Maailma http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/141462/all Tue, 26 Sep 2017 21:32:24 +0300 fi Maailman kansalaisia http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243497-maailman-kansalaisia <p>Me olemme osa maailman kansalaisuutta, emmekä Brysselin sukua. Me kannamme ylpeänä suomalaisuudem leimaa, emmekä Napoleonin epäonnistunutta sotaretkeä. Eläköön Suomi, eläköön maailma, eläköön ihmiskunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me olemme osa maailman kansalaisuutta, emmekä Brysselin sukua. Me kannamme ylpeänä suomalaisuudem leimaa, emmekä Napoleonin epäonnistunutta sotaretkeä. Eläköön Suomi, eläköön maailma, eläköön ihmiskunta.

]]>
4 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243497-maailman-kansalaisia#comments Bryssel Kansalaiset Maailma Napoleon Tue, 26 Sep 2017 18:32:24 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243497-maailman-kansalaisia
Maailmalla Suomi on vuosikausia ollut ihailun ja tutustumisen kohde. http://tuulevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214963-maailmalla-suomi-on-vuosikausia-ollut-ihailun-ja-tutustumisen-kohde <p><strong><u>Anna-Maja Henriksson</u></strong><strong> (RKP) </strong>on monissa yhteyksissä kertonut, kuinka <strong>maailmalla ihaillaan kielipolitiikkaamme. </strong>Kuulemma monet maat ovat ryhtyneet muokkaamaan kielilainsäädäntöään Suomen mallin mukaan. &nbsp;&nbsp;Vuosien saatossa Suomi on saanut laajaa <strong>kansainvälistä huomiota ja jopa ihailua</strong> vastuullisesta vähemmistöpolitiikastaan. Euroopan maat ovat alkaneet muokata vähemmistöpolitiikkaansa samaan suuntaan. (kielipolitiikka)</p><p><strong><u>Christina Gestrin</u></strong><u>:</u> <strong><u>folktingetin puh.johtaja: </u></strong>.&nbsp;&nbsp; Euroopan tiekartta on <u>folktingetin johdolla</u> toteutettava NPLD:n kärkihanke vuosina 2014-15.&nbsp; Se perustuu osittain Suomessa saatuihin kokemuksiin sekä Ahtisaari-raportin ja&nbsp; <strong><u>FOLKTINGETIN </u>&nbsp;</strong><strong><u>kansalliskielistrategian</u></strong> puitteissa tehtävään työhön<strong>. <u>Nyt koko Euroopassa tarvitaan vastaavanlaista strategiaa kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.///&nbsp; </u></strong><em>Onko englanti ja ruotsi sitä kielellistä monimuotoisuutta?</em></p><p><strong><u>Kansalliskielten tukiyhdistys</u></strong><u>, </u><u>(KKTY,)&nbsp; Juhani Lönnroth, Turun kirjamessut 5.10.2013: &nbsp;&nbsp; </u>Kielilainsäädäntömme on monessa kriisiytyneessä &nbsp;kansallisvaltiossa ollut <strong>vuosikausia <u>ihailun ja tutustumisen kohde.</u> &nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong>Kansamme monipuolinen kielellinen lahjakkuus ( ???) on eräs keskeisiä Suomi-brandin rakennustekijöitä.&nbsp; <em>/// Englanti ja ruotsi, onko se kielellistä lahjakkuutta?????</em></p><p><strong>Eva Biaudet</strong><em> &nbsp;&nbsp;<strong>RKP</strong>, (&nbsp;&nbsp; </em>Väittely tv:n perjantai-ohjelmassa, Juho Eerolan kanssa<strong>) </strong><em>&nbsp;&nbsp;&nbsp;kertoi, että<u> <strong>maailmalla &nbsp;ihannoidaan Suomea</strong>, <strong>jossa kaksi eri kieliryhmää elää sovussa.</strong></u></em><u>&nbsp; </u>&nbsp;&nbsp; Hänen mielestään &nbsp;pakollinen ruotsin opettelu koulussa on sama kuin pakollisen matematiikan ja historian opettelu. &nbsp;Se on terveellistä ja hyödyllistä kaikille oppilaille.<u>&nbsp;&nbsp; </u>Hän sanoo, että<u> vapaalla kielivalinnalla </u>tavallaan &nbsp;halutaan heittää tämä <strong><u>menestysmalli &nbsp; (???) </u></strong>&nbsp; roskakoppaan.