS (BioEnergy with Carbon Capture and Storage). Se on jatkoa italialaisen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchettin 1977 julkaisemasta mallista siepata fossiilinen hiilidioksidi Euroopan kivihiilen ja maakaasun voimaloista.</p><p>Nyt IPCC paneeli liittää mukaan bioenergian. Kun biomassaa polttaa voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja biomassalla on kuitenkin vissi ero. Edellisen hiilidioksidi on peräisin maan alta, jälkimmäisen taivaalta.</p><p>Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt ilmakehään, sieppaus bioenergiasta tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.</p><p>Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat kasvit, etenkin puut. Välivaihe on biomassa, joka varastoi energian. Se poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan. Lopulta bioperäinen hiilidioksidi haudataan meren pohjaan tai syvälle maaperään.</p><p>Biomassalla on hiilidioksidin varastoimisessa IPCC paneelin arvostama ympäristöetu. Bioenergia pystyy ainoana suuren mittaluokan energialähteenä poistamaan ilmakehän hiilidioksidia.</p><p>Bioperäisen hiilidioksidin kaksoissieppauksen merkitys painottuu selvimmin IPCC paneelin keskitien skenaariossa, jossa yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys jatkuu nykymenolla (kuva). Päästötavoitteet saavutetaan pääosin siirtymällä päästöttömään energiaan, ei energiankulutuksen pienentämisellä. Tarvitaan sekä metsitystä että runsaasti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.</p><p>Kaksoissieppaus vaatii kuitenkin vielä tutkimus- ja kehitystyötä. Siksi sen mittava, ilmastoon vaikuttava käytännön merkitys alkaa skenaariossa vasta 2040-luvulla, samoihin aikoihin kun maapallon mittava metsänviljely alkaa vaikuttaa.</p><p>Bioenergian suotuisa merkitys kansainvälisessä ilmastokamppailussa nousi uudelle tasolle IPCC paneelin raportin myötä. Bioenergian merkityksen soisi nousevan Suomessakin.&nbsp;</p><p><br />Lähteet</p><p>Suomennettu kuva IPCC raportista: Helsingin Sanomat 8.10.2018<br /><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html</a></p><p>IPCC paneelin keskeisimmät raportit bioenergian kannalta:</p><p><a href="http://www.ipcc.ch/report/sr15/" title="http://www.ipcc.ch/report/sr15/">http://www.ipcc.ch/report/sr15/</a></p><p><a href="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter1.pdf" title="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter1.pdf">http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter1.pdf</a></p><p><a href="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf" title="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf">http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf</a></p><p><a href="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2_annex.pdf" title="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2_annex.pdf">http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2_annex.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Kolmas keino esiintyy satasivuisissa raporteissa uutena lyhenteenä BECCS (BioEnergy with Carbon Capture and Storage). Se on jatkoa italialaisen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchettin 1977 julkaisemasta mallista siepata fossiilinen hiilidioksidi Euroopan kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Nyt IPCC paneeli liittää mukaan bioenergian. Kun biomassaa polttaa voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja biomassalla on kuitenkin vissi ero. Edellisen hiilidioksidi on peräisin maan alta, jälkimmäisen taivaalta.

Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt ilmakehään, sieppaus bioenergiasta tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.

Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat kasvit, etenkin puut. Välivaihe on biomassa, joka varastoi energian. Se poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan. Lopulta bioperäinen hiilidioksidi haudataan meren pohjaan tai syvälle maaperään.

Biomassalla on hiilidioksidin varastoimisessa IPCC paneelin arvostama ympäristöetu. Bioenergia pystyy ainoana suuren mittaluokan energialähteenä poistamaan ilmakehän hiilidioksidia.

Bioperäisen hiilidioksidin kaksoissieppauksen merkitys painottuu selvimmin IPCC paneelin keskitien skenaariossa, jossa yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys jatkuu nykymenolla (kuva). Päästötavoitteet saavutetaan pääosin siirtymällä päästöttömään energiaan, ei energiankulutuksen pienentämisellä. Tarvitaan sekä metsitystä että runsaasti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Kaksoissieppaus vaatii kuitenkin vielä tutkimus- ja kehitystyötä. Siksi sen mittava, ilmastoon vaikuttava käytännön merkitys alkaa skenaariossa vasta 2040-luvulla, samoihin aikoihin kun maapallon mittava metsänviljely alkaa vaikuttaa.

Bioenergian suotuisa merkitys kansainvälisessä ilmastokamppailussa nousi uudelle tasolle IPCC paneelin raportin myötä. Bioenergian merkityksen soisi nousevan Suomessakin. 


Lähteet

Suomennettu kuva IPCC raportista: Helsingin Sanomat 8.10.2018
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html

IPCC paneelin keskeisimmät raportit bioenergian kannalta:

http://www.ipcc.ch/report/sr15/

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter1.pdf

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2_annex.pdf

 

 

]]>
5 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262326-bioenergia-nousi-kansainvalisen-ilmastopaneelin-raportin-myota#comments Bioenergia Biomassa Hiilidioksidi Ilmaston muutos Kaksoissieppaus Wed, 10 Oct 2018 09:31:42 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262326-bioenergia-nousi-kansainvalisen-ilmastopaneelin-raportin-myota
Bioenergian faktantarkistusta http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta <p>Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että &rdquo;Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa&rdquo;. &nbsp;Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.</p><p>Suomi tavoittelee energiamurrosta, jonka keskeinen osa on metsäbiomassan lisääntyvä energiakäyttö. Tämä on yhtäältä osa Suomen biotalousstrategiaa, toisaalta osa EU-tasolla sovittua hiilineutraaliuden edistämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen politiikkaa. Metsäbiomassan hiilineutraalius ts. kestävyys on ollut kuitenkin kiistanalainen.</p><p>Eri intressiryhmät ovat käyttäneet eri tieteenaloilla tuotettua, sekä metsäbiomassan käytön lisäämistä puoltavia, että sitä kritisoivia aineistoja päätöksenteon käyttöön niin ministeriöissä, Eduskunnassa kuin EU:n instituutioissa. Haluttua mielipidettä on myös tuettu laajoilla tiedemiesten allekirjoittamilla adresseilla puolesta ja vastaan. Olemme havainneet näissä aineistoissa ongelmallisia väitteitä, jotka vaatisivat syvällisempää tarkastelua. Usein tällaisia väitteitä sisältävien raporttien ja skenaarioitten näkökulma perustuu vain tietyn tieteenalan syvälliseen osaamiseen, kuten esimerkiksi biologia, metsätutkimus, energiapolitiikka. Tässä on riski rapauttaa tieteen luotettavuutta. Samalla tämä tietovirta on laajempien kansalaisryhmien näkökulmasta &rsquo;hiljaista&rsquo; asiantuntijainformaatiota, jota on vaikea seurata ja arvioida.</p><p>Täten esimerkiksi energian konversioprosessien ja käyttäjien tieteellinen (tekniikka tai insinööritieteet) näkökulma puuttuu em. aineistoista. Tähän asti teknistieteellisen alan kommentointi on rajautunut joko sosiaaliseen mediaan, blogeihin tai mielipidekirjoituksiin. Siksi työryhmä, johon kuului blogisti (professori, TkT), professori Esa Vakkilainen (TkT) että tekn. yo Varpu Orasuo, päätti kerätä ja käydä läpi argumentteja, joilla bioenergiaa puolustetaan ja vastustetaan. Työn tulokset koottiin diplomityön muotoon.</p><p>Diplomityössä käytiin läpi kuusi bioenergiaa käsittelevää julkaisua ja kerättiin yhteen julkaisuissa esiintyviä argumentteja bioenergiasta. Joitakin erimielisyyksiä aiheuttavia väitteitä sekä argumentteja analysoitiin tarkemmin ja niille tehtiin faktantarkistus vertaamalla väitteitä eri lähteisiin. Samalla väitteistä ja argumenteista tunnistettiin reunaehtoja, rajauksia ja oletuksia, joilla väittämiä saadaan muokattua halutun laiseksi. Edelleen haettiin <strong>tieteen metodin mukaista objektiivisuutta perustuen väitteiden totuusarvoon ja loogisuuteen, vailla tarvetta todeta, kuka väitteen esittänyt taho oli, ja oliko tämä oikeassa tai väärässä.</strong></p><p>Voitiin havaita viitteitä siitä, että tutkitussa päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivässä aineistossa on lukuisia asioita usein esitetty puutteellisesti tai yksipuolisesti yhdestä, yhdelle intressiryhmälle tai tieteenalalle ominaisesta näkökulmasta. Samalla tarkastelukulmaa on pyritty muuttamaan halutulle lopputulokselle edulliseksi lähtötietoja valitsemalla. Esitetyistä väitteistä ja johtopäätöksistä on havaittavissa loogisia ongelmia, kuten esimerkiksi puhtaita argumentaatiovirheitä, joilla päätöksentekijoitä voidaan johtaa harhaan, tahattomasti tai tarkoituksellisesti. Edelleen, kuten<a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa"> itse aiemmin kirjoitin</a>, tällaisia väitteitä ja johtopäätöksiä on voitu esittää lehdistössä &quot;tieteen&quot; näkökulmana asiaan, ja toisenlaisia väitteitä vaikkapa &quot;talouden&quot; vastaavaksi.</p><p>Opinnäytteenä toteutetun tutkimuksen tuloksissa todetaan, että erimielisyydet osapuolien välillä liittyvät erityisesti metsien ja maapinta-alan riittävyyteen, bioenergian käytön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä bioenergian merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Useiden bioenergiaan liittyvien väittämien todenperäisyys näyttää riippuvan käytetyistä lähtötiedoista ja rajauksista. Väittämät pitävät siis paikkaansa vain tietyissä tilanteissa. Väitteitä saadaan perusteltua muun muassa tarkastelemalla tilannetta eripituisilla ajanjaksoilla ja painottamalla lyhyen tai pitkän aikavälin ilmastohyötyjen maksimointia. Lähtötiedoista, kuten bioenergian tulevaisuuden käyttömääristä, voidaan valita erisuuruisia arvoja, jolloin omaa väitettä saadaan vahvistettua. Bioenergian käyttöön kriittisesti suhtautuvat saattavat ajatella bioenergian käytön irralliseksi muusta teollisuudesta tai tehdä yksinkertaistuksia esimerkiksi bioenergian raaka-aineista tai käyttökohteista. Bioenergian käytön puolustajien argumentit taas nojaavat usein siihen, että bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa.</p><p><a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa">Yleisestä mediakeskustelusta</a> on voitu lisäksi poimia myös monia yksipuolisia, voimakkaasti liioiteltuja tai jopa harhaanjohtavia toteamuksia, kuten:</p><p>Metsät poltetaan energiaksi? Metsänomistaja ei saa tuloja energiakäytöstä, vaan tukista joka menee puunjalostukseen. Hakkuiden sivutuotteita, kuten esim. oksia ja kantoja ei kasvateta energian takia.</p><p>Hakkuiden lisäys puolittaa metsien hiilinielun &ndash; itse asiassa ja kuten Ilmastopaneelin raporteissa todetaan, hiilinielun KASVU pienenee joksikin aikaa, verrattuna siihen että hakkuita ei lisätä.</p><p>Poltto tappaa ihmisiä &ndash; polton pienhiukkasten vaarallisuutta ei voi väheksyä, mutta <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa">kuolettavasta vaikutuksesta voi todeta</a>, epäpuhtaan pienpolton yhteydessä muutaman vuoden elinjan lyhentymistä sellaisilta joilla terveydessä ennestäänkin ongelmia, sittenkin pitkäaikaisen altistuksen jälkeen.</p><p>Typen oksidit &nbsp;etta pienhiukkaset ongelma puun poltossa &ndash; altistus on ongelma huonosti hallitussa pienpoltossa, kuten takat ja saunakiukaat. Isoissa CHP-laitoksissa poltto hallittua samoin kuin kaasut putsataan tehokkaasti sähkösuodattimilla ja muilla keinoilla.</p><p>&rdquo;Biopolttoaineet pitää nyt unohtaa&rdquo; &ndash; Biopolttonesteillä on merkittävä rooli sellaisilla liikenteen sektoreilla, jotka ovat vaikeasti sähköistettävissä, kuten lento- ja laivaliikenne sekä raskas liikenne. Näihin voidaan valita sellaista puumateriaalia, joka jää jätteeksi muusta puunjalostuksesta. Tai muuta suhteellisen nopeakasvuista joutomaan puubiomassaa. On harhaanjohtavaa verrata ns. <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&amp;news_id=2211">ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita</a>&nbsp;toisen sukupolven puusta tehtäviin, koska näiden raaka-aineiden viljely synnyttää merkittävät päästöt.&nbsp;Biojalostamon hyötysuhde voidaan saada hyvin korkeaksi esimerkiksi integroimalla se sellutehtaaseen. Tai muuten hyödyntämällä polttonesteen yli jäävät energia- ja materiaalivirrat</p><p>Linkki Varpu Orasuon diplomityöhön <a href="http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201809052268">löytyy täältä</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että ”Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa”.  Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.

Suomi tavoittelee energiamurrosta, jonka keskeinen osa on metsäbiomassan lisääntyvä energiakäyttö. Tämä on yhtäältä osa Suomen biotalousstrategiaa, toisaalta osa EU-tasolla sovittua hiilineutraaliuden edistämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen politiikkaa. Metsäbiomassan hiilineutraalius ts. kestävyys on ollut kuitenkin kiistanalainen.

Eri intressiryhmät ovat käyttäneet eri tieteenaloilla tuotettua, sekä metsäbiomassan käytön lisäämistä puoltavia, että sitä kritisoivia aineistoja päätöksenteon käyttöön niin ministeriöissä, Eduskunnassa kuin EU:n instituutioissa. Haluttua mielipidettä on myös tuettu laajoilla tiedemiesten allekirjoittamilla adresseilla puolesta ja vastaan. Olemme havainneet näissä aineistoissa ongelmallisia väitteitä, jotka vaatisivat syvällisempää tarkastelua. Usein tällaisia väitteitä sisältävien raporttien ja skenaarioitten näkökulma perustuu vain tietyn tieteenalan syvälliseen osaamiseen, kuten esimerkiksi biologia, metsätutkimus, energiapolitiikka. Tässä on riski rapauttaa tieteen luotettavuutta. Samalla tämä tietovirta on laajempien kansalaisryhmien näkökulmasta ’hiljaista’ asiantuntijainformaatiota, jota on vaikea seurata ja arvioida.

Täten esimerkiksi energian konversioprosessien ja käyttäjien tieteellinen (tekniikka tai insinööritieteet) näkökulma puuttuu em. aineistoista. Tähän asti teknistieteellisen alan kommentointi on rajautunut joko sosiaaliseen mediaan, blogeihin tai mielipidekirjoituksiin. Siksi työryhmä, johon kuului blogisti (professori, TkT), professori Esa Vakkilainen (TkT) että tekn. yo Varpu Orasuo, päätti kerätä ja käydä läpi argumentteja, joilla bioenergiaa puolustetaan ja vastustetaan. Työn tulokset koottiin diplomityön muotoon.

Diplomityössä käytiin läpi kuusi bioenergiaa käsittelevää julkaisua ja kerättiin yhteen julkaisuissa esiintyviä argumentteja bioenergiasta. Joitakin erimielisyyksiä aiheuttavia väitteitä sekä argumentteja analysoitiin tarkemmin ja niille tehtiin faktantarkistus vertaamalla väitteitä eri lähteisiin. Samalla väitteistä ja argumenteista tunnistettiin reunaehtoja, rajauksia ja oletuksia, joilla väittämiä saadaan muokattua halutun laiseksi. Edelleen haettiin tieteen metodin mukaista objektiivisuutta perustuen väitteiden totuusarvoon ja loogisuuteen, vailla tarvetta todeta, kuka väitteen esittänyt taho oli, ja oliko tämä oikeassa tai väärässä.

Voitiin havaita viitteitä siitä, että tutkitussa päätöksentekoon vaikuttamaan pyrkivässä aineistossa on lukuisia asioita usein esitetty puutteellisesti tai yksipuolisesti yhdestä, yhdelle intressiryhmälle tai tieteenalalle ominaisesta näkökulmasta. Samalla tarkastelukulmaa on pyritty muuttamaan halutulle lopputulokselle edulliseksi lähtötietoja valitsemalla. Esitetyistä väitteistä ja johtopäätöksistä on havaittavissa loogisia ongelmia, kuten esimerkiksi puhtaita argumentaatiovirheitä, joilla päätöksentekijoitä voidaan johtaa harhaan, tahattomasti tai tarkoituksellisesti. Edelleen, kuten itse aiemmin kirjoitin, tällaisia väitteitä ja johtopäätöksiä on voitu esittää lehdistössä "tieteen" näkökulmana asiaan, ja toisenlaisia väitteitä vaikkapa "talouden" vastaavaksi.

Opinnäytteenä toteutetun tutkimuksen tuloksissa todetaan, että erimielisyydet osapuolien välillä liittyvät erityisesti metsien ja maapinta-alan riittävyyteen, bioenergian käytön aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä bioenergian merkitykseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Useiden bioenergiaan liittyvien väittämien todenperäisyys näyttää riippuvan käytetyistä lähtötiedoista ja rajauksista. Väittämät pitävät siis paikkaansa vain tietyissä tilanteissa. Väitteitä saadaan perusteltua muun muassa tarkastelemalla tilannetta eripituisilla ajanjaksoilla ja painottamalla lyhyen tai pitkän aikavälin ilmastohyötyjen maksimointia. Lähtötiedoista, kuten bioenergian tulevaisuuden käyttömääristä, voidaan valita erisuuruisia arvoja, jolloin omaa väitettä saadaan vahvistettua. Bioenergian käyttöön kriittisesti suhtautuvat saattavat ajatella bioenergian käytön irralliseksi muusta teollisuudesta tai tehdä yksinkertaistuksia esimerkiksi bioenergian raaka-aineista tai käyttökohteista. Bioenergian käytön puolustajien argumentit taas nojaavat usein siihen, että bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa.

Yleisestä mediakeskustelusta on voitu lisäksi poimia myös monia yksipuolisia, voimakkaasti liioiteltuja tai jopa harhaanjohtavia toteamuksia, kuten:

Metsät poltetaan energiaksi? Metsänomistaja ei saa tuloja energiakäytöstä, vaan tukista joka menee puunjalostukseen. Hakkuiden sivutuotteita, kuten esim. oksia ja kantoja ei kasvateta energian takia.

Hakkuiden lisäys puolittaa metsien hiilinielun – itse asiassa ja kuten Ilmastopaneelin raporteissa todetaan, hiilinielun KASVU pienenee joksikin aikaa, verrattuna siihen että hakkuita ei lisätä.

Poltto tappaa ihmisiä – polton pienhiukkasten vaarallisuutta ei voi väheksyä, mutta kuolettavasta vaikutuksesta voi todeta, epäpuhtaan pienpolton yhteydessä muutaman vuoden elinjan lyhentymistä sellaisilta joilla terveydessä ennestäänkin ongelmia, sittenkin pitkäaikaisen altistuksen jälkeen.

Typen oksidit  etta pienhiukkaset ongelma puun poltossa – altistus on ongelma huonosti hallitussa pienpoltossa, kuten takat ja saunakiukaat. Isoissa CHP-laitoksissa poltto hallittua samoin kuin kaasut putsataan tehokkaasti sähkösuodattimilla ja muilla keinoilla.

”Biopolttoaineet pitää nyt unohtaa” – Biopolttonesteillä on merkittävä rooli sellaisilla liikenteen sektoreilla, jotka ovat vaikeasti sähköistettävissä, kuten lento- ja laivaliikenne sekä raskas liikenne. Näihin voidaan valita sellaista puumateriaalia, joka jää jätteeksi muusta puunjalostuksesta. Tai muuta suhteellisen nopeakasvuista joutomaan puubiomassaa. On harhaanjohtavaa verrata ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita toisen sukupolven puusta tehtäviin, koska näiden raaka-aineiden viljely synnyttää merkittävät päästöt. Biojalostamon hyötysuhde voidaan saada hyvin korkeaksi esimerkiksi integroimalla se sellutehtaaseen. Tai muuten hyödyntämällä polttonesteen yli jäävät energia- ja materiaalivirrat

Linkki Varpu Orasuon diplomityöhön löytyy täältä.

]]>
9 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta#comments Bioenergia Biotalous Energia- ja ilmastopolitiikka Faktantarkastus Tue, 09 Oct 2018 18:54:59 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta
Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260967-biotaloudella-on-ruokohelvesta-opittavaa <p>Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.</p><p>Ruokohelven bioviljelyn toi Suomeen 1989 biokaasuinsinööri Olli Kuusinen. Hän oli tutustunut Vattenfallet-yhtiön bioenergian tutkimuksiin Keski-Ruotsissa. Kuusinen päätteli siellä hyvin kasvaneen ruokohelven menestyvän myös Suomessa.</p><p>Kuusisen ajatus oli yhdistää heinäkasvilla erikoissellun kuitu ja energia. Pellolta korjatusta ruokohelvestä keitettäisiin ensin lähitehtaassa heinäsellua. Mikä jää keitossa kuidun yli, syötettäisiin tehtaan kyljessä olevaan biokaasureaktoriin. Ruokohelven tuotepaletissa olisi ollut kaksi ulottuvuutta: sellu ja bioenergia.</p><p>Heinäsellulle oli 1900-luvun lopulla maailmalla kysyntää. Suomeenkin tuotiin Pohjois-Afrikasta Esparto-heinää lujittamaan ohutta seteli- ja raamattupaperia. Tällaista ohkopaperia valmisti muun muassa Tervakosken paperitehdas Hämeessä. Olli Kuusinen ehdotti pohjoista ruokohelpeä eteläisen Esparton korvaajaksi.&nbsp;</p><p>Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.</p><p>Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Ohkopaperin markkinat hiipuivat, eivätkä rahoittajat halunneet lähteä mukaan tarjoamaan uudentyyppistä helpisellua muun sellun oheen. Tämän jälkeen ruokohelvelle jäi vain bioenergia. Samalla helpikaasu syrjäytyi. Ruokohelpi tuntui mutkattomammalta polttaa sellaisenaan kuin käyttää ensin biokaasuksi.</p><p>Ruokohelven energiaviljely eteni 2000-luvun alussa nopeasti. Helpeä vauhditti niin sanottu uusiutuvan energian risupaketti. Se oli eduskunnan lupaama kylkiäinen vuonna 2002 hyväksytylle lisäydinvoimalle, Olkiluoto kolmoselle. Keskityn ydinvoiman lisäksi eduskunta halusi hajautettua biovoimaa.</p><p>Vuonna 2007 ruokohelven pinta-ala kävi korkeimmillaan 19 000 hehtaarissa. Tämän jälkeen viljely alkoi laantua, sillä ruokohelven poltto-ominaisuudet eivät tyydyttäneet voimaloiden väkeä. Vuonna 2018 ruokohelpeä kasvaa enää 3900 hehtaaria. Paaleja näkee silti siellä täällä sisämaassa. Osa nykyhelpeä menee karjan rehuksi, Aimo Isotalon alkuperäisen ajatuksen mukaan.</p><p>Ruokohelven lähes 30 vuoden tarina on opetus nousevalle biotaloudelle. Vaikka raaka-ainetta tuotetaan paljon, sen jalostus saa riittävän kannattavuuden vasta kun lopussa on useamman tuotteen kestävä ja markkinavetoinen yhdistelmä. Kun ruokohelveltä hävisi tuotepaletti, pelkkä bioenergia ei enää kyennyt takaamaan markkinaa.</p><p>2020-luvulla ruokohelpi on edelleen mukana biotalouden etanolisuunnitelmissa, esimerkiksi Sievin kuntaan suunnitellussa Scanchips -hankkeessa. Parinkymmenen vuoden kokemuksemme ennustaa, että pelkkä polttoneste ei takaa tuotannon kannattavuutta. Palettiin tarvitaan muutakin. Sievissä niitä tulevat olemaan furfuraali, etikkahappo, biohiili ja poltettava rankki lämpövoimaloille.</p><p>Moniulotteinen paletti lujittaa ruokohelven asemaa biotalouden viljelykasvina. Tällaista palettia muutkin biotuotetehtaat tarvitsevat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Ruokohelven bioviljelyn toi Suomeen 1989 biokaasuinsinööri Olli Kuusinen. Hän oli tutustunut Vattenfallet-yhtiön bioenergian tutkimuksiin Keski-Ruotsissa. Kuusinen päätteli siellä hyvin kasvaneen ruokohelven menestyvän myös Suomessa.

Kuusisen ajatus oli yhdistää heinäkasvilla erikoissellun kuitu ja energia. Pellolta korjatusta ruokohelvestä keitettäisiin ensin lähitehtaassa heinäsellua. Mikä jää keitossa kuidun yli, syötettäisiin tehtaan kyljessä olevaan biokaasureaktoriin. Ruokohelven tuotepaletissa olisi ollut kaksi ulottuvuutta: sellu ja bioenergia.

Heinäsellulle oli 1900-luvun lopulla maailmalla kysyntää. Suomeenkin tuotiin Pohjois-Afrikasta Esparto-heinää lujittamaan ohutta seteli- ja raamattupaperia. Tällaista ohkopaperia valmisti muun muassa Tervakosken paperitehdas Hämeessä. Olli Kuusinen ehdotti pohjoista ruokohelpeä eteläisen Esparton korvaajaksi. 

Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.

Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Ohkopaperin markkinat hiipuivat, eivätkä rahoittajat halunneet lähteä mukaan tarjoamaan uudentyyppistä helpisellua muun sellun oheen. Tämän jälkeen ruokohelvelle jäi vain bioenergia. Samalla helpikaasu syrjäytyi. Ruokohelpi tuntui mutkattomammalta polttaa sellaisenaan kuin käyttää ensin biokaasuksi.

Ruokohelven energiaviljely eteni 2000-luvun alussa nopeasti. Helpeä vauhditti niin sanottu uusiutuvan energian risupaketti. Se oli eduskunnan lupaama kylkiäinen vuonna 2002 hyväksytylle lisäydinvoimalle, Olkiluoto kolmoselle. Keskityn ydinvoiman lisäksi eduskunta halusi hajautettua biovoimaa.

Vuonna 2007 ruokohelven pinta-ala kävi korkeimmillaan 19 000 hehtaarissa. Tämän jälkeen viljely alkoi laantua, sillä ruokohelven poltto-ominaisuudet eivät tyydyttäneet voimaloiden väkeä. Vuonna 2018 ruokohelpeä kasvaa enää 3900 hehtaaria. Paaleja näkee silti siellä täällä sisämaassa. Osa nykyhelpeä menee karjan rehuksi, Aimo Isotalon alkuperäisen ajatuksen mukaan.

Ruokohelven lähes 30 vuoden tarina on opetus nousevalle biotaloudelle. Vaikka raaka-ainetta tuotetaan paljon, sen jalostus saa riittävän kannattavuuden vasta kun lopussa on useamman tuotteen kestävä ja markkinavetoinen yhdistelmä. Kun ruokohelveltä hävisi tuotepaletti, pelkkä bioenergia ei enää kyennyt takaamaan markkinaa.

2020-luvulla ruokohelpi on edelleen mukana biotalouden etanolisuunnitelmissa, esimerkiksi Sievin kuntaan suunnitellussa Scanchips -hankkeessa. Parinkymmenen vuoden kokemuksemme ennustaa, että pelkkä polttoneste ei takaa tuotannon kannattavuutta. Palettiin tarvitaan muutakin. Sievissä niitä tulevat olemaan furfuraali, etikkahappo, biohiili ja poltettava rankki lämpövoimaloille.

Moniulotteinen paletti lujittaa ruokohelven asemaa biotalouden viljelykasvina. Tällaista palettia muutkin biotuotetehtaat tarvitsevat.

]]>
6 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260967-biotaloudella-on-ruokohelvesta-opittavaa#comments Bioenergia Bioetanoli Biokaasu Energiaviljely Selluteollisuus Fri, 14 Sep 2018 06:29:32 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260967-biotaloudella-on-ruokohelvesta-opittavaa
Puupelletti odottaa nousua http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua <p>Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa.&nbsp;</p><p>Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.</p><p>Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.</p><p>Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.</p><p>Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima &ndash;nimisen yhtiön alla.</p><p>Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi halvemman turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.</p><p>Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.</p><p>Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.</p><p>Pellettiä auttoi, kun toisesta puupolttoaineesta, hakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.</p><p>Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Varastoidun viljan tavoin pellettikään ei homehdu eikä muhi. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Tarvittaessa sen säilyvyyttä ja lämpöarvoa voi parantaa paahtamalla.</p><p>Toiseksi, hakkeen palakoko vaihtelee, ja sen koneellinen siirtely onnistuu vain suurissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin isoissa voimaloissa kuin pientaloissa.</p><p>Kolmanneksi, hake on löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää hakekuutiota.</p><p>Pellettiä voi markkinoida pitempien matkojen päähän kuin haketta. Tästä on esimerkki yli kymmenen vuoden takaa Kuusamosta. Formados-yhtiön pelletit vietiin aluksi kaikki Ruotsiin, ensin kuorma-autolla Raaheen ja sieltä laivalla Tukholmaan.</p><p>Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.</p><p>Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva voimala. Esimerkiksi puolet Kemijärven pelletistä lasketaan menevän vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiililaitoksiin. Myös Suomen suurin pellettivoimala, 2018 valmistunut Helsingin Salmisaari, korvaa seospoltollaan kivihiiltä. Pellettiä Salmisaari tarvitsee vuodessa 40 000 tonnia, kaksi kertaa Kemijärven tehtaan tuotannon verran.</p><p>Maailman energiamarkkinat tuntevat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa Euroopassa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinnoiteltua puupellettiä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. Kysyntä kasvaa myös Kiinassa, jonka kaupungit tuskailevat kivihiilen savusumussa.</p><p>Puupelletin pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa tonnilta. Samalla tasolla se on vuoden 2018 syyskuussakin. Hinnan nousua on jarruttanut EU:n pitkään harjoittama hiilidioksidin ilmaisten päästöoikeuksien politiikka. Halpa päästöoikeus on pitänyt kivihiilen voimalat kuumina.</p><p>Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on ampaissut nousuun. Sen voi arvioida nostavan myös puupelletin hintaa. Pelletin lisätuotanto saa pontta.</p><p>Puupelletti odottaa nousua niin Suomessa kuin Euroopan unionin rintamailla. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille.&nbsp;</p><p>VELI POHJONEN</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.

Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.

Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.

Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi halvemman turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.

Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.

Pellettiä auttoi, kun toisesta puupolttoaineesta, hakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.

Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Varastoidun viljan tavoin pellettikään ei homehdu eikä muhi. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Tarvittaessa sen säilyvyyttä ja lämpöarvoa voi parantaa paahtamalla.

Toiseksi, hakkeen palakoko vaihtelee, ja sen koneellinen siirtely onnistuu vain suurissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin isoissa voimaloissa kuin pientaloissa.

Kolmanneksi, hake on löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää hakekuutiota.

Pellettiä voi markkinoida pitempien matkojen päähän kuin haketta. Tästä on esimerkki yli kymmenen vuoden takaa Kuusamosta. Formados-yhtiön pelletit vietiin aluksi kaikki Ruotsiin, ensin kuorma-autolla Raaheen ja sieltä laivalla Tukholmaan.

Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.

Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva voimala. Esimerkiksi puolet Kemijärven pelletistä lasketaan menevän vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiililaitoksiin. Myös Suomen suurin pellettivoimala, 2018 valmistunut Helsingin Salmisaari, korvaa seospoltollaan kivihiiltä. Pellettiä Salmisaari tarvitsee vuodessa 40 000 tonnia, kaksi kertaa Kemijärven tehtaan tuotannon verran.

Maailman energiamarkkinat tuntevat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa Euroopassa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinnoiteltua puupellettiä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. Kysyntä kasvaa myös Kiinassa, jonka kaupungit tuskailevat kivihiilen savusumussa.

Puupelletin pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa tonnilta. Samalla tasolla se on vuoden 2018 syyskuussakin. Hinnan nousua on jarruttanut EU:n pitkään harjoittama hiilidioksidin ilmaisten päästöoikeuksien politiikka. Halpa päästöoikeus on pitänyt kivihiilen voimalat kuumina.

Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on ampaissut nousuun. Sen voi arvioida nostavan myös puupelletin hintaa. Pelletin lisätuotanto saa pontta.

Puupelletti odottaa nousua niin Suomessa kuin Euroopan unionin rintamailla. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille. 

VELI POHJONEN

]]>
9 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua#comments Bioenergia Hiilidioksidipäästöt Kivihiili Päästökauppa Pelletti Mon, 10 Sep 2018 04:30:54 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260728-puupelletti-odottaa-nousua
Tikkuviina tuli autoihimme http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260522-tikkuviina-tuli-autoihimme <p>Vuonna 2107 huoltoasemayhtiö St1 käynnisti Kajaanissa biotehtaansa. Se käyttää raaka-aineena Kainuun ja Koillismaan sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaan lopputuote on uusiutuva polttoneste, puuetanoli.</p><p>Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä.</p><p>Bensiinin fossiili/bio -seosajattelu hyväksyttiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten, perinteisen poliittisen väittelyn jälkeen. Bioetanolin seos tuli huoltoasemille 2010. Seosajattelu on vahvistunut Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen.</p><p>Maailmanmarkkinoilla autojen etanoli asemoitui hieman aikaisemmin kuin meillä. Etanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin raakaöljyn rinnalle jo huhtikuussa 2005.</p><p>Aluksi bioetanoli maksoi pörssissä kaksi kertaa enemmän kuin öljy. Kun pääraaka-aineen maissin viljely etanoliksi saavutti riittävän laajuuden, etanolin hinta laski. Nyt polttonesteiden hinnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Bioenergiasta tuli lopulta jarru öljyn hinnan aiemmin rajusti hypähteleville nousuille.</p><p>Bioetanoli on yleistynyt eniten autoilun mahtimaa Yhdysvalloissa. Pörssilistautumisen vuonna 2005 bioetanolia tuotettiin siellä 15 miljardia litraa. Vuoden 2017 tuotanto oli nelinkertainen, 60 miljardia litraa. Se vastaa noin kymmentä prosenttia USA:n autojen koko bensiinin tarpeesta.</p><p>Vaikka bioetanoli on valmis fossiiliöljyn vaihtoehto, se ei ole ollut Euroopassa läheskään yhtä haluttua kuin USA:ssa. Eurooppalaisia ruokaviljasta autoihin päätyvä etanoli arveluttaa.</p><p>Maissi tai muut viljat eivät ole bioetanolin ainutta raaka-ainetta. Jo 1900-luvun alkupuoliskolla meillä Suomessa osattiin valmistaa etanolia puusta, sulfiittiselluloosan ohessa. Kansankielellä se sai nimen tikkuviina. Alkon tiskillä se tunnettiin Karhu -viinana. Sulfiittisellun tehtaat muuntuivat sittemmin sulfaattisellun tehtaiksi, talous- ja ympäristösyistä. Tikkuviinan tuotanto lakkasi.&nbsp;</p><p>Ennen Kajaanin hanketta tikkuviinan tuotantoa 2000-luvun uusin menetelmin esitti Kemijärven massaliike. Vuonna 2008 se ajoi etanolia sisältävää tuotepalettia vaihtoehdoksi Stora Enson vanhakantaisen sellutehtaan lopettamiselle. Etanoli olisi tullut liukosellun oheistuotteena.</p><p>Aika ei ollut vielä viime vuosikymmenellä kypsä tikkuviinan uudelle tulemiselle. Massaliikkeen ehdotus ei johtanut käytäntöön. Stora Enso sulki Kemijärven tehtaansa.</p><p>Euroopan komission heinäkuun 2016 ilmastoesityksessä Suomen on pudotettava hiilidioksidin päästöjään 39 prosentilla. Takaraja on 2030, vertailuvuosi 2005. Uudet päästöjen vähennykset painottuvat päästökauppaa käyvän teollisuuden ulkopuolelle, erityisesti liikenteeseen. Tikkuviina sopii tähän tavoitteeseen.&nbsp;</p><p>Voimme esitellä suomalaisen tikkuviinan uuden biotalouden esimerkkinä Euroopan unionin ilmastokokouksissa. Kyseessä on aito toisen sukupolven biopolttoneste, joka tuotetaan vähäisin energiapanoksin. Saamme sen sivutuotteena sahateollisuudelta, missä puru menisi joka tapauksessa polttoon. Emme kajoaisi ruokaviljaan.</p><p>Tikkuviinan kautta hiilidioksidin päästöjen vähenemä on varma, ja se on helposti ennustettavissa. Vaikka maailman talous huojahtelisi, yksi ihmisen toimista pysyy vähintään vakiona ellei kasvavana, hänen päivittäinen auton käyttönsä. Tikkuviinan tulo autoihimme vahvistuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2107 huoltoasemayhtiö St1 käynnisti Kajaanissa biotehtaansa. Se käyttää raaka-aineena Kainuun ja Koillismaan sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaan lopputuote on uusiutuva polttoneste, puuetanoli.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä.

Bensiinin fossiili/bio -seosajattelu hyväksyttiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten, perinteisen poliittisen väittelyn jälkeen. Bioetanolin seos tuli huoltoasemille 2010. Seosajattelu on vahvistunut Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen.

Maailmanmarkkinoilla autojen etanoli asemoitui hieman aikaisemmin kuin meillä. Etanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin raakaöljyn rinnalle jo huhtikuussa 2005.

Aluksi bioetanoli maksoi pörssissä kaksi kertaa enemmän kuin öljy. Kun pääraaka-aineen maissin viljely etanoliksi saavutti riittävän laajuuden, etanolin hinta laski. Nyt polttonesteiden hinnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Bioenergiasta tuli lopulta jarru öljyn hinnan aiemmin rajusti hypähteleville nousuille.

Bioetanoli on yleistynyt eniten autoilun mahtimaa Yhdysvalloissa. Pörssilistautumisen vuonna 2005 bioetanolia tuotettiin siellä 15 miljardia litraa. Vuoden 2017 tuotanto oli nelinkertainen, 60 miljardia litraa. Se vastaa noin kymmentä prosenttia USA:n autojen koko bensiinin tarpeesta.

Vaikka bioetanoli on valmis fossiiliöljyn vaihtoehto, se ei ole ollut Euroopassa läheskään yhtä haluttua kuin USA:ssa. Eurooppalaisia ruokaviljasta autoihin päätyvä etanoli arveluttaa.

Maissi tai muut viljat eivät ole bioetanolin ainutta raaka-ainetta. Jo 1900-luvun alkupuoliskolla meillä Suomessa osattiin valmistaa etanolia puusta, sulfiittiselluloosan ohessa. Kansankielellä se sai nimen tikkuviina. Alkon tiskillä se tunnettiin Karhu -viinana. Sulfiittisellun tehtaat muuntuivat sittemmin sulfaattisellun tehtaiksi, talous- ja ympäristösyistä. Tikkuviinan tuotanto lakkasi. 

Ennen Kajaanin hanketta tikkuviinan tuotantoa 2000-luvun uusin menetelmin esitti Kemijärven massaliike. Vuonna 2008 se ajoi etanolia sisältävää tuotepalettia vaihtoehdoksi Stora Enson vanhakantaisen sellutehtaan lopettamiselle. Etanoli olisi tullut liukosellun oheistuotteena.

Aika ei ollut vielä viime vuosikymmenellä kypsä tikkuviinan uudelle tulemiselle. Massaliikkeen ehdotus ei johtanut käytäntöön. Stora Enso sulki Kemijärven tehtaansa.

Euroopan komission heinäkuun 2016 ilmastoesityksessä Suomen on pudotettava hiilidioksidin päästöjään 39 prosentilla. Takaraja on 2030, vertailuvuosi 2005. Uudet päästöjen vähennykset painottuvat päästökauppaa käyvän teollisuuden ulkopuolelle, erityisesti liikenteeseen. Tikkuviina sopii tähän tavoitteeseen. 

Voimme esitellä suomalaisen tikkuviinan uuden biotalouden esimerkkinä Euroopan unionin ilmastokokouksissa. Kyseessä on aito toisen sukupolven biopolttoneste, joka tuotetaan vähäisin energiapanoksin. Saamme sen sivutuotteena sahateollisuudelta, missä puru menisi joka tapauksessa polttoon. Emme kajoaisi ruokaviljaan.

Tikkuviinan kautta hiilidioksidin päästöjen vähenemä on varma, ja se on helposti ennustettavissa. Vaikka maailman talous huojahtelisi, yksi ihmisen toimista pysyy vähintään vakiona ellei kasvavana, hänen päivittäinen auton käyttönsä. Tikkuviinan tulo autoihimme vahvistuu.

]]>
9 http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260522-tikkuviina-tuli-autoihimme#comments Bioenergia Bioetanoli Biotalous Fossiilitalous Ilmaston muutos Thu, 06 Sep 2018 04:43:23 +0000 Veli Pohjonen http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260522-tikkuviina-tuli-autoihimme
Valtionyhtiö Fortum jalostamaan sinilevästä bioenergiaa http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259061-valtionyhtio-fortum-jalostamaan-sinilevasta-bioenergiaa <p>&nbsp;</p><p>Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä ja sitä on luonnostaan niin meressä kuin sisävesilläkin. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista.</p><p>Sinilevää onkin nyt loppukesästä riittänyt Suomen vesistöissä, kun lämmintä säätä on pidellyt viimeiset kolme kuukautta lähes yhtä soittoa, mikä on harvinaista Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>80-luvulta teollisuudesta alkanut vesien saastuminen on nyt jo jossakin määrin hallinnassa, kun kautta rantain (mm. Venäjän Pietarissa) yritetään välttää fosforin ja typen pääsyä vesiin esimerkiksi tulva-aikoina. Myös peltoja voidaan kipsata niin ettei fosforit yms. karkaa vesistöihin.</p><p>Sinilevää on nyt kuitenkin päässyt jo runsaasti vesistöihin eikä se ilmeisesti sieltä lähde kulumallakaan ilman toimenpiteitä, joten nyt pitäisi keksiä konsteja vesien puhdistamiseksi ihmisten käyttöön, mikä olisi helteisinä kesinä parasta ja vilvoittavinta asiakaspalvelua veronmaksajille.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmeisesti monia haitallisia bakteereita saadaan tuottamaan polttoaineena käytettävää propaanikaasua sekä butanolia, jota käytetään paitsi polttoaineena, myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Raaka-aineena prosessissa on ilmeisesti sokeri. Fortum valtion energiayhtiönä voisi kokeilla tällaista toimintaa sinileväongelmaan, ja näin saataisiin mm. uusia malleja tuottaa bioenergiaa kuin myös itse energiaa sekä myös ympäristö puhtaaksi ennen seuraavia hellekesiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Netistä googlettelemalla &quot;sinilevän torjunta&quot; saadaan tietoa myös mm. torjuntapuomeista, joilla voidaan torjua sinilevää rannoilta, mutta puomit eivät kuitenkaan estä veneilyä. Toivottavasti vesien ja rantojen puhtaus ei ole taas näitä asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään, kun vesien likaantuminen haittaa kuitenkin monien elämää eikä ne itsestään taida ikinä puhdistua. Liiketoiminnassa ei voi vain riistokapitalismin tavoin kerätä voittoja vaan myös ympäristön kunnosta pitää tietenkin myös huolehtia.</p><p>&nbsp;</p><p>Eva Back (kok.)</p><p>Valtio-opin ja sosiaalityön maisteri, Espoo</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä ja sitä on luonnostaan niin meressä kuin sisävesilläkin. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista.

Sinilevää onkin nyt loppukesästä riittänyt Suomen vesistöissä, kun lämmintä säätä on pidellyt viimeiset kolme kuukautta lähes yhtä soittoa, mikä on harvinaista Suomessa.

 

80-luvulta teollisuudesta alkanut vesien saastuminen on nyt jo jossakin määrin hallinnassa, kun kautta rantain (mm. Venäjän Pietarissa) yritetään välttää fosforin ja typen pääsyä vesiin esimerkiksi tulva-aikoina. Myös peltoja voidaan kipsata niin ettei fosforit yms. karkaa vesistöihin.

Sinilevää on nyt kuitenkin päässyt jo runsaasti vesistöihin eikä se ilmeisesti sieltä lähde kulumallakaan ilman toimenpiteitä, joten nyt pitäisi keksiä konsteja vesien puhdistamiseksi ihmisten käyttöön, mikä olisi helteisinä kesinä parasta ja vilvoittavinta asiakaspalvelua veronmaksajille.

 

Ilmeisesti monia haitallisia bakteereita saadaan tuottamaan polttoaineena käytettävää propaanikaasua sekä butanolia, jota käytetään paitsi polttoaineena, myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Raaka-aineena prosessissa on ilmeisesti sokeri. Fortum valtion energiayhtiönä voisi kokeilla tällaista toimintaa sinileväongelmaan, ja näin saataisiin mm. uusia malleja tuottaa bioenergiaa kuin myös itse energiaa sekä myös ympäristö puhtaaksi ennen seuraavia hellekesiä.

 

Netistä googlettelemalla "sinilevän torjunta" saadaan tietoa myös mm. torjuntapuomeista, joilla voidaan torjua sinilevää rannoilta, mutta puomit eivät kuitenkaan estä veneilyä. Toivottavasti vesien ja rantojen puhtaus ei ole taas näitä asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään, kun vesien likaantuminen haittaa kuitenkin monien elämää eikä ne itsestään taida ikinä puhdistua. Liiketoiminnassa ei voi vain riistokapitalismin tavoin kerätä voittoja vaan myös ympäristön kunnosta pitää tietenkin myös huolehtia.

 

Eva Back (kok.)

Valtio-opin ja sosiaalityön maisteri, Espoo

 

]]>
32 http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259061-valtionyhtio-fortum-jalostamaan-sinilevasta-bioenergiaa#comments Bioenergia Fortum Sinilevä Sat, 04 Aug 2018 14:37:40 +0000 Eva Back http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259061-valtionyhtio-fortum-jalostamaan-sinilevasta-bioenergiaa
Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256552-suomen-ilmastopolitiikassa-bioenergian-mentava-aukko <p>Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta. Suomen hallituksella nämä periaatteet ovat valitettavasti päässeet unohtumaan.</p><p>Oululaisena kannan erityisesti huolta mäntyöljystä. Kraton (ent Arizona Chemical) valmistaa Oulussa selluteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä monenlaisia kemianteollisuuden tuotteita, esimerkiksi pesuaineita, pinnoitteita ja liimoja. Oulun tehtaaseen on juuri tehty miljoonaluokan investoinnit, ja mäntyöljyn jalostusta on lisäksi Raumalla Forchemin tehtaalla. Suurin osa yritysten tuotteista menee vientiin.</p><p>Mäntyöljy uhkaa nyt päätyä biopolttoaineiden raaka-aineeksi EU:n &ndash; tai oikeammin Suomen &ndash; energiapolitiikan seurauksena. EU:n energiaministerit kokoontuvat ensi viikolla jatkamaan neuvotteluita energiadirektiiveistä. Direktiivit ovat osa EU:n puhtaan energian suurta pakettia vuosille 2020&ndash;2030. Paketin eri osia on neuvoteltu jo useamman vuoden ajan, ja nyt ollaan viime metreillä menossa. Tavoitteena on &ndash; ei enempää eikä vähempää &ndash; ilmastonmuutoksen hillitseminen lähelle 1,5 asteen lämpötilan nousua. Siksi direktiivejä tulee tarkastella ilmastonmuutos-silmälasien läpi. Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa, ja tavoitella vastuullista ja kunnianhimoista sääntelyä. On myös Suomen kansallinen etu, että lämpötilan nousu onnistutaan rajoittamaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.</p><p>Eduskunta antoi tällä viikolla evästyksensä neuvotteluihin, ja käsittelimme asiaa myös talousvaliokunnassa. Jätin eriävät mielipiteet uusiutuvan energian direktiiviin ja energiatehokkuusdirektiiviin, sillä mielestäni hallituksen linjaukset neuvotteluihin ovat tiettyjen yksityiskohtien osalta vääriä. Suomen hallitus nojaa ylikorostuneesti metsien energiakäyttöön. Metsätalouden sivuvirtoja kannattaa hyödyntää energiantuotannossa, mutta ainespuuta ei kannata polttaa energiaksi. Sama koskee kaikkia raaka-aineita, joille löytyy korkeamman arvonlisän käyttöä. Kansantaloutena meillä ei ole varaa ohjata korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineita polttokattilaan eikä meillä ole varaa tehdä metsien hiilinielusta päästölähdettä epäjärkevällä käytöllä.</p><p>Uusiutuvan energian direktiiviä valmistettaessa mäntyöljy on jostain syystä päätynyt luetteloon, jolla säädetään, mistä raaka-aineista saa valmistaa &rdquo;kehittyneitä biopolttoaineita&rdquo;, eli mitkä luokitellaan jätteiksi tai tähteiksi. Mäntyöljyä ei pitäisi ohjata energiakäyttöön, koska sille on olemassa paljon järkevämpää käyttöä. Mäntyöljyn jalostaminen kemianteollisuuteen työllistää arvioiden mukaan n. kymmenkertaisen määrän ihmisiä verrattuna polttoainejalostukseen. Myöskään selvitysten mukaan ympäristöhyötyä ei energiakäytöstä tule, koska mäntyöljystä valmistettujen kemiantuotteiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin vastaavien fossiilisista valmistettujen. Mäntyöljy on niukka raaka-aine, eli jos se poltetaan energiaksi, ei sitä riitä pitkäikäisiin tuotteisiin, vaan ne joudutaan tekemään fossiilisista.</p><p>Mäntyöljyn ympärillä nähtiin tammikuussa erikoinen näytelmä. Euroopan parlamentin valiokuntakäsittelyssä ehdotettiin, että mäntyöljy ja runkopuu poistettaisiin direktiivin liitteessä olevasta luettelosta joka määrittää, mitä bioraaka-aineita voidaan ohjata biopolttoaineisiin. Valiokunta esitti poistoa, sillä niiden energiakäyttö ei ole järkevää. Ennen ratkaisevaa Euroopan Parlamentin äänestystä Suomen ja Ruotsin energiaministerit lähettivät kirjeen kaikille MEPeille, jossa sanoivat, että Pohjolalle on tärkeää saada kehittää bioenergiaa rajoituksetta. Kimmo Tiilikaisen ja Ibrahim Baylanin kirje oli hyvin poikkeuksellinen, sillä jäsenmaiden edustajien ei yleensä katsota olevan soveliasta yrittää vaikuttaa Euroopan kansaa edustavan parlamentin päätöksiin. Ministereiden lobbaus onnistui, ja parlamentti päätti niukalla äänten enemmistöllä säilyttää mäntyöljyn ja runkopuun liitteen raaka-aineluettelossa.</p><p>Sinänsä tällaista luetteloa ei edes pitäisi olla, sillä se on aina sattumanvarainen, vaan pitäisi ennemmin vain määritellä kestävyyskriteerit raaka-aineille. Tässä vaiheessa neuvotteluita ei luettelosta enää voi päästä eroon, mutta nyt kysymyksenä on, että voiko luettelosta poistaa tai sinne lisätä raaka-aineita. Suomen kannan mukaan luettelon on oltava pysyvä, jotta voidaan turvata vakaa investointiympäristö yrityksille. Hallitus haluaa siis varmistaa, että mäntyöljyä ja runkopuuta voidaan laittaa polttotankkiin myös jatkossa. Minun mielestäni luetteloa tulee voida muuttaa perustellusti. Investointiympäristön vakaus on tärkeä tavoite, mutta vasta toissijainen, ilmastonmuutoksen hillinnän ollessa ensisijainen tavoite. Listaa pitää voida muuttaa viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella. Vaikuttaa siltä, että Suomen hallituksen bioenergiakannat eivät perustu ilmastonmuutoksen hillintään tai Suomen talouden ja työllisyyden etuun, vaan lähinnä pyrkimykseen nostaa metsänomistajien tuloja, sillä puun hinnan voi olettaa nousevan, jos käyttötapoja laajennetaan.</p><p>Tämä on nyt siis tilanne, kun jäsenmaiden ministerit kokoontuvat maanantaina päättämään EU:n energialinjauksia. Ministeri Tiilikaiselle haluan lähettää seuraavat terveiset: Ilmastonmuutoksen hillintä ei odota. Tehkää Euroopalle ilmastoviisas energiapolitiikka. Ja mitä mäntyöljyyn tulee, sille on jo taloudellisesti, ympäristöllisesti ja ilmastollisesti fiksua käyttöä, energiakäyttöä ei tarvitse edistää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta. Suomen hallituksella nämä periaatteet ovat valitettavasti päässeet unohtumaan.

Oululaisena kannan erityisesti huolta mäntyöljystä. Kraton (ent Arizona Chemical) valmistaa Oulussa selluteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä monenlaisia kemianteollisuuden tuotteita, esimerkiksi pesuaineita, pinnoitteita ja liimoja. Oulun tehtaaseen on juuri tehty miljoonaluokan investoinnit, ja mäntyöljyn jalostusta on lisäksi Raumalla Forchemin tehtaalla. Suurin osa yritysten tuotteista menee vientiin.

Mäntyöljy uhkaa nyt päätyä biopolttoaineiden raaka-aineeksi EU:n – tai oikeammin Suomen – energiapolitiikan seurauksena. EU:n energiaministerit kokoontuvat ensi viikolla jatkamaan neuvotteluita energiadirektiiveistä. Direktiivit ovat osa EU:n puhtaan energian suurta pakettia vuosille 2020–2030. Paketin eri osia on neuvoteltu jo useamman vuoden ajan, ja nyt ollaan viime metreillä menossa. Tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää – ilmastonmuutoksen hillitseminen lähelle 1,5 asteen lämpötilan nousua. Siksi direktiivejä tulee tarkastella ilmastonmuutos-silmälasien läpi. Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa, ja tavoitella vastuullista ja kunnianhimoista sääntelyä. On myös Suomen kansallinen etu, että lämpötilan nousu onnistutaan rajoittamaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Eduskunta antoi tällä viikolla evästyksensä neuvotteluihin, ja käsittelimme asiaa myös talousvaliokunnassa. Jätin eriävät mielipiteet uusiutuvan energian direktiiviin ja energiatehokkuusdirektiiviin, sillä mielestäni hallituksen linjaukset neuvotteluihin ovat tiettyjen yksityiskohtien osalta vääriä. Suomen hallitus nojaa ylikorostuneesti metsien energiakäyttöön. Metsätalouden sivuvirtoja kannattaa hyödyntää energiantuotannossa, mutta ainespuuta ei kannata polttaa energiaksi. Sama koskee kaikkia raaka-aineita, joille löytyy korkeamman arvonlisän käyttöä. Kansantaloutena meillä ei ole varaa ohjata korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineita polttokattilaan eikä meillä ole varaa tehdä metsien hiilinielusta päästölähdettä epäjärkevällä käytöllä.

Uusiutuvan energian direktiiviä valmistettaessa mäntyöljy on jostain syystä päätynyt luetteloon, jolla säädetään, mistä raaka-aineista saa valmistaa ”kehittyneitä biopolttoaineita”, eli mitkä luokitellaan jätteiksi tai tähteiksi. Mäntyöljyä ei pitäisi ohjata energiakäyttöön, koska sille on olemassa paljon järkevämpää käyttöä. Mäntyöljyn jalostaminen kemianteollisuuteen työllistää arvioiden mukaan n. kymmenkertaisen määrän ihmisiä verrattuna polttoainejalostukseen. Myöskään selvitysten mukaan ympäristöhyötyä ei energiakäytöstä tule, koska mäntyöljystä valmistettujen kemiantuotteiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin vastaavien fossiilisista valmistettujen. Mäntyöljy on niukka raaka-aine, eli jos se poltetaan energiaksi, ei sitä riitä pitkäikäisiin tuotteisiin, vaan ne joudutaan tekemään fossiilisista.

Mäntyöljyn ympärillä nähtiin tammikuussa erikoinen näytelmä. Euroopan parlamentin valiokuntakäsittelyssä ehdotettiin, että mäntyöljy ja runkopuu poistettaisiin direktiivin liitteessä olevasta luettelosta joka määrittää, mitä bioraaka-aineita voidaan ohjata biopolttoaineisiin. Valiokunta esitti poistoa, sillä niiden energiakäyttö ei ole järkevää. Ennen ratkaisevaa Euroopan Parlamentin äänestystä Suomen ja Ruotsin energiaministerit lähettivät kirjeen kaikille MEPeille, jossa sanoivat, että Pohjolalle on tärkeää saada kehittää bioenergiaa rajoituksetta. Kimmo Tiilikaisen ja Ibrahim Baylanin kirje oli hyvin poikkeuksellinen, sillä jäsenmaiden edustajien ei yleensä katsota olevan soveliasta yrittää vaikuttaa Euroopan kansaa edustavan parlamentin päätöksiin. Ministereiden lobbaus onnistui, ja parlamentti päätti niukalla äänten enemmistöllä säilyttää mäntyöljyn ja runkopuun liitteen raaka-aineluettelossa.

Sinänsä tällaista luetteloa ei edes pitäisi olla, sillä se on aina sattumanvarainen, vaan pitäisi ennemmin vain määritellä kestävyyskriteerit raaka-aineille. Tässä vaiheessa neuvotteluita ei luettelosta enää voi päästä eroon, mutta nyt kysymyksenä on, että voiko luettelosta poistaa tai sinne lisätä raaka-aineita. Suomen kannan mukaan luettelon on oltava pysyvä, jotta voidaan turvata vakaa investointiympäristö yrityksille. Hallitus haluaa siis varmistaa, että mäntyöljyä ja runkopuuta voidaan laittaa polttotankkiin myös jatkossa. Minun mielestäni luetteloa tulee voida muuttaa perustellusti. Investointiympäristön vakaus on tärkeä tavoite, mutta vasta toissijainen, ilmastonmuutoksen hillinnän ollessa ensisijainen tavoite. Listaa pitää voida muuttaa viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella. Vaikuttaa siltä, että Suomen hallituksen bioenergiakannat eivät perustu ilmastonmuutoksen hillintään tai Suomen talouden ja työllisyyden etuun, vaan lähinnä pyrkimykseen nostaa metsänomistajien tuloja, sillä puun hinnan voi olettaa nousevan, jos käyttötapoja laajennetaan.

Tämä on nyt siis tilanne, kun jäsenmaiden ministerit kokoontuvat maanantaina päättämään EU:n energialinjauksia. Ministeri Tiilikaiselle haluan lähettää seuraavat terveiset: Ilmastonmuutoksen hillintä ei odota. Tehkää Euroopalle ilmastoviisas energiapolitiikka. Ja mitä mäntyöljyyn tulee, sille on jo taloudellisesti, ympäristöllisesti ja ilmastollisesti fiksua käyttöä, energiakäyttöä ei tarvitse edistää.

]]>
13 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256552-suomen-ilmastopolitiikassa-bioenergian-mentava-aukko#comments Bioenergia Biotalous EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Mäntyöljy Fri, 08 Jun 2018 10:58:51 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256552-suomen-ilmastopolitiikassa-bioenergian-mentava-aukko
Puun käytön demonisointi jatkuu http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu <p>Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita. Olemme kuitenkin saaneet lukea mediasta otsikoita tyyliin<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-uskoo-bioenergiaan-suunniteltu-hakkuiden-lisays-lahes-puolittaisi-metsien-hiilinielun/?shared=945825-45381593-4"> &rdquo;puolittaisi metsien hiilinielun&rdquo;</a>.</p><p>Parhaiten metsien hiilinielu tietysti kasvaisikin, jos jättäisimme metsämme tyystin koskematta. Mutta maamme taloudenpito kyllä vaikeutuisi, sillä edelleen kovasti elämme metsästä. Vienti- ja verotulojen sekä työpaikkojen häviämisestä metsäteollisuudesta. No, kriitikot eivät halua kuitenkaan kaikkea pois, vaan jotenkin nykytilanteesta ei saisi enää kasvattaa? <a href="https://www.luke.fi/uutiset/kotimaisen-raakapuun-kaytto-oli-huippulukemissa-2016/">Nyt puiden hakkuu on</a> vuositasolla vajaa 60 milljoonaa kuutiota ja <a href="https://www.mtk.fi/metsa/puun_kaytto/fi_FI/puun_kaytto/">lisäykseksi on ajateltu</a> noin 15-25 miljoonaa. Joka olisi vielä yhteensä alle sen, mitä puuta kasvaa vuosittain (104 milj. kuutiota).</p><p>Olen itse kirjoittanut aiheesta aiemmin, mm. <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa">ihmettelemällä tiettyjen aviisien asettumista</a> poliittisesti tai ideologisesti asiassa. Olen myös debunkannut <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249027-nakevatko-red-ii-direktiivin-vastustajat-metsan-puilta">bioenergiaa vastustavien helppoja hokemia</a>, samoin tehnyt faktantarkistusta väitteestä, kuinka <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252999-faktantarkistus-vaite-poltto-tappaa-miljoonia-vuodessa">poltto tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä</a>.</p><p>Yksi puun käytön arvostelijoista on ollut &rdquo;Tarinoita tieteestä&rdquo;-auktoriteetilla Suomen kuvalehdessä kirjoittava Tiina Raevaara. <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.232531">Hannes Mäntyranta arvosteli hänen väitteitään</a>, toteamalla, että asiassa pitää ottaa huomioon muutakin, kuin tiettyjen biologien (BIOS-ryhmä) näkökohdat. Tämä on hänen pääpointtinsa, vaikka esittääkin asiansa Raevaaraa kohtaan hyökkäävään tyyliin. Facebookissa on suljettu ryhmä, jonka jäsenenä sain todistaa, kuinka Mäntyrantaa naureskeltiin valehtelijaksi<strong>,</strong> piiloagendansa tms. takia. Jossa keskustelin myös Raevaaran kanssa.</p><p><strong>En tunne Mäntyrannan toimintaa kuin parin blogin osalta, eikä ole tarkoitus yrittää legitimoida kaikkea mitä hän on viestinyt.</strong>&nbsp; Vaan mielestäni hänelläkin on pointteja, joita ei voi sivuuttaa vedoten &quot;valehteluun&quot;. Sikäli kun olen kritisoinut puun hakkuiden lisäykseen liittyviä tulkintoja aiemmissa blogeissa, en voi kiistää Raevaaran huolta kanssa siitä, että metsien biodiversiteetti laskee jos hakataan lisää puuta ihmisten tarpeisiin. Mikään teollinen käyttö ei vie tietenkään parempaan suuntaan, mutta miksi biodiversiteetti juuri näistä hakkuulisäyksistä merkittävästi romahtaisi? Mäntyrannan yksi pointti on juuri se, että ehkä Keravan näkövinkkelistä ei huomaa, kuinka puuta käytetään nyt jo merkittävästi, business as usual. Samoin Suomi on sitoutunut <a href="https://www.lastuja.fi/kestavammin-ja-monimuotoisemmin?">metsänkasvatuksessa kestäviin periaatteisiin</a> (myös&nbsp;<a href="https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/">esim. LUKE</a>). Tämä asia näyttää menevän kuuroille korville kriitikoille.</p><p>Olen Raevaaran kanssa samaa mieltä hänen arvostelustaan, että puusta tehdään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10173727?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">vain sellua, joka viedään kiinalaisille</a>. Totesin hänelle Facebook-keskustelussa, että korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ollaan herätty metsäteollisuudessa, mutta toki kovin myöhään. Tähän asti on vain kasvatettu sellutehtaiden laitoskokoja. Kyllä uusia biotuotteita kuitenkin vakavissaan kehitetään käytännössä kaikkien kemiallisen puunjalostuksen yritysten toimesta (linkki: <a href="https://www.smy.fi/metsabiotalouden-tulevaisuuskuvasto/">metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto</a>). Biotuotteet vain pitää kääntää bisnesmahdollisuudeksi, mutta niin se vain taitaa mennä teollisuudessa, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Teknologia- tai prosessiteollisuuden alueella kaari innovaatiosta tuotteeksi on olennaisesti pidempi kuin it-teollisuudessa. Jota ns. it-harhaa teknologian kehityksessä ja kaupallistumisessa <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240358-it-harha-teknologian-kehityksessa">olen kritisoinut erikseen</a>. .</p><p>On pyrittävä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin niin, että metsää voi jättää kasvamaan enemmän, muusta jätebiomassa-raaka-aineesta. Kestävämmästä suunnasta esimerkkinä voi ottaa Neste Oilin NExBTL-biodieselin, jota arvosteltiin palmuöljyn käytöstä (Greenpeace) mutta nyt osataan käyttää rasvoja ja kasvisöljyjätteitä siinäkin.</p><p>Voisi muistuttaa myös, että nykyiselläänkään puukuitu ei ole kertakäyttötuote edes selluna. Kuitua kierrätetään valtaosa ja kierrätyskuitua käytetään monissa tuotteissa kuten pakkauksissa, ainakin länsimaissa. Paperiin menevän kuidun menekki laskenee Kiinassakin.</p><p>Sitten ajatukseen &quot;<strong>se on se teollisuus joka saastuttaa</strong>&quot;.&nbsp;Millä sitten nykyiset puukuidusta tehtävät tuotteet sitten korvattaisiin? Jos pikkuhousun suojia tai terveyssiteitä ei saa tehdä sellusta, niin mistä ne pitäisi tehdä? Kankaisissa kestosuojissa&nbsp;on taatusti hygieniaongelmansa ja millä vaikka kiinalaisten sitten pitäisi peffansa pyyhkiä? Pitäisikö julkisten saunojen, kylpylöiden ja uimahallien pefletit korvata jollain muovisilla tai kankaisilla? Ravintoloiden ja ruokaloiden paperiset kertakäyttöpyyhkeet? Ei puun käyttö ole irti länsimaissa omaksutusta elämän laadusta, korkeasta elintasosta ja esim, hygieniavaatimuksista. Ehkä Mäntyrannan kritiikissä arvostellaan sitä, ettei ymmärretä oman kulutuksen merkitystä asiassa. Tai ei haluta ymmärtää.</p><p>Voidaan ihmetellä myös sitä, miksi puun kasvatus on nyt nostettu tikun nokkaan, sikäli kun metsän raivaaminen vaikkapa tupakkaviljelmille tai karjan kasvatukseen ei saa niin paljoa huomiota.</p><p>Nämä asiat liittyvät ns. kestävän kehityksen päätöksentekoon, jossa <a href="http://www.open.edu/openlearn/nature-environment/introducing-environmental-decision-making/content-section-2.4">on 3 eri näkökulmaa</a>, eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Jos ympäristöllinen jyrää toisten yli, se ei ole ongelmatonta. Esimerkkinä sosiaalisista voidaan mainita tuulivoimapuistojen rakennuspaikat tai Lapin tekojärvet uusiututuvan vesivoiman tarpeisiin. Voitaisiin ihmetellä sitä, miksi öljystä tehty muovi on niin halpaa, että se ajautuu meriin jätelautoiksi? Entä jos kaikki mitä siitä tehdään, korvattaisiin bioraaka-aineella? Yritykset ovat lähteneet kiertotalouden haasteisiin hakemaan uutta bisnestä. Voisiko muovin käyttöä rajoittaa veroilla tai maksuila, joka voisi avata uusiutuvista tehtäville tuotteille markkinoita.</p><p>Yhtenä pointtina somekeskustelussa tuotiin seikka, että puun hiilisisältö ts. tiheys olisi riippuvainen iästä ja siitä, miten puu on kasvatettu. Ja tämä taas nakertaisi metsänkasvattajien väitteitä. Tällaista seikkaa ei ainakaan puun energiakäytössä tunneta. Mikäli totta, asia olisi olennainen vaikkapa maakuntien CHP-laitoksissa. Olen itse laskenut varmaan satoja energialaitoksia taulukoista löytyvillä puun lähtötiedoilla, vailla suuria virheitä.</p><p>Mitä bioenergiaan tulee, kyse on myös siitä, millä tämä maa sähköistetään ja lämmitetään. Siitä samasta sähköstä millä biologit raporttejaan kirjoittavat. Myös liikenteen energiasta. Esim. ympäristöjärjestö WWF:n skenaarioon ei näytä kuuluvan muita vaihtoehtoja kuin aurinko, tuuli ja lämpöpumput sekä energian säästö. Niillä ei valtakunnallisesti pärjätä vielä vuosikymmeniin ja se on myös Akatemian <a href="https://el-tran.fi/">EL-TRAN-projektin</a>&nbsp;eksperttien arvioima ennuste. Jossa projektissa olen mukana. Puusta voidaan saada energiaa mutta samoilla tekniikoilla kemikaaleja, lääkkeitä tms. myöhemmin. Kun/jos uusiutuva sähköinfra joskus lyö läpi. Ydinenergia on tässä yksi vaihtoehto, vaikken sitä erityisesti lobbaa tai vastusta. Se voisi pelastaa myös Saksan Energiewenden, jossa auringolla ja tuulella viherpestään kivihiilen ja maakaasun polttoa.</p><p>Järjestämässämme Energiaseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2017 kysyin ministeri Tiilikaiselta runkopuun energiakäytön lisäyssuunnitelmista (<a href="http://tem.fi/documents/1410877/2628105/Energia-+ja+ilmastotiekartta+2050.pdf/1584025f-c5c7-456c-a912-aba0ee3e5052/Energia-+ja+ilmastotiekartta+2050.pdf.pdf">TEM ilmastotiekartat</a>). Tiilikainen totesi vain, että riippuu laitosten kannattavuudesta. Siltä näyttää, että biologien ja esim. Raevaaran argumentit on sivuutettu. Uskon, että biotaloutta sekä sellu- ja paperiteollisuutta kohtaan asetettu kritiikki ei vaikene, mutta tämä kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että uutta on lähdetty kehittämään, sen parjatun sellun sijasta. Haluaisimme taikka emme, uusien biotuotteiden markkinoille tuominen riippuu myös taloudellisesta kannattavuudesta. Ainakin niin kauan, kun pysymme markkinataloudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita. Olemme kuitenkin saaneet lukea mediasta otsikoita tyyliin ”puolittaisi metsien hiilinielun”.

Parhaiten metsien hiilinielu tietysti kasvaisikin, jos jättäisimme metsämme tyystin koskematta. Mutta maamme taloudenpito kyllä vaikeutuisi, sillä edelleen kovasti elämme metsästä. Vienti- ja verotulojen sekä työpaikkojen häviämisestä metsäteollisuudesta. No, kriitikot eivät halua kuitenkaan kaikkea pois, vaan jotenkin nykytilanteesta ei saisi enää kasvattaa? Nyt puiden hakkuu on vuositasolla vajaa 60 milljoonaa kuutiota ja lisäykseksi on ajateltu noin 15-25 miljoonaa. Joka olisi vielä yhteensä alle sen, mitä puuta kasvaa vuosittain (104 milj. kuutiota).

Olen itse kirjoittanut aiheesta aiemmin, mm. ihmettelemällä tiettyjen aviisien asettumista poliittisesti tai ideologisesti asiassa. Olen myös debunkannut bioenergiaa vastustavien helppoja hokemia, samoin tehnyt faktantarkistusta väitteestä, kuinka poltto tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.

Yksi puun käytön arvostelijoista on ollut ”Tarinoita tieteestä”-auktoriteetilla Suomen kuvalehdessä kirjoittava Tiina Raevaara. Hannes Mäntyranta arvosteli hänen väitteitään, toteamalla, että asiassa pitää ottaa huomioon muutakin, kuin tiettyjen biologien (BIOS-ryhmä) näkökohdat. Tämä on hänen pääpointtinsa, vaikka esittääkin asiansa Raevaaraa kohtaan hyökkäävään tyyliin. Facebookissa on suljettu ryhmä, jonka jäsenenä sain todistaa, kuinka Mäntyrantaa naureskeltiin valehtelijaksi, piiloagendansa tms. takia. Jossa keskustelin myös Raevaaran kanssa.

En tunne Mäntyrannan toimintaa kuin parin blogin osalta, eikä ole tarkoitus yrittää legitimoida kaikkea mitä hän on viestinyt.  Vaan mielestäni hänelläkin on pointteja, joita ei voi sivuuttaa vedoten "valehteluun". Sikäli kun olen kritisoinut puun hakkuiden lisäykseen liittyviä tulkintoja aiemmissa blogeissa, en voi kiistää Raevaaran huolta kanssa siitä, että metsien biodiversiteetti laskee jos hakataan lisää puuta ihmisten tarpeisiin. Mikään teollinen käyttö ei vie tietenkään parempaan suuntaan, mutta miksi biodiversiteetti juuri näistä hakkuulisäyksistä merkittävästi romahtaisi? Mäntyrannan yksi pointti on juuri se, että ehkä Keravan näkövinkkelistä ei huomaa, kuinka puuta käytetään nyt jo merkittävästi, business as usual. Samoin Suomi on sitoutunut metsänkasvatuksessa kestäviin periaatteisiin (myös esim. LUKE). Tämä asia näyttää menevän kuuroille korville kriitikoille.

Olen Raevaaran kanssa samaa mieltä hänen arvostelustaan, että puusta tehdään vain sellua, joka viedään kiinalaisille. Totesin hänelle Facebook-keskustelussa, että korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen ollaan herätty metsäteollisuudessa, mutta toki kovin myöhään. Tähän asti on vain kasvatettu sellutehtaiden laitoskokoja. Kyllä uusia biotuotteita kuitenkin vakavissaan kehitetään käytännössä kaikkien kemiallisen puunjalostuksen yritysten toimesta (linkki: metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto). Biotuotteet vain pitää kääntää bisnesmahdollisuudeksi, mutta niin se vain taitaa mennä teollisuudessa, jonka tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Teknologia- tai prosessiteollisuuden alueella kaari innovaatiosta tuotteeksi on olennaisesti pidempi kuin it-teollisuudessa. Jota ns. it-harhaa teknologian kehityksessä ja kaupallistumisessa olen kritisoinut erikseen. .

On pyrittävä korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin niin, että metsää voi jättää kasvamaan enemmän, muusta jätebiomassa-raaka-aineesta. Kestävämmästä suunnasta esimerkkinä voi ottaa Neste Oilin NExBTL-biodieselin, jota arvosteltiin palmuöljyn käytöstä (Greenpeace) mutta nyt osataan käyttää rasvoja ja kasvisöljyjätteitä siinäkin.

Voisi muistuttaa myös, että nykyiselläänkään puukuitu ei ole kertakäyttötuote edes selluna. Kuitua kierrätetään valtaosa ja kierrätyskuitua käytetään monissa tuotteissa kuten pakkauksissa, ainakin länsimaissa. Paperiin menevän kuidun menekki laskenee Kiinassakin.

Sitten ajatukseen "se on se teollisuus joka saastuttaa". Millä sitten nykyiset puukuidusta tehtävät tuotteet sitten korvattaisiin? Jos pikkuhousun suojia tai terveyssiteitä ei saa tehdä sellusta, niin mistä ne pitäisi tehdä? Kankaisissa kestosuojissa on taatusti hygieniaongelmansa ja millä vaikka kiinalaisten sitten pitäisi peffansa pyyhkiä? Pitäisikö julkisten saunojen, kylpylöiden ja uimahallien pefletit korvata jollain muovisilla tai kankaisilla? Ravintoloiden ja ruokaloiden paperiset kertakäyttöpyyhkeet? Ei puun käyttö ole irti länsimaissa omaksutusta elämän laadusta, korkeasta elintasosta ja esim, hygieniavaatimuksista. Ehkä Mäntyrannan kritiikissä arvostellaan sitä, ettei ymmärretä oman kulutuksen merkitystä asiassa. Tai ei haluta ymmärtää.

Voidaan ihmetellä myös sitä, miksi puun kasvatus on nyt nostettu tikun nokkaan, sikäli kun metsän raivaaminen vaikkapa tupakkaviljelmille tai karjan kasvatukseen ei saa niin paljoa huomiota.

Nämä asiat liittyvät ns. kestävän kehityksen päätöksentekoon, jossa on 3 eri näkökulmaa, eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Jos ympäristöllinen jyrää toisten yli, se ei ole ongelmatonta. Esimerkkinä sosiaalisista voidaan mainita tuulivoimapuistojen rakennuspaikat tai Lapin tekojärvet uusiututuvan vesivoiman tarpeisiin. Voitaisiin ihmetellä sitä, miksi öljystä tehty muovi on niin halpaa, että se ajautuu meriin jätelautoiksi? Entä jos kaikki mitä siitä tehdään, korvattaisiin bioraaka-aineella? Yritykset ovat lähteneet kiertotalouden haasteisiin hakemaan uutta bisnestä. Voisiko muovin käyttöä rajoittaa veroilla tai maksuila, joka voisi avata uusiutuvista tehtäville tuotteille markkinoita.

Yhtenä pointtina somekeskustelussa tuotiin seikka, että puun hiilisisältö ts. tiheys olisi riippuvainen iästä ja siitä, miten puu on kasvatettu. Ja tämä taas nakertaisi metsänkasvattajien väitteitä. Tällaista seikkaa ei ainakaan puun energiakäytössä tunneta. Mikäli totta, asia olisi olennainen vaikkapa maakuntien CHP-laitoksissa. Olen itse laskenut varmaan satoja energialaitoksia taulukoista löytyvillä puun lähtötiedoilla, vailla suuria virheitä.

Mitä bioenergiaan tulee, kyse on myös siitä, millä tämä maa sähköistetään ja lämmitetään. Siitä samasta sähköstä millä biologit raporttejaan kirjoittavat. Myös liikenteen energiasta. Esim. ympäristöjärjestö WWF:n skenaarioon ei näytä kuuluvan muita vaihtoehtoja kuin aurinko, tuuli ja lämpöpumput sekä energian säästö. Niillä ei valtakunnallisesti pärjätä vielä vuosikymmeniin ja se on myös Akatemian EL-TRAN-projektin eksperttien arvioima ennuste. Jossa projektissa olen mukana. Puusta voidaan saada energiaa mutta samoilla tekniikoilla kemikaaleja, lääkkeitä tms. myöhemmin. Kun/jos uusiutuva sähköinfra joskus lyö läpi. Ydinenergia on tässä yksi vaihtoehto, vaikken sitä erityisesti lobbaa tai vastusta. Se voisi pelastaa myös Saksan Energiewenden, jossa auringolla ja tuulella viherpestään kivihiilen ja maakaasun polttoa.

Järjestämässämme Energiaseminaarissa Tampereen teknillisellä yliopistolla syksyllä 2017 kysyin ministeri Tiilikaiselta runkopuun energiakäytön lisäyssuunnitelmista (TEM ilmastotiekartat). Tiilikainen totesi vain, että riippuu laitosten kannattavuudesta. Siltä näyttää, että biologien ja esim. Raevaaran argumentit on sivuutettu. Uskon, että biotaloutta sekä sellu- ja paperiteollisuutta kohtaan asetettu kritiikki ei vaikene, mutta tämä kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että uutta on lähdetty kehittämään, sen parjatun sellun sijasta. Haluaisimme taikka emme, uusien biotuotteiden markkinoille tuominen riippuu myös taloudellisesta kannattavuudesta. Ainakin niin kauan, kun pysymme markkinataloudessa.

]]>
12 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu#comments Bioenergia Hiilineutraali Metsien lisähakkuut Sellu Sat, 28 Apr 2018 09:00:46 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254538-puun-kayton-demonisointi-jatkuu
Vihreiden mielestä bioenergia lisää hiilidioksidipäästöjä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja <p>&nbsp;Helsingin vihreät ja piraatit näyttävät jatkavan Helsingissä bioenergian osalta sitä keskustelua, jonka hävisivät Suomen metsien hiilinielukiistassa EU:ssa. Taustatukea tulee Hesarilta, joka antaa tilaa mielipidekirjoituksen muodossa kahdelle Helsingin kaupunginvaltuutetulle, jotka ovat vihreiden Atte Harjanne ja piraattipuolueen Petrus Pennanen. Hesari oli vahvasti ajamassa vihreiden näkemyksiä, jotka olisivat rajoittaneet Suomen metsien hakkuita oleellisesti.</p><p>Vihreiden poikkoilevaa aatetta kuvaa se, että aiemmin bioenergia oli vihreiden mielestä kestävää energiapolitiikkaa. Mielipidekirjoituksessa toistetaan vihreiden nykynäkemystä, että jos Helsinkiä lämmitettäisiin puulla, niin se tuhoaisi vuodessa metsää, jonka pinta-ala vastaisi 17 Keskuspuistoa. Tämän ajattelutavan mukaista on, että kun metsää on hakattu tietty pinta-ala, niin se on menetetty vuosikymmeniksi ja sillä aikaa maapallo on ehtinyt tuhoutua ilmastonmuutokseen.</p><p>Vihreään ajatusmaailmaan ei käy se tosiasia, että Suomen metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan, ja sen vuoksi hiilitase on koko ajan positiivinen. Vihreiden (ja ainakin yksi piraatti) nykynäkemys näyttää olevan, että metsää ei saa hakata, jotta jokainen puu seisoisi metsässä koko ajan sitomassa hiiltä. Vihreiden metsäfilosofia johtaisi siihen, että metsien elinikä lähestyisi kohtuullisen nopeasti sitä tilannetta, jossa metsästä tulee ikimetsä, jonka hiilensitomiskyky lakkaa kokonaan n. 120 vuoden iässä.</p><p>Onhan mielipidekirjoituksessa yksi positiivinenkin ajatus, että kirjoittajat kelpuuttavat pienet modulaariset ydinvoimareaktorit kaukolämmön tuottajiksi. Tässäkin kohtaa on kuitenkin sellainen ristiriita, että näitä reaktoreita ei ole vielä markkinoilla. Tällainen pieni käytännön kysymys on tyypillistä vihreälle filosofialle, että se ei ole realistista. Vihreiden filosofian mukaan yhtään puuta ei saisi kaataa Helsingin lämmittämiseksi, koska ne tarvitaan välttämättä käsillä olevan ilmastonmuutoksen hillintään, mutta sen sijaan voimme jäädä kaikessa rauhassa odottelemaan pieniä ydinreaktoreita, kunnes ne saadaan markkinoille 10-20 vuoden päästä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Helsingin vihreät ja piraatit näyttävät jatkavan Helsingissä bioenergian osalta sitä keskustelua, jonka hävisivät Suomen metsien hiilinielukiistassa EU:ssa. Taustatukea tulee Hesarilta, joka antaa tilaa mielipidekirjoituksen muodossa kahdelle Helsingin kaupunginvaltuutetulle, jotka ovat vihreiden Atte Harjanne ja piraattipuolueen Petrus Pennanen. Hesari oli vahvasti ajamassa vihreiden näkemyksiä, jotka olisivat rajoittaneet Suomen metsien hakkuita oleellisesti.

Vihreiden poikkoilevaa aatetta kuvaa se, että aiemmin bioenergia oli vihreiden mielestä kestävää energiapolitiikkaa. Mielipidekirjoituksessa toistetaan vihreiden nykynäkemystä, että jos Helsinkiä lämmitettäisiin puulla, niin se tuhoaisi vuodessa metsää, jonka pinta-ala vastaisi 17 Keskuspuistoa. Tämän ajattelutavan mukaista on, että kun metsää on hakattu tietty pinta-ala, niin se on menetetty vuosikymmeniksi ja sillä aikaa maapallo on ehtinyt tuhoutua ilmastonmuutokseen.

Vihreään ajatusmaailmaan ei käy se tosiasia, että Suomen metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan, ja sen vuoksi hiilitase on koko ajan positiivinen. Vihreiden (ja ainakin yksi piraatti) nykynäkemys näyttää olevan, että metsää ei saa hakata, jotta jokainen puu seisoisi metsässä koko ajan sitomassa hiiltä. Vihreiden metsäfilosofia johtaisi siihen, että metsien elinikä lähestyisi kohtuullisen nopeasti sitä tilannetta, jossa metsästä tulee ikimetsä, jonka hiilensitomiskyky lakkaa kokonaan n. 120 vuoden iässä.

Onhan mielipidekirjoituksessa yksi positiivinenkin ajatus, että kirjoittajat kelpuuttavat pienet modulaariset ydinvoimareaktorit kaukolämmön tuottajiksi. Tässäkin kohtaa on kuitenkin sellainen ristiriita, että näitä reaktoreita ei ole vielä markkinoilla. Tällainen pieni käytännön kysymys on tyypillistä vihreälle filosofialle, että se ei ole realistista. Vihreiden filosofian mukaan yhtään puuta ei saisi kaataa Helsingin lämmittämiseksi, koska ne tarvitaan välttämättä käsillä olevan ilmastonmuutoksen hillintään, mutta sen sijaan voimme jäädä kaikessa rauhassa odottelemaan pieniä ydinreaktoreita, kunnes ne saadaan markkinoille 10-20 vuoden päästä.

 

]]>
35 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja#comments Bioenergia Hiilitase Ilmastonmuutos Metsien hakkuu Ydinreaktorit Wed, 17 Jan 2018 05:59:30 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja
Suomella on edessä tiivis metsävaikuttamisen aika http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248577-suomella-on-edessa-tiivis-metsavaikuttamisen-aika <p>Kestävää metsien käyttöä olisi hiilivaraston kasvattaminen ja puunkäytön lisäämisen ohjaaminen sellunkeitosta seiniin.</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta synnytti taas vastalauseiden ryöpyn Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtioneuvoston raportin (2017) mukaan Suomen metsät tulevat sitomaan puolet vähemmän hiilidioksidia kuin nykyään, mikäli hakkuut nostetaan kestävän käytön ylärajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen panos ilmastonmuutoksen ehkäisyyn voi jäädä nollatasolle vuoteen 2030 saakka, kun otetaan huomioon myös Suomen tuottamat päästöt.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Tutkimuksissa on arvioitu, että kun vie yhden kilon hiiltä metsästä jalostettavaksi, nykyisillä käyttötavoilla puolet siitä on alle viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä. Jos sellua käytetään vessa- ja kuitupaperiin, niihin varastoitunut hiili vapautuu hyvin nopeasti. Juuri tällaista toimintaa ollaan nyt pääsääntöisesti suunnittelemassa Suomeen.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Samoin kuin projektijohtaja Merikallio, myös Mönkkönen peräänkuuluttaa puunkäytön jalostusasteen roimaa nostoa. Hän enemmänkin toivoo kuin uskoo, että lähivuosina nähdään yhteiskuntaa mullistavia keksintöjä puusta. Sitä ennen hän panostaisi puunkorjuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja esimerkiksi puurakentamiseen, jossa hiili pysyy vuosikymmeniä pois ilmakehästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä järkeä on jauhaa hitaasti kasvavaa suomalaista puuta kiinalaisten vessapaperiksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Tehdas on siis sellutehdas ja valmis sellu on määrä kuljettaa Vuosaaren VIENTIsatamaan. Sellua tulee kulkemaan raiteilla 40 junavaunullista päivässä (Suur-Jyväskylän lehti 1.3.2017). Eli suomalaisesta metsästä ei tässä tapauksessa valmisteta edes paperia, vaan raaka-aine viedään suoraan ulkomaille. Korkea jalostusaste on tästä toiminnasta kaukana. Tarkoituksena näyttää olevan ulkomaille myytävän sellun määrän maksimointi. Haluammeko todella uhrata metsäluontomme tällaisiin tarkoituksiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt - Muokatun maaperän hiilipäästöt kumoavat kasvavan puuston hiilinielun:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ilmasto-opas.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/-/artikkeli/7be05bf7-0a9f-4ead-b764-a8a251c095dd/uusi-tutkimus-kyseenalaistaa-metsatalouden-ilmastohyodyt.html">http://ilmasto-opas.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/-/artikkeli/7be05bf7-0a9f-4ead-b764-a8a251c095dd/uusi-tutkimus-kyseenalaistaa-metsatalouden-ilmastohyodyt.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen metsät biotalouden hampaissa:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.jylkkari.fi/2017/03/suomen-metsat-biotalouden-hampaissa/" title="https://www.jylkkari.fi/2017/03/suomen-metsat-biotalouden-hampaissa/">https://www.jylkkari.fi/2017/03/suomen-metsat-biotalouden-hampaissa/</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225496-hallituksen-biopolitiikka-jyraa-tutkimukset">Hallituksen biopolitiikka jyrää tutkimukset</a>:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225496-hallituksen-biopolitiikka-jyraa-tutkimukset">http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225496-hallituksen-biopolitiikka-jyraa-tutkimukset</a></p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kestävää metsien käyttöä olisi hiilivaraston kasvattaminen ja puunkäytön lisäämisen ohjaaminen sellunkeitosta seiniin.

 

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta synnytti taas vastalauseiden ryöpyn Suomessa.

 

Valtioneuvoston raportin (2017) mukaan Suomen metsät tulevat sitomaan puolet vähemmän hiilidioksidia kuin nykyään, mikäli hakkuut nostetaan kestävän käytön ylärajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen panos ilmastonmuutoksen ehkäisyyn voi jäädä nollatasolle vuoteen 2030 saakka, kun otetaan huomioon myös Suomen tuottamat päästöt.

 

”Tutkimuksissa on arvioitu, että kun vie yhden kilon hiiltä metsästä jalostettavaksi, nykyisillä käyttötavoilla puolet siitä on alle viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä. Jos sellua käytetään vessa- ja kuitupaperiin, niihin varastoitunut hiili vapautuu hyvin nopeasti. Juuri tällaista toimintaa ollaan nyt pääsääntöisesti suunnittelemassa Suomeen.”

 

Samoin kuin projektijohtaja Merikallio, myös Mönkkönen peräänkuuluttaa puunkäytön jalostusasteen roimaa nostoa. Hän enemmänkin toivoo kuin uskoo, että lähivuosina nähdään yhteiskuntaa mullistavia keksintöjä puusta. Sitä ennen hän panostaisi puunkorjuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja esimerkiksi puurakentamiseen, jossa hiili pysyy vuosikymmeniä pois ilmakehästä.

 

Mitä järkeä on jauhaa hitaasti kasvavaa suomalaista puuta kiinalaisten vessapaperiksi?

 

Tehdas on siis sellutehdas ja valmis sellu on määrä kuljettaa Vuosaaren VIENTIsatamaan. Sellua tulee kulkemaan raiteilla 40 junavaunullista päivässä (Suur-Jyväskylän lehti 1.3.2017). Eli suomalaisesta metsästä ei tässä tapauksessa valmisteta edes paperia, vaan raaka-aine viedään suoraan ulkomaille. Korkea jalostusaste on tästä toiminnasta kaukana. Tarkoituksena näyttää olevan ulkomaille myytävän sellun määrän maksimointi. Haluammeko todella uhrata metsäluontomme tällaisiin tarkoituksiin?

 

Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt - Muokatun maaperän hiilipäästöt kumoavat kasvavan puuston hiilinielun:

 

http://ilmasto-opas.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/-/artikkeli/7be05bf7-0a9f-4ead-b764-a8a251c095dd/uusi-tutkimus-kyseenalaistaa-metsatalouden-ilmastohyodyt.html

 

Suomen metsät biotalouden hampaissa:

 

https://www.jylkkari.fi/2017/03/suomen-metsat-biotalouden-hampaissa/

 

Hallituksen biopolitiikka jyrää tutkimukset:

 

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225496-hallituksen-biopolitiikka-jyraa-tutkimukset


 


 

]]>
17 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248577-suomella-on-edessa-tiivis-metsavaikuttamisen-aika#comments Bioenergia Hiilinielu Hiilivarasto Jalostusaste Suomen metsätalous Wed, 03 Jan 2018 23:55:52 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248577-suomella-on-edessa-tiivis-metsavaikuttamisen-aika
Isohyrrä pyörii http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245176-isohyrra-pyorii <p>Bioenergia on pop. Bioenergia on parasta populismia. Bioenergia on valjastettu pelastamaan maapallo. Koko globalisaatio on kuin iso hyrrä. Ja hyrrä pyörii auringon energialla. Maapallo pyörii ja asiat sen mukana. Kaikki pyörivät joskus eri tahtiin ja siksi tarvitaan virkamiehiä.</p><p>Virkamiehet pyörittävät poliitikkoja kuin hyrrää. He laittavat pollitikot esiin muka demokratian nimissä puhumaan &quot;kansalle&quot; miten heidän tulee elää, vaikka demokratissa ihmisten tulisi sanella miten demokratian valtaa käytetään.</p><p>Hyrrä pyörii ja me olemme osa sitä liikettä. Niin kauan kun emme halua opetella miten maailma pyörii olemme vain osa vauhtia. Tahdottamasti tottelemme tahtoihmisten tahtoa. Istumme karusellissa ja katselemme voimattomina ohikulkevaa uutisvirtaa. Joskus joku valehtelee ja joskus joku jää kiinni rötöksistä, mutta itse emme voi asioille, muuta kuin kuunnella kaikki uutiset ajallaan.</p><p>Globalisaatio on niin suuri, että sitä on vaikea hahmottaa. Virkamiehet pitävät sitä että tieto pirstaloidaan ja sitä tarjotaan vain hippuina yleiseen jakeluun, silloin tiedon avulla voidaan hallita maailmaa. Näin saadaan poliittinen johtokin ohjastettua siihen mitä ohjastaja kulloinkin haluaa.</p><p>Virkakoneiston rihmastot elävät omaa elämäänsä, toisin kuin puolueiden elämä, joka pyrkii käyttämään valtaa. Virkakoneiston ja puolueiden ero onkin siinä, että virkakoneisto käyttää valtaa ja puoluekoneisto pyrkii käyttämään valtaa. Äänestäjille jää sitten kumileimasimen osa.</p><p>Palataanpa bioenergiaan. Aurinko on kaikkien energioittemme äiti. Auringon valon suora hyödyntäminen on nyt tullut seksikkääksi, mutta aurinkoenergiaa on vesivoima, kuin tuulivoimakin. Samoin kun poltamme puuta on auringon valo senkin kasvun mahdollistanut. Aurinkoenergia suoraan katolle esimerkiksi toimitettuna ei maksaisi kuin vastaanottajan, joten sitä ei voisi verottaa, eikä jakeluasemilla hallita, siksi sitä ei haluta.</p><p>Miksi kukaan ihminen tekisi sellaista päätöstä jossa energian saanti olisi ilmaista, eikä siihen voisi asettaa vero- tai muita rasitteita. Koko elämä meillä perustuu tässä rahan valtakunnassa ansaintalogiikkojen hyödyntämiseen.</p><p>Turhan ja helpon elämän kannattelemat systeemit ehtyisivät jos verot ja muut sanktiomaksut loppuisivat ja ihmiset tulisivat omillan toimeen. Bioenergian ympärille on nyt kehitetty valtavat tukiviidakot, joiden pyörittämiseen tarvittava raha kerätään meiltä verojen muodossa. Kokonainen ansaintalohkojen rypäs kerää rahansa suoraan verorahoista, kuten tuulimyllyliiketoiminta. Myllyt pyörittävät rahaa veroparatiiseihin ja poliittisesti vihreät suosittelevat sitä.</p><p>Tämä kaikki siksi, että suuret määrät ihmisiä eivät joko piittaa tai eivät orjanikeen alta ennätä ajattelemaan miten meitä hassutetaan koko ajan. On sanottu, että se ei ole outoa, että jotkut&nbsp; poliittiset päätökset ovat pahoja, vaan se hulluutta, että äänestäjät tämän tietävät ja ovat kykenemättömiä vaihtamaan äänestystkäytöstään.</p><p>Kokonaisuuksia ei haluta paljastaa tavan tallajille. Maailma olisim paljon inhimillisempi, jos maailma olisi avoimempi. Palturia olisi paljon vaikeampi enää syöttää kansalle, kun kansa tietäisi miten asiat oikeasti ovat, siksi meille valehdellaan, kun siitä ei ole sanktioita oikeasti.</p><p>Jokainen poliitikko luottaa omaan &quot;kotiryssäänsä&quot; eli luottovirkamieheensä. Virkamies vuotaa hänen tarpeisiinsa tarvittavan määrän &quot;tietoa&quot; tai luottamusta poliitikon korvaan. Poliitikko markkinoi tiedon vaalikentillä omaksi vallakseen. Jotta valinta valtaan varmistuisi polkee hän niin kutsuttuja rehellisiä ehdokkaita alleen virkamiehen kuiskuttamilla tiedoillaan.</p><p>Näin virkamiehen ja poliitikon välille syntyy aseveliakseli. Jotta kytköstä ei huomattaisi se hoidetaan sofistikoidusti piilossa. Media pyrkii sitten tääsä välissä myymään omaa painostaan ja näin saadaan aikaan pieniä näytöksiä, mutta niiden tarkoitus ei ole puhdistaa pöytää, vaan pudotella murusia myös mediatalojen kassaan.</p><p>Hyrrä pyörii, mutta se ei juurikaan tuota mitään, koska se kaikki tapahtuu yhä kiristyvän verotuksen hyväksikäyttönä. Jokainen haluaa hyötyä helposta rahasta jota peritään verolain mukaan. Miksi keksiä mitään uutta keinoa rikastumiseen kun meillä on valtaisat määrät verorahaa jaossa, kun vain ostaat juoksuttaa sitä omaan taskuusi. Ylimääräinen juoksutus voidaan ohjata veroparatiiseihin.</p><p>Tuulivoimalla pitää olla varavoima. Veroparatiisi on ahneen varavoima, se mikä ei sovi taskuun laitetaan jemmaan. Jos verorahaa ei jemmattaisi se kiertäisi laajemman ympyrän ja köyhyys poistuisi. Se ei olisi hyvä sillä puolueet elävät juurikin köyhyyden varjolla. Kaikki ovat köyhien puolella. Mitä siitä tulisi jos köyhiä ei enää olisi?</p><p>Valtaosa feikkivirkamiehistä saisi lopputilin ja joutuisi tuotto-odotusten piiriin. Feikkivirmamiesten vasikat eil hyväntahtoiset hölmöt eli poliitikot menettäisivät valtaansa, koska ihmiset osaisivat itse tehdä päätöksiä.</p><p>Siksi tätä järjestelmää vartioidaan rehellistä poliitikoilta, eli vain valehtelemalla sumeilematta kansalle voi pärjätä politiikassa. Valehdella voi mitä vain, kunhan hoitaa virkamiehensä. Bioenergia on tästä hyvä osoitus. Ilmainen tuuli on valjastettu valtaisan tuulituen piiriin, vaikka mitä järkeä on tukea ilmaista energiaa. Ainoa syy on se että se on keino pumpata rahaa ulos järjestelmästä omiin liiveihin niin, että tyhmä kansa ei huomaa mitään.</p><p>Ja jos huomaa, niin se kapina on helppo vielä vaientaa.</p><p>Kun ahneuden mielenkiinto on keskittynyt verorahan juoksutukseen, ei uusia Nokioita enää voi syntyä.</p><p>&quot;Liikemiehet&quot; pyrörivät kuin hyrrät nyt verorahan ympärillä ja tavan työtön katsoo haavi auki. Uusia työpaikkoja kun ei verorahoilla voi tehdä, kun ikiliikkuja on vielä keksimättä.</p><p>Jostain se verorahakin kuitenkin tulee, ennättääkö virkamiesarmeja liikemiesten ja poliitikkojen avustuksella tappaa sen lehmän, ennen kuin äänestäjät havahtuvat ottamaan asioista itse selvää?</p><p>Nyt tätä vinoumaa paikataan miljardien lisävelalla vuosittain. Eikö sata miljardia velkaa vielä avaa suomalaisten silmiä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Bioenergia on pop. Bioenergia on parasta populismia. Bioenergia on valjastettu pelastamaan maapallo. Koko globalisaatio on kuin iso hyrrä. Ja hyrrä pyörii auringon energialla. Maapallo pyörii ja asiat sen mukana. Kaikki pyörivät joskus eri tahtiin ja siksi tarvitaan virkamiehiä.

Virkamiehet pyörittävät poliitikkoja kuin hyrrää. He laittavat pollitikot esiin muka demokratian nimissä puhumaan "kansalle" miten heidän tulee elää, vaikka demokratissa ihmisten tulisi sanella miten demokratian valtaa käytetään.

Hyrrä pyörii ja me olemme osa sitä liikettä. Niin kauan kun emme halua opetella miten maailma pyörii olemme vain osa vauhtia. Tahdottamasti tottelemme tahtoihmisten tahtoa. Istumme karusellissa ja katselemme voimattomina ohikulkevaa uutisvirtaa. Joskus joku valehtelee ja joskus joku jää kiinni rötöksistä, mutta itse emme voi asioille, muuta kuin kuunnella kaikki uutiset ajallaan.

Globalisaatio on niin suuri, että sitä on vaikea hahmottaa. Virkamiehet pitävät sitä että tieto pirstaloidaan ja sitä tarjotaan vain hippuina yleiseen jakeluun, silloin tiedon avulla voidaan hallita maailmaa. Näin saadaan poliittinen johtokin ohjastettua siihen mitä ohjastaja kulloinkin haluaa.

Virkakoneiston rihmastot elävät omaa elämäänsä, toisin kuin puolueiden elämä, joka pyrkii käyttämään valtaa. Virkakoneiston ja puolueiden ero onkin siinä, että virkakoneisto käyttää valtaa ja puoluekoneisto pyrkii käyttämään valtaa. Äänestäjille jää sitten kumileimasimen osa.

Palataanpa bioenergiaan. Aurinko on kaikkien energioittemme äiti. Auringon valon suora hyödyntäminen on nyt tullut seksikkääksi, mutta aurinkoenergiaa on vesivoima, kuin tuulivoimakin. Samoin kun poltamme puuta on auringon valo senkin kasvun mahdollistanut. Aurinkoenergia suoraan katolle esimerkiksi toimitettuna ei maksaisi kuin vastaanottajan, joten sitä ei voisi verottaa, eikä jakeluasemilla hallita, siksi sitä ei haluta.

Miksi kukaan ihminen tekisi sellaista päätöstä jossa energian saanti olisi ilmaista, eikä siihen voisi asettaa vero- tai muita rasitteita. Koko elämä meillä perustuu tässä rahan valtakunnassa ansaintalogiikkojen hyödyntämiseen.

Turhan ja helpon elämän kannattelemat systeemit ehtyisivät jos verot ja muut sanktiomaksut loppuisivat ja ihmiset tulisivat omillan toimeen. Bioenergian ympärille on nyt kehitetty valtavat tukiviidakot, joiden pyörittämiseen tarvittava raha kerätään meiltä verojen muodossa. Kokonainen ansaintalohkojen rypäs kerää rahansa suoraan verorahoista, kuten tuulimyllyliiketoiminta. Myllyt pyörittävät rahaa veroparatiiseihin ja poliittisesti vihreät suosittelevat sitä.

Tämä kaikki siksi, että suuret määrät ihmisiä eivät joko piittaa tai eivät orjanikeen alta ennätä ajattelemaan miten meitä hassutetaan koko ajan. On sanottu, että se ei ole outoa, että jotkut  poliittiset päätökset ovat pahoja, vaan se hulluutta, että äänestäjät tämän tietävät ja ovat kykenemättömiä vaihtamaan äänestystkäytöstään.

Kokonaisuuksia ei haluta paljastaa tavan tallajille. Maailma olisim paljon inhimillisempi, jos maailma olisi avoimempi. Palturia olisi paljon vaikeampi enää syöttää kansalle, kun kansa tietäisi miten asiat oikeasti ovat, siksi meille valehdellaan, kun siitä ei ole sanktioita oikeasti.

Jokainen poliitikko luottaa omaan "kotiryssäänsä" eli luottovirkamieheensä. Virkamies vuotaa hänen tarpeisiinsa tarvittavan määrän "tietoa" tai luottamusta poliitikon korvaan. Poliitikko markkinoi tiedon vaalikentillä omaksi vallakseen. Jotta valinta valtaan varmistuisi polkee hän niin kutsuttuja rehellisiä ehdokkaita alleen virkamiehen kuiskuttamilla tiedoillaan.

Näin virkamiehen ja poliitikon välille syntyy aseveliakseli. Jotta kytköstä ei huomattaisi se hoidetaan sofistikoidusti piilossa. Media pyrkii sitten tääsä välissä myymään omaa painostaan ja näin saadaan aikaan pieniä näytöksiä, mutta niiden tarkoitus ei ole puhdistaa pöytää, vaan pudotella murusia myös mediatalojen kassaan.

Hyrrä pyörii, mutta se ei juurikaan tuota mitään, koska se kaikki tapahtuu yhä kiristyvän verotuksen hyväksikäyttönä. Jokainen haluaa hyötyä helposta rahasta jota peritään verolain mukaan. Miksi keksiä mitään uutta keinoa rikastumiseen kun meillä on valtaisat määrät verorahaa jaossa, kun vain ostaat juoksuttaa sitä omaan taskuusi. Ylimääräinen juoksutus voidaan ohjata veroparatiiseihin.

Tuulivoimalla pitää olla varavoima. Veroparatiisi on ahneen varavoima, se mikä ei sovi taskuun laitetaan jemmaan. Jos verorahaa ei jemmattaisi se kiertäisi laajemman ympyrän ja köyhyys poistuisi. Se ei olisi hyvä sillä puolueet elävät juurikin köyhyyden varjolla. Kaikki ovat köyhien puolella. Mitä siitä tulisi jos köyhiä ei enää olisi?

Valtaosa feikkivirkamiehistä saisi lopputilin ja joutuisi tuotto-odotusten piiriin. Feikkivirmamiesten vasikat eil hyväntahtoiset hölmöt eli poliitikot menettäisivät valtaansa, koska ihmiset osaisivat itse tehdä päätöksiä.

Siksi tätä järjestelmää vartioidaan rehellistä poliitikoilta, eli vain valehtelemalla sumeilematta kansalle voi pärjätä politiikassa. Valehdella voi mitä vain, kunhan hoitaa virkamiehensä. Bioenergia on tästä hyvä osoitus. Ilmainen tuuli on valjastettu valtaisan tuulituen piiriin, vaikka mitä järkeä on tukea ilmaista energiaa. Ainoa syy on se että se on keino pumpata rahaa ulos järjestelmästä omiin liiveihin niin, että tyhmä kansa ei huomaa mitään.

Ja jos huomaa, niin se kapina on helppo vielä vaientaa.

Kun ahneuden mielenkiinto on keskittynyt verorahan juoksutukseen, ei uusia Nokioita enää voi syntyä.

"Liikemiehet" pyrörivät kuin hyrrät nyt verorahan ympärillä ja tavan työtön katsoo haavi auki. Uusia työpaikkoja kun ei verorahoilla voi tehdä, kun ikiliikkuja on vielä keksimättä.

Jostain se verorahakin kuitenkin tulee, ennättääkö virkamiesarmeja liikemiesten ja poliitikkojen avustuksella tappaa sen lehmän, ennen kuin äänestäjät havahtuvat ottamaan asioista itse selvää?

Nyt tätä vinoumaa paikataan miljardien lisävelalla vuosittain. Eikö sata miljardia velkaa vielä avaa suomalaisten silmiä?

]]>
14 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245176-isohyrra-pyorii#comments Bioenergia Sun, 29 Oct 2017 08:12:41 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245176-isohyrra-pyorii
Suomen metsät eivät olekaan hiilinielu? Höpö höpö http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo <p>Suomi hävisi tuntuvasti tänään tiistaina, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat antoivat jo aikaisemmin kantansa, joka oli Suomelle huomattavasti suotuisampi.</p><p>Tänään julkaistujen uutisten mukaan ympäristövaliokunnan epäedullinen laskentatapa tulee johtamaan tilanteeseen, jossa Suomen metsiä ei laskettaisi enää EU:n päästölaskelmissa lieventävänä tekijänä, vaan Suomi joutuisi tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta erillisiä hiilinielukiintiöitä. Tulevaisuudessa metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään.&nbsp;</p><p>Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee ajatuksesta, jonka mukaan <u>metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 - 2012.</u> Hallituksen edustajien mukaan metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä hyvin huono asia, koska metsien hakkuita ollaan tulevaisuudessa lisäämässä tuntuvasti mm. lukuisien avattavien biomassatehtaiden vuoksi.</p><p>Suomen hallitus ei näin ikään ole ollut tuoreeseen päätökseen kovinkaan tyytyväinen.&nbsp;Ympäristöministeri <strong>Kimmo Tiilikainen</strong> (kesk.) on toivonut, että uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin tuoreissa laskelmissa paremmin huomioon.</p><p>Tiilikainen tosi puhuu omiaan. Käytännössä EU-parlamentin ympäristövaliokunnan laskelmat ovat melko hyvin perusteltuja. Totta kai metsien hakkuusta pitää rokottaa ilmastotavoitteita laskettaessa, jos kerran halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä.&nbsp;Suomen nykyinen talouspolitiikka nojaa jälleen kerran entistä enemmän metsien hakkuuseen, kun hallituksemme päätti muutama vuosi sitten yhtiöittää Metsähallituksen.</p><p>Tämän myötä hakkuiden määrät ovat kasvaneet ja tulevaisuudessa ne tulevat kasvamaan vielä entisestään, kun Suomessa aloitetaan laajamittaiset biomassan valmistukset. Kiinalaiset ovat investoineet huomattavasti biomassalaitoksiin Suomessa. Luulisi ministerinkin ymmärtävän, etät kun<u> puuston määrä vähenee, niin hiilinielu kutistuu</u>.&nbsp;Periaatteessa hän on kuitenkin sitä mieltä, että juuri istutetut puut pitäisi laskea mukaan hiilinieluun ja yhtä isolla potenttiaalilla kuin täysikasvuinen puusto, mitä ne eivät siis todellakaan tarjoa.</p><p>Puheet siitä, että maamme metsiä ei laskettaisi enää tulevaisuudessa hiilinieluksi on näin ikään täyttä populistista huttua, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin sekä edistämään <strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen miljardien eurojen bioenergiastrategiaa. Totuushan on, että Sipilän kopla haluaa parturoida koko Suomen ja väittää, että hiilinielu on edelleen yhtä suuri, koska siellä seisoo pari nuorta taimea avohakkuuaukean laidalla. Samaan syssyyn Metsähallitus Oy Ab:n johtoportaassa istuvat kokoomus- ja keskustalaisvaikuttajat saavat hemmetinmoiset bonukset, jotka revitään suoraan maaperästämme.</p><p>Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Suomen metsien ekologinen tila on melko surkea. Sitä vain ylistetään sen vuoksi, koska muualla menee vielä meitäkin paskemmin. Pidetään vielä huonompaa huolta metsistä. Tuollainen argumentti ja arvopohja ei kuitenkaan ole mielestäni kovin kestävällä pohjalla, jos ajatellaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden sukupolvia. Todellisuudessa me roikumme jo nyt kestävän kehityksen rajoilla, mitä tulee metsien hakkuuseen. Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia on enää aarniometsiä tai ikimetsiä, kuten niitä toisinaan kuulee kutsuttavan. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen. <u>Suomi on metsää täynnä, mutta kaikki metsä ei ole korjuukypsää</u>. Puheet metsien hurjalla tavalla kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa.</p><p><em>Lähde: <a href="http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201707112200258042_ul.shtml">Iltalehti</a></em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi hävisi tuntuvasti tänään tiistaina, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat antoivat jo aikaisemmin kantansa, joka oli Suomelle huomattavasti suotuisampi.

Tänään julkaistujen uutisten mukaan ympäristövaliokunnan epäedullinen laskentatapa tulee johtamaan tilanteeseen, jossa Suomen metsiä ei laskettaisi enää EU:n päästölaskelmissa lieventävänä tekijänä, vaan Suomi joutuisi tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta erillisiä hiilinielukiintiöitä. Tulevaisuudessa metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. 

Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee ajatuksesta, jonka mukaan metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 - 2012. Hallituksen edustajien mukaan metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä hyvin huono asia, koska metsien hakkuita ollaan tulevaisuudessa lisäämässä tuntuvasti mm. lukuisien avattavien biomassatehtaiden vuoksi.

Suomen hallitus ei näin ikään ole ollut tuoreeseen päätökseen kovinkaan tyytyväinen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on toivonut, että uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin tuoreissa laskelmissa paremmin huomioon.

Tiilikainen tosi puhuu omiaan. Käytännössä EU-parlamentin ympäristövaliokunnan laskelmat ovat melko hyvin perusteltuja. Totta kai metsien hakkuusta pitää rokottaa ilmastotavoitteita laskettaessa, jos kerran halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä. Suomen nykyinen talouspolitiikka nojaa jälleen kerran entistä enemmän metsien hakkuuseen, kun hallituksemme päätti muutama vuosi sitten yhtiöittää Metsähallituksen.

Tämän myötä hakkuiden määrät ovat kasvaneet ja tulevaisuudessa ne tulevat kasvamaan vielä entisestään, kun Suomessa aloitetaan laajamittaiset biomassan valmistukset. Kiinalaiset ovat investoineet huomattavasti biomassalaitoksiin Suomessa. Luulisi ministerinkin ymmärtävän, etät kun puuston määrä vähenee, niin hiilinielu kutistuu. Periaatteessa hän on kuitenkin sitä mieltä, että juuri istutetut puut pitäisi laskea mukaan hiilinieluun ja yhtä isolla potenttiaalilla kuin täysikasvuinen puusto, mitä ne eivät siis todellakaan tarjoa.

Puheet siitä, että maamme metsiä ei laskettaisi enää tulevaisuudessa hiilinieluksi on näin ikään täyttä populistista huttua, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin sekä edistämään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen miljardien eurojen bioenergiastrategiaa. Totuushan on, että Sipilän kopla haluaa parturoida koko Suomen ja väittää, että hiilinielu on edelleen yhtä suuri, koska siellä seisoo pari nuorta taimea avohakkuuaukean laidalla. Samaan syssyyn Metsähallitus Oy Ab:n johtoportaassa istuvat kokoomus- ja keskustalaisvaikuttajat saavat hemmetinmoiset bonukset, jotka revitään suoraan maaperästämme.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Suomen metsien ekologinen tila on melko surkea. Sitä vain ylistetään sen vuoksi, koska muualla menee vielä meitäkin paskemmin. Pidetään vielä huonompaa huolta metsistä. Tuollainen argumentti ja arvopohja ei kuitenkaan ole mielestäni kovin kestävällä pohjalla, jos ajatellaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden sukupolvia. Todellisuudessa me roikumme jo nyt kestävän kehityksen rajoilla, mitä tulee metsien hakkuuseen. Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia on enää aarniometsiä tai ikimetsiä, kuten niitä toisinaan kuulee kutsuttavan. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen. Suomi on metsää täynnä, mutta kaikki metsä ei ole korjuukypsää. Puheet metsien hurjalla tavalla kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa.

Lähde: Iltalehti

 

]]>
28 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo#comments Bioenergia Bioenergiastrategia Euroopan unioni Metsähakkuut Metsienhakkuu Päästökaupat Ympäristöministeriö Tue, 11 Jul 2017 14:37:22 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suomen-metsat-eivat-olekaan-hiilinielu-hopo-hopo
Hallituksen ilmastostrategia on huono, mutta vaihtoehdotkaan eivät ole hyviä http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237849-hallituksen-ilmastostrategia-on-huono-mutta-vaihtoehdotkaan-eivat-ole-hyvia <p>Hallituksen ilmastostrategia hyväksyttiin keskiviikkona Eduskunnassa ilmoitusasiana. Strategia on lyhytnäköinen ja se tulee lisäämään Suomen taloudelle ilmastonmuutoksesta ja sen taltuttamisesta koituvia riskejä. Harmi kyllä, esitetyt vaihtoehdot eivät ole merkittävän paljon parempia.</p><p>Olen usein kritisoinut ainoaa vaihtoehtoisen energia- ja ilmastostrategian ylipäätään laatinutta puoluetta eli Vihreitä. Kritiikkini keskiössä on ollut Vihreiden 1980-luvulta perimä vaistomainen ydinvoiman vastustus, joka on osaltaan ajanut myös Vihreän energiastrategian umpikujaan: ongelmallista ja riskialtista biomassan energiakäyttöä on myös Vihreiden mielestä jatkettava ja jopa lisättävä, jotta ydinvoima saadaan korvattua. Vihreiden kunniaksi on kuitenkin sanottava, että muilla puolueilla yritystäkin on vielä vähemmän. Nyt Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten äänillä hyväksytty ja SDP:n vastalausetta vaille jäänyt strategia nojaa käytännössä siihen, että bioenergia lasketaan jatkossakin paperilla nollapäästöiseksi. Näin asia ei ole, kun tarkastellaan niitä vaikutuksia, mitä ns. maankäytön muutokset aiheuttavat metsien muodostamissa hiilinieluissa.&nbsp;</p><p>Valittu strategia kasvattaa myös maailman kokonaispäästöjä, koska bioenergiaa tullaan sen puitteissa lisäämään nyt päästökaupan piirissä olevalla energiasektorilla. Kun biomassaa poltetaan energiaksi, hiilidioksidia vapautuu väistämättä ilmaan. Mutta koska biomassa lasketaan &nbsp;vielä toistaiseksi nollapäästöiseksi, sen polttamiseen ei tarvitse hankkia kalliita päästöoikeuksia. Jos biomassalla korvataan fossiilisia polttoaineita, näiden polttoaineiden päästöoikeudet siis vapautuvat, vaikka hiilidioksidin pumppaaminen ilmakehään jatkuu edelleen. Vapautuneet päästöoikeudet tullaan nykyjärjestelmän puitteissa käyttämään jossain muualla.</p><p>Tähän saakka Suomi ja Ruotsi ovat onnistuneet lobbauksellaan estämään bioenergian hiilitaseen laskemisen todellisen toteuman mukaisesti, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin tämä fantasia romahtaa. Kun näin käy, hallituksen lupauksiin ja linjauksiin luottaneet energiayhtiöt tulevat pettymään karvaasti: bioenergiallekin kun tulee silloin päästömaksu, eikä bioenergian jo nyt horjuva kannattavuus tälläisiä lisämaksuja tule kestämään. Päästömaksujen ohella biomassalta tullaan luultavasti tulevaisuudessa odottamaan sen kestävyyden osoittavia sertifikaatteja, jotka nekin lisäävät tuotannon kustannuksia. Odotettavissa on siis muutamien vuosien sisällä suurta älinää, kun tuolloin vallassa oleva hallitus joutuu tunnustamaan tosiasiat ja tekemään energiapoliittisen täyskäännöksen.</p><p>Valitettavasti hallituksen päätöstä äänekkäästi haukkuneiden Vihreiden strategia ei kokonaisuudessaan ole mitenkään erityisen paljon parempi. Vihreiden visioissa kangastelee edelleen Fennovoiman kaataminen. Jos näin käy, Suomen energiasuunnitelmiin syntyy noin yhdeksän terawattitunnin kokoinen aukko. Tämä on noin 50 prosenttia enemmän kuin nyt rakenteilla oleva tuulivoima tuottaisi yhteensä. Vihreät kuitenkin esittävät edelleen tämän aukon kuromista umpeen nimenomaan biomassan käyttöä lisäämällä. Ainoa ero hallituksen esitykseen on puhe &quot;peltobiomassasta&quot; jotenkin metsäbiomassaa merkittävästi parempana ratkaisuna. Ideassa on teorian tasolla totuuspohjaa, mutta huomaamatta jää, että päästöjä saataisiin tehokkaimmin laskuun, jos peltobiomassalle jyvitetyt pellot metsitettäisiin hiilinieluiksi.&nbsp;</p><p>Vaikuttaakin vahvasti siltä, että mikään puolue ei todellisuudessa ota ilmastonmuutosta tosissaan. Tämä kenties vakavin lajimme toistaiseksi kohtaamista uhista onkin kaikille puolueille lähinnä keppihevonen omien mielihalujen ja eturyhmien intressien edistämiseksi. Kaikilla puolueilla on myös omat inhokkinsa, ja nyt on jo hyvin nähtävissä, miten ydinvoiman vastustuksessa 1980-luvulta saakka hiotut strategiat on otettu käyttöön tuulivoiman vastustamisessa.&nbsp;</p><p>Näillä konstein itse ongelma vain taitaa jäädä ratkaisematta.</p><hr /><p>Olen nyt kirjoittanut energia- ja ilmastonmuutosasioista seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole tapahtunut mitenkään ylettömän paljon edistystä: jo vuonna 2010 oli selvästi nähtävissä, että uusiutuvien hinta tulee laskemaan ja niiden määrä tulee lisääntymään nopeasti, mutta että niiden lisääminen tulee vaikeutumaan vaihtelevan tuotannon määrän kasvaessa, ja nyt nähty ja jotkut sokaissut eksponentiaalinen kasvu tulee hidastumaan kauan ennen kuin uusiutuvat energianlähteet ovat kyenneet korvaamaan fossiiliset energianlähteet. Jo noihin aikoihin oli nähtävissä, että pullonkaulaksi uusiutuvien lisäämisessä tulee muodostumaan edullisen ja helposti skaalautuvan energiavaraston puute, ja että paljosta puheesta huolimatta tälläisten varastojen kehittäminen 130 vuoden yrityksen jälkeen on edelleen vaikeaa, eikä niiden kannattavuus ole välttämättä koskaan riittävällä tasolla. Ja jo tuolloin oli nähtävissä, että edullisin ja nopein dekarbonisaatiostrategia pitäisi lähes varmasti sisällään merkittävän määrän ydinvoimaa.</p><p>Keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta pyörii silti edelleen samoja vanhoja latuja, eikä asia edes juuri kiinnosta Vihreiden lisäksi muita puolueita tai niiden äänestäjiä (ainakaan tarpeeksi, jotta se näkyisi puolueiden toiminnassa). Samaan aikaan uusiutuvia kauppaavat julistavat edelleen suureen ääneen, miten nämä edelleen vasta noin prosentin maailman energiannälästä tyydyttävät uudet energianlähteet ovat aivan kohta valtaamassa koko maailman; heidän puheidensa mukaan ilmastonmuutos on käytännössä jo ratkaistu, ja vain inhottavat luddiitit ovat väistämättömän edistyksen jarruina. Retoriikka on tarkalleen samaa millä ydinvoimaan hurahtaneet perustelivat 1960-luvulla, että vuoteen 2000 mennessä edes öljyn pumppaaminen maasta ei kannata, kiitos lähes ilmaisen atomisähkön.</p><p>Pelkään, että olemme epäonnistumassa pahan kerran, ja lopputuloksena on paitsi planeetan historian suurimpiin kuuluva luonnontuho, hyvin mahdollisesti myös valtava kansainvaellus - ja fasismin nousu. Olen kuitenkin hakannut nyt päätäni seinään tässä asiassa niinsanotusti riittävästi, ja toivotan onnea uusiutuvia kauppaaville ja uusiutuviin kritiikittömästi suhtautuville: toivon aivan vilpittömästi, että suuret lupauksenne ja toiveenne toteutuvat.</p><p>Henkilökohtaisesti aion pitää energia- ja ilmastoasioista nyt taukoa, ja keskittyä esimerkiksi talous- ja yhteiskuntajärjestelmän vaihtoehtojen tutkimiseen. (Ymmärrän nyt myös paljon paremmin kuin ennen, miksi ihmisiä on niin vaikea saada kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta: se kun on vallattu osaksi hyvin tietynlaista poliittista ajattelua, ja jos tuota ajattelua ei enempi vähempi sataprosenttisesti jaa, saa kuulla olevansa suorastaan vihollinen.)</p><p>Suosittelen edelleen kaikille toimintaa ympäristön hyväksi, ja voin edelleen suositella esimerkiksi <a href="https://ekomodernismi.fi">Suomen Ekomodernisteihin </a>liittymistä. Omat voimani olen nyt asian suhteen vain käyttänyt. Kiitos silti kaikille lukijoilleni! Jatkossa enemmän talousjärjestelmään ja lohkoketjuihin keskittyviä kirjoituksia voi lukea myös uudesta suomenkielisestä blogistani: <a href="https://jmkorhonen.fi">jmkorhonen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen ilmastostrategia hyväksyttiin keskiviikkona Eduskunnassa ilmoitusasiana. Strategia on lyhytnäköinen ja se tulee lisäämään Suomen taloudelle ilmastonmuutoksesta ja sen taltuttamisesta koituvia riskejä. Harmi kyllä, esitetyt vaihtoehdot eivät ole merkittävän paljon parempia.

Olen usein kritisoinut ainoaa vaihtoehtoisen energia- ja ilmastostrategian ylipäätään laatinutta puoluetta eli Vihreitä. Kritiikkini keskiössä on ollut Vihreiden 1980-luvulta perimä vaistomainen ydinvoiman vastustus, joka on osaltaan ajanut myös Vihreän energiastrategian umpikujaan: ongelmallista ja riskialtista biomassan energiakäyttöä on myös Vihreiden mielestä jatkettava ja jopa lisättävä, jotta ydinvoima saadaan korvattua. Vihreiden kunniaksi on kuitenkin sanottava, että muilla puolueilla yritystäkin on vielä vähemmän. Nyt Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten äänillä hyväksytty ja SDP:n vastalausetta vaille jäänyt strategia nojaa käytännössä siihen, että bioenergia lasketaan jatkossakin paperilla nollapäästöiseksi. Näin asia ei ole, kun tarkastellaan niitä vaikutuksia, mitä ns. maankäytön muutokset aiheuttavat metsien muodostamissa hiilinieluissa. 

Valittu strategia kasvattaa myös maailman kokonaispäästöjä, koska bioenergiaa tullaan sen puitteissa lisäämään nyt päästökaupan piirissä olevalla energiasektorilla. Kun biomassaa poltetaan energiaksi, hiilidioksidia vapautuu väistämättä ilmaan. Mutta koska biomassa lasketaan  vielä toistaiseksi nollapäästöiseksi, sen polttamiseen ei tarvitse hankkia kalliita päästöoikeuksia. Jos biomassalla korvataan fossiilisia polttoaineita, näiden polttoaineiden päästöoikeudet siis vapautuvat, vaikka hiilidioksidin pumppaaminen ilmakehään jatkuu edelleen. Vapautuneet päästöoikeudet tullaan nykyjärjestelmän puitteissa käyttämään jossain muualla.

Tähän saakka Suomi ja Ruotsi ovat onnistuneet lobbauksellaan estämään bioenergian hiilitaseen laskemisen todellisen toteuman mukaisesti, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin tämä fantasia romahtaa. Kun näin käy, hallituksen lupauksiin ja linjauksiin luottaneet energiayhtiöt tulevat pettymään karvaasti: bioenergiallekin kun tulee silloin päästömaksu, eikä bioenergian jo nyt horjuva kannattavuus tälläisiä lisämaksuja tule kestämään. Päästömaksujen ohella biomassalta tullaan luultavasti tulevaisuudessa odottamaan sen kestävyyden osoittavia sertifikaatteja, jotka nekin lisäävät tuotannon kustannuksia. Odotettavissa on siis muutamien vuosien sisällä suurta älinää, kun tuolloin vallassa oleva hallitus joutuu tunnustamaan tosiasiat ja tekemään energiapoliittisen täyskäännöksen.

Valitettavasti hallituksen päätöstä äänekkäästi haukkuneiden Vihreiden strategia ei kokonaisuudessaan ole mitenkään erityisen paljon parempi. Vihreiden visioissa kangastelee edelleen Fennovoiman kaataminen. Jos näin käy, Suomen energiasuunnitelmiin syntyy noin yhdeksän terawattitunnin kokoinen aukko. Tämä on noin 50 prosenttia enemmän kuin nyt rakenteilla oleva tuulivoima tuottaisi yhteensä. Vihreät kuitenkin esittävät edelleen tämän aukon kuromista umpeen nimenomaan biomassan käyttöä lisäämällä. Ainoa ero hallituksen esitykseen on puhe "peltobiomassasta" jotenkin metsäbiomassaa merkittävästi parempana ratkaisuna. Ideassa on teorian tasolla totuuspohjaa, mutta huomaamatta jää, että päästöjä saataisiin tehokkaimmin laskuun, jos peltobiomassalle jyvitetyt pellot metsitettäisiin hiilinieluiksi. 

Vaikuttaakin vahvasti siltä, että mikään puolue ei todellisuudessa ota ilmastonmuutosta tosissaan. Tämä kenties vakavin lajimme toistaiseksi kohtaamista uhista onkin kaikille puolueille lähinnä keppihevonen omien mielihalujen ja eturyhmien intressien edistämiseksi. Kaikilla puolueilla on myös omat inhokkinsa, ja nyt on jo hyvin nähtävissä, miten ydinvoiman vastustuksessa 1980-luvulta saakka hiotut strategiat on otettu käyttöön tuulivoiman vastustamisessa. 

Näillä konstein itse ongelma vain taitaa jäädä ratkaisematta.


Olen nyt kirjoittanut energia- ja ilmastonmuutosasioista seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole tapahtunut mitenkään ylettömän paljon edistystä: jo vuonna 2010 oli selvästi nähtävissä, että uusiutuvien hinta tulee laskemaan ja niiden määrä tulee lisääntymään nopeasti, mutta että niiden lisääminen tulee vaikeutumaan vaihtelevan tuotannon määrän kasvaessa, ja nyt nähty ja jotkut sokaissut eksponentiaalinen kasvu tulee hidastumaan kauan ennen kuin uusiutuvat energianlähteet ovat kyenneet korvaamaan fossiiliset energianlähteet. Jo noihin aikoihin oli nähtävissä, että pullonkaulaksi uusiutuvien lisäämisessä tulee muodostumaan edullisen ja helposti skaalautuvan energiavaraston puute, ja että paljosta puheesta huolimatta tälläisten varastojen kehittäminen 130 vuoden yrityksen jälkeen on edelleen vaikeaa, eikä niiden kannattavuus ole välttämättä koskaan riittävällä tasolla. Ja jo tuolloin oli nähtävissä, että edullisin ja nopein dekarbonisaatiostrategia pitäisi lähes varmasti sisällään merkittävän määrän ydinvoimaa.

Keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta pyörii silti edelleen samoja vanhoja latuja, eikä asia edes juuri kiinnosta Vihreiden lisäksi muita puolueita tai niiden äänestäjiä (ainakaan tarpeeksi, jotta se näkyisi puolueiden toiminnassa). Samaan aikaan uusiutuvia kauppaavat julistavat edelleen suureen ääneen, miten nämä edelleen vasta noin prosentin maailman energiannälästä tyydyttävät uudet energianlähteet ovat aivan kohta valtaamassa koko maailman; heidän puheidensa mukaan ilmastonmuutos on käytännössä jo ratkaistu, ja vain inhottavat luddiitit ovat väistämättömän edistyksen jarruina. Retoriikka on tarkalleen samaa millä ydinvoimaan hurahtaneet perustelivat 1960-luvulla, että vuoteen 2000 mennessä edes öljyn pumppaaminen maasta ei kannata, kiitos lähes ilmaisen atomisähkön.

Pelkään, että olemme epäonnistumassa pahan kerran, ja lopputuloksena on paitsi planeetan historian suurimpiin kuuluva luonnontuho, hyvin mahdollisesti myös valtava kansainvaellus - ja fasismin nousu. Olen kuitenkin hakannut nyt päätäni seinään tässä asiassa niinsanotusti riittävästi, ja toivotan onnea uusiutuvia kauppaaville ja uusiutuviin kritiikittömästi suhtautuville: toivon aivan vilpittömästi, että suuret lupauksenne ja toiveenne toteutuvat.

Henkilökohtaisesti aion pitää energia- ja ilmastoasioista nyt taukoa, ja keskittyä esimerkiksi talous- ja yhteiskuntajärjestelmän vaihtoehtojen tutkimiseen. (Ymmärrän nyt myös paljon paremmin kuin ennen, miksi ihmisiä on niin vaikea saada kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta: se kun on vallattu osaksi hyvin tietynlaista poliittista ajattelua, ja jos tuota ajattelua ei enempi vähempi sataprosenttisesti jaa, saa kuulla olevansa suorastaan vihollinen.)

Suosittelen edelleen kaikille toimintaa ympäristön hyväksi, ja voin edelleen suositella esimerkiksi Suomen Ekomodernisteihin liittymistä. Omat voimani olen nyt asian suhteen vain käyttänyt. Kiitos silti kaikille lukijoilleni! Jatkossa enemmän talousjärjestelmään ja lohkoketjuihin keskittyviä kirjoituksia voi lukea myös uudesta suomenkielisestä blogistani: jmkorhonen.fi

]]>
14 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237849-hallituksen-ilmastostrategia-on-huono-mutta-vaihtoehdotkaan-eivat-ole-hyvia#comments Bioenergia Energia Ilmastonmuutos Uusiutuvat Ydinvoima Fri, 02 Jun 2017 14:10:05 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237849-hallituksen-ilmastostrategia-on-huono-mutta-vaihtoehdotkaan-eivat-ole-hyvia
Ydinkaukolämpö kirittäisi energiakeskustelun kunnianhimoa http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233554-ydinkaukolampo-kirittaisi-energiakeskustelun-kunnianhimoa <p>Yli sata kunnallisvaaliehdokasta liki kaikista puolueista <a href="https://docs.google.com/document/d/1H-PBSdtLvYuDXxb_QRisbJjHtbffIvvUGvHbmYG0EAw/edit">ehdottaa</a>, että Suomessa ryhdyttäisiin selvittämään vakavasti ydinenergian käyttöä kaukolämmön tuotantoon. Tämä on hyvä aloite, jonka soisin etenevän.</p><p>Ideana ydinkaukolämpö ei ole uusi. Helsingissä suunniteltiin vakavasti kaukolämmön tuottamista yksinkertaisella, vain lämpöä tuottavalla SECURE-reaktorilla vielä 1980-luvun alussa. Reaktori suunniteltiin ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä liki valmiiksi, mutta fossiilisten polttoaineiden hinnan lasku ja Tshernobylin ydinonnettomuus lopettivat hankkeen. Sittemmin ydinkaukolämpöä on ehdotettu tuotavaksi Helsinkiin Loviisasta; vaikka hanke olisi teknisesti toteuttamiskelpoinen, vaihtoehtoihin verrattuna kohtuullisen edullinen ja puolittaisi Helsingin hiilidioksidipäästöt kertaiskulla (ja vähentäisi koko Suomen päästöjä noin 6 prosenttia), hankkeen ongelmana vaikuttaa olevan Helsingin päättäjien haluttomuus avata hyvää kaukolämpöbisnestä Fortumille, sekä Fortumin epävarmuus Loviisan nykyisten reaktoreiden korvaamisesta.</p><p>Ydinkaukolämpöä ei kuitenkaan ole hetkeen edes esitetty Helsingin ulkopuolella. Teknisesti olisi hyvinkin mahdollista rakentaa pieniä, yksinkertaisia ja turvallisia ydinreaktoreita vaikkapa vain lämmön tuotantoon. Esimerkiksi noin 50-200 megawatin lämpötehon tuottava pieni laitos sopisi ominaisuuksiltaan varsin moneen kaupunkiin. Polttaminen voitaisiin lopettaa lämmöntuotannossa lähes kokonaan, ja hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös terveydelle haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenisivät. Samalla kestävästi korjattavissa oleva biomassa riittäisi paljon paremmin niihin kohteisiin, joissa polttamisen korvaaminen on aidosti vaikeaa. Jos reaktori suunniteltaisiin vain lämmöntuotantoa varten, kallis generaattori voitaisiin jättää kokonaan pois. Pienistä, ydinreaktoreiden mittapuulla suhteellisen vähän lämpöä tuottavista reaktoreista on myös varsin helppo suunnitella passiivisesti turvallisia, jolloin jopa turvalaitteiden täydellinen pettäminen johtaisi vain reaktorin sammumiseen ja jäähtymiseen.&nbsp;</p><p>Käytännössä on kuitenkin suuri ongelma, että tarkoitukseen sopivat pienet reaktorit ovat vasta piirustuspöydällä tai enintäänkin prototyyppivaiheessa. Voi hyvin olla että ydinkaukolämpö ja pienet reaktorit ovat kaukaista tulevaisuutta, eivätkä ne välttämättä tule koskaan käyttöön. Aloite on silti erittäin kannatettava, koska kaukolämmön polttoaineiden korvaaminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan suurimpia päänsärkyjä. Olemassa olevat, ympäristömielessä hyvin ongelmalliset suunnitelmat biomassan laajamittaisesta käytöstä eivät välttämättä ole yhtään sen realistisempia tai edes edullisempia kuin pienten reaktoreiden rakentaminen lämpöä tuottamaan. Biomassa kun ei ole kuvitelmista huolimatta hiilineutraalia vaan saattaa olla kokonaisuutena jopa yhtä pahaa kuin kivihiili, ja koko Suomen lämmittämiseen riittäviä määriä voi olla mahdoton korjata ilman pahoja vahinkoja metsäluonnolle.&nbsp;</p><p>Vaikka yhtäkään kaukolämpöreaktoria ei rakennettaisi, asian selvittäminen kirittäisi muiden suunnitelmien kunnianhimon tasoa. Ydinkaukolämpö isoissa kaupungeissa voisi aivan todella lopettaa kaukolämmön päästöt eikä vain vähän vähentää niitä, samalla kun kestävästi korjattavissa oleva biomassa säästyisi pienempien kuntien käyttöön. Mutta koska tätä mahdollisuutta ei ole 1980-luvun jälkeen edes vakavammin harkittu kilpailevana vaihtoehtona, kaukolämmön dekarbonisoinnissa tyydytään puuhastelemaan marginaalisten ratkaisujen, kuten biomassan, kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yli sata kunnallisvaaliehdokasta liki kaikista puolueista ehdottaa, että Suomessa ryhdyttäisiin selvittämään vakavasti ydinenergian käyttöä kaukolämmön tuotantoon. Tämä on hyvä aloite, jonka soisin etenevän.

Ideana ydinkaukolämpö ei ole uusi. Helsingissä suunniteltiin vakavasti kaukolämmön tuottamista yksinkertaisella, vain lämpöä tuottavalla SECURE-reaktorilla vielä 1980-luvun alussa. Reaktori suunniteltiin ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä liki valmiiksi, mutta fossiilisten polttoaineiden hinnan lasku ja Tshernobylin ydinonnettomuus lopettivat hankkeen. Sittemmin ydinkaukolämpöä on ehdotettu tuotavaksi Helsinkiin Loviisasta; vaikka hanke olisi teknisesti toteuttamiskelpoinen, vaihtoehtoihin verrattuna kohtuullisen edullinen ja puolittaisi Helsingin hiilidioksidipäästöt kertaiskulla (ja vähentäisi koko Suomen päästöjä noin 6 prosenttia), hankkeen ongelmana vaikuttaa olevan Helsingin päättäjien haluttomuus avata hyvää kaukolämpöbisnestä Fortumille, sekä Fortumin epävarmuus Loviisan nykyisten reaktoreiden korvaamisesta.

Ydinkaukolämpöä ei kuitenkaan ole hetkeen edes esitetty Helsingin ulkopuolella. Teknisesti olisi hyvinkin mahdollista rakentaa pieniä, yksinkertaisia ja turvallisia ydinreaktoreita vaikkapa vain lämmön tuotantoon. Esimerkiksi noin 50-200 megawatin lämpötehon tuottava pieni laitos sopisi ominaisuuksiltaan varsin moneen kaupunkiin. Polttaminen voitaisiin lopettaa lämmöntuotannossa lähes kokonaan, ja hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös terveydelle haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenisivät. Samalla kestävästi korjattavissa oleva biomassa riittäisi paljon paremmin niihin kohteisiin, joissa polttamisen korvaaminen on aidosti vaikeaa. Jos reaktori suunniteltaisiin vain lämmöntuotantoa varten, kallis generaattori voitaisiin jättää kokonaan pois. Pienistä, ydinreaktoreiden mittapuulla suhteellisen vähän lämpöä tuottavista reaktoreista on myös varsin helppo suunnitella passiivisesti turvallisia, jolloin jopa turvalaitteiden täydellinen pettäminen johtaisi vain reaktorin sammumiseen ja jäähtymiseen. 

Käytännössä on kuitenkin suuri ongelma, että tarkoitukseen sopivat pienet reaktorit ovat vasta piirustuspöydällä tai enintäänkin prototyyppivaiheessa. Voi hyvin olla että ydinkaukolämpö ja pienet reaktorit ovat kaukaista tulevaisuutta, eivätkä ne välttämättä tule koskaan käyttöön. Aloite on silti erittäin kannatettava, koska kaukolämmön polttoaineiden korvaaminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan suurimpia päänsärkyjä. Olemassa olevat, ympäristömielessä hyvin ongelmalliset suunnitelmat biomassan laajamittaisesta käytöstä eivät välttämättä ole yhtään sen realistisempia tai edes edullisempia kuin pienten reaktoreiden rakentaminen lämpöä tuottamaan. Biomassa kun ei ole kuvitelmista huolimatta hiilineutraalia vaan saattaa olla kokonaisuutena jopa yhtä pahaa kuin kivihiili, ja koko Suomen lämmittämiseen riittäviä määriä voi olla mahdoton korjata ilman pahoja vahinkoja metsäluonnolle. 

Vaikka yhtäkään kaukolämpöreaktoria ei rakennettaisi, asian selvittäminen kirittäisi muiden suunnitelmien kunnianhimon tasoa. Ydinkaukolämpö isoissa kaupungeissa voisi aivan todella lopettaa kaukolämmön päästöt eikä vain vähän vähentää niitä, samalla kun kestävästi korjattavissa oleva biomassa säästyisi pienempien kuntien käyttöön. Mutta koska tätä mahdollisuutta ei ole 1980-luvun jälkeen edes vakavammin harkittu kilpailevana vaihtoehtona, kaukolämmön dekarbonisoinnissa tyydytään puuhastelemaan marginaalisten ratkaisujen, kuten biomassan, kanssa.

]]>
14 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233554-ydinkaukolampo-kirittaisi-energiakeskustelun-kunnianhimoa#comments Bioenergia Energia Energia- ja ilmastopolitiikka Kaukolämpö Ydinvoima Raha 3.5: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. Thu, 16 Mar 2017 09:00:46 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233554-ydinkaukolampo-kirittaisi-energiakeskustelun-kunnianhimoa
Avoin kirje Luonnonsuojeluliitolle: vaatikaa aidosti puhdasta energiaa! http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232345-avoin-kirje-luonnonsuojeluliitolle-vaatikaa-aidosti-puhdasta-energiaa <p>&nbsp;</p><p>Suomen Luonnonsuojeluliitto on julkaissut <a href="http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kuntavaalit2017">Kuntavaalit 2017-sivuillaan</a> listan kuntavaalien luontoteemoista. Lista on pääpiirteissään hyvä, mutta sen energiapoliittinen linjaus on ongelmallinen: käytännössä Luonnonsuojeluliiton hyväksymiä tavoitteita ajava tulee nimittäin edistäneeksi <a href="http://www.sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/metsabioenergian_rajoittamaton_kasvu_riski_ilmastolle">jopa Luonnonsuojeluliiton itsensä ongelmallisena pitämää</a> metsäbiomassan polttamista.</p><p>Luonnonsuojeluliiton toiveissa uudet kunnanvaltuutetut sitoutuvat EKOenergian tai vastaavan ilmastohyödyt takaavaan ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaan energian käyttöön. Tarkoitus on hyvä, mutta käytännössä EKOenergia ja vastaavat &quot;kestävän&quot; energian kriteerit hyväksyvät myös biomassan polton ympäristöystävälliseksi energiaksi. (Samalla kyseiset kriteerit sulkevat mielivaltaisesti ydinvoiman ympäristöystävällisten vaihtoehtojen joukosta, vaikka nimenomaan ympäristövaikutuksia mitattaessa ydinvoima on yksi vähiten haitallisia vaihtoehtoja.)</p><p>Vaikka EKOenergia-merkin ansaitseva biomassa on ainakin teoriassa tuotettu sovittuja kestävyyskriteerejä käyttäen, käytännössä kaikki polttamisen lisääminen kasvattaa painetta käyttää kestämätöntä biomassaa. Kuten Vihreiden turkulaiset kunnallisvaaliehdokkaat Jakke Mäkelä ja Markus Norrgran totesivat <a href="http://www.zygomatica.com/2017/02/17/paaseeko-turku-aidosti-hiilineutraaliksi/">ansiokkaassa kirjoituksessaan </a>bioenergian ongelmallisuudesta,&nbsp;</p><p><em>&quot;Biomassan polttaminen on kokonaisuuden kannalta huono idea, vaikka jokin yksittäinen laitos onnistuisikin löytämään vain ja ainoastaan ekologisesti täysin kestäviä jätevirtoja poltettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vain sitä, että joku toinen laitos joutuu turvautumaan haitallisempiin energialähteisiin. Kun energiabiomassalle on enemmän kysyntää kuin kestävää tarjontaa, jokainen käyttäjä joutuu kantamaan moraalisen osavastuun siitä että käyttö ei ole kestävää.&quot;</em></p><p>Pitkällä tähtäimellä biomassan käyttöä energiaksi tulisi lähes varmasti vähentää, ei lisätä. Bioenergialla tulee olemaan paikkansa, mutta tällä hetkellä polttamisen edistäminen ei ole ympäristöteko. Valitettavasti on niin, että suurimmassa osassa Suomea Luonnonsuojeluliiton sinänsä hyvää tarkoittava linjaus tullaan kuitenkin tulkitsemaan nimenomaan siunauksena polttamiselle.</p><p>Ehdotankin, ja toivon, että Suomen Luonnonsuojeluliitto korjaisi linjauksiaan ja vaatisi kuntapäättäjiä sitoutumaan aidosti puhtaamman energian käyttämiseen. Käytännössä vaihtoehtoja tähän ovat Suomessa tuulivoima, aurinkovoima tietyin rajoituksin, ja ydinvoima. Jos viimeksimainitun edistäminen on vielä ikänsä ydinvoimaa vastustaneilta liian paljon vaadittu, pitäisin kovin toivottavana, että linjausta korjattaisiin niin, että kunnanvaltuutettujen - ja muidenkin poliitikkojen - toivottaisiin sitoutumaan nimenomaan tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisäämiseen.&nbsp;</p><p>Olen lähettänyt tämän saman tekstin suoraan Suomen Luonnonsuojeluliitolle, ja toivoisin muidenkin bioenergiasuunnitelmista huolestuneiden ottavan järjestöön yhteyttä. Järjestön palautelomake<a href="http://www.sll.fi/lomakkeet/palaute"> löytyy täältä.&nbsp;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen Luonnonsuojeluliitto on julkaissut Kuntavaalit 2017-sivuillaan listan kuntavaalien luontoteemoista. Lista on pääpiirteissään hyvä, mutta sen energiapoliittinen linjaus on ongelmallinen: käytännössä Luonnonsuojeluliiton hyväksymiä tavoitteita ajava tulee nimittäin edistäneeksi jopa Luonnonsuojeluliiton itsensä ongelmallisena pitämää metsäbiomassan polttamista.

Luonnonsuojeluliiton toiveissa uudet kunnanvaltuutetut sitoutuvat EKOenergian tai vastaavan ilmastohyödyt takaavaan ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaan energian käyttöön. Tarkoitus on hyvä, mutta käytännössä EKOenergia ja vastaavat "kestävän" energian kriteerit hyväksyvät myös biomassan polton ympäristöystävälliseksi energiaksi. (Samalla kyseiset kriteerit sulkevat mielivaltaisesti ydinvoiman ympäristöystävällisten vaihtoehtojen joukosta, vaikka nimenomaan ympäristövaikutuksia mitattaessa ydinvoima on yksi vähiten haitallisia vaihtoehtoja.)

Vaikka EKOenergia-merkin ansaitseva biomassa on ainakin teoriassa tuotettu sovittuja kestävyyskriteerejä käyttäen, käytännössä kaikki polttamisen lisääminen kasvattaa painetta käyttää kestämätöntä biomassaa. Kuten Vihreiden turkulaiset kunnallisvaaliehdokkaat Jakke Mäkelä ja Markus Norrgran totesivat ansiokkaassa kirjoituksessaan bioenergian ongelmallisuudesta, 

"Biomassan polttaminen on kokonaisuuden kannalta huono idea, vaikka jokin yksittäinen laitos onnistuisikin löytämään vain ja ainoastaan ekologisesti täysin kestäviä jätevirtoja poltettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vain sitä, että joku toinen laitos joutuu turvautumaan haitallisempiin energialähteisiin. Kun energiabiomassalle on enemmän kysyntää kuin kestävää tarjontaa, jokainen käyttäjä joutuu kantamaan moraalisen osavastuun siitä että käyttö ei ole kestävää."

Pitkällä tähtäimellä biomassan käyttöä energiaksi tulisi lähes varmasti vähentää, ei lisätä. Bioenergialla tulee olemaan paikkansa, mutta tällä hetkellä polttamisen edistäminen ei ole ympäristöteko. Valitettavasti on niin, että suurimmassa osassa Suomea Luonnonsuojeluliiton sinänsä hyvää tarkoittava linjaus tullaan kuitenkin tulkitsemaan nimenomaan siunauksena polttamiselle.

Ehdotankin, ja toivon, että Suomen Luonnonsuojeluliitto korjaisi linjauksiaan ja vaatisi kuntapäättäjiä sitoutumaan aidosti puhtaamman energian käyttämiseen. Käytännössä vaihtoehtoja tähän ovat Suomessa tuulivoima, aurinkovoima tietyin rajoituksin, ja ydinvoima. Jos viimeksimainitun edistäminen on vielä ikänsä ydinvoimaa vastustaneilta liian paljon vaadittu, pitäisin kovin toivottavana, että linjausta korjattaisiin niin, että kunnanvaltuutettujen - ja muidenkin poliitikkojen - toivottaisiin sitoutumaan nimenomaan tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisäämiseen. 

Olen lähettänyt tämän saman tekstin suoraan Suomen Luonnonsuojeluliitolle, ja toivoisin muidenkin bioenergiasuunnitelmista huolestuneiden ottavan järjestöön yhteyttä. Järjestön palautelomake löytyy täältä. 

]]>
30 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232345-avoin-kirje-luonnonsuojeluliitolle-vaatikaa-aidosti-puhdasta-energiaa#comments Bioenergia Ekoenergiat Energia- ja ympäristöpolitiikka Suomen luonnonsuojeluliitto Uusiutuva energia Tue, 28 Feb 2017 10:11:14 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232345-avoin-kirje-luonnonsuojeluliitolle-vaatikaa-aidosti-puhdasta-energiaa