&nbsp; Hän sanoo, että &nbsp;<u>koululaisia ei pitäisi jakaa </u><u><strong>kahteen kastiin,&nbsp; </strong>joista toiset opiskelevat ruotsin ja toiset eivät.&nbsp;&nbsp; </u></p><p>Parisen vuotta sitten lähetin puoluetoimistoille kyselyn vapaasta kielivalinnasta,&nbsp; suomeksi siis PAKKORUOTSI &ndash; pois. &nbsp;&nbsp;Esim. k<strong>eskustan puoluetoimistosta</strong> vastattiin&nbsp;, että <strong><u>Suomi on&nbsp; maailmallakin tunnettu</u></strong><u> siitä</u>, että&nbsp; 2-kielisyys toimii maassamme hyvin ja kieliryhmät toimivat hyvässä yhteistyössä.///.....<em>Onko tärkeintä se, mitä &rdquo;maailma&rdquo; meistä ajattelee? &nbsp;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Valtava LOBBAUSKONEISTO&nbsp; Ruotsissa ja EU:ssa, &nbsp;jopa &rdquo;maailmalla&rdquo; &nbsp;kiertää levittämässä tällaisia valheita.</p><p>&nbsp;<strong>Miten ihmeessä yhden 4,8%:n vähemmistön kielen pakottaminen koko kansalle voi olla ihailun kohde?&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Onkohan tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u></strong> , että&nbsp; kaikki (ihan kaikki) kielikeskustelut ja päätökset tehdään kansalta salassa, ruotsinkielisten ja ruotsinmielisten kabineteissa.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että meillä suomenkielisillä suomalaisilla ei koskaan ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa kielipolitiikkaan.&nbsp; Siis jokaista suomenkielistä suomalaista koskevassa asiassa.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että suomenkieliset isät ja äidit (75%) haluaisivat lapsilleen vapaan kielivalinnan.&nbsp; Kaikilla muilla EU:n kansalaisilla, sekä myös ahvenanmaalaisilla on tuo oikeus vapauteen, mutta sitä oikeutta meille suomenkielisille suomalaisille ei sallita. Omassa maassamme, Suomessa.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että&nbsp; median sensuuri on lähes täydellinen, koskien kielipolitiikkaa. Vain hallitsevan eliitin mielipiteet sallitaan. (kielipolitiikassa).</p><p><u>Onkohan tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että&nbsp; PAKKOruotsi kustantaa veronmaksajille n. 3 miljardia euroa vuodessa (Johannes Koskinen, SDP, ent. oikeusministeri ja kansanedustaja arvio)</p><p><u>Onkohan tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu,</u> että ruotsinkieliset&nbsp; säätiöt&nbsp; rahoittavat&nbsp; eduskuntavaaleissa eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita,&nbsp; jotta he eduskunnassa&nbsp; toimisivat&nbsp; vastoin äänestäjiensä tahtoa.&nbsp; Toisen puolueen,&nbsp; RKP:n&nbsp; tavoitteiden mukaisesti.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että valtava aivopesukoneisto kiertää kouluissamme aivopesemässä pikkukoululaisiamme ruotsin kielelle myönteiseksi. <strong><u>Ruotsin valtio</u></strong> on mukana tukemassa noita koneistoja. (Svenska nu,&nbsp; Pohjola-Norden)</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle &nbsp;kerrottu</u>, että valtava koneisto &nbsp;kiertää lobbaamassa &rdquo;mahdollisimman korkeita tahoja&rdquo; ruotsin kielelle myönteiseksi. (Magma, Hanasaari, Folktinget, KKTY, Pohjoismaiden neuvosto, jne. &nbsp;)</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle&nbsp; kerrottu</u>, että jokainen suomenkielinen lapsi ja nuori joutuu<u> PAKOLLA</u> opiskelemaan sellaista kieltä <u>kaikilla opintoasteilla</u>, jota hyvin todennäköisesti ei tule koskaan tarvitsemaan</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että lähes 50 vuoden PAKKOruotsituksella vain&nbsp; 4 % äidinkieleltään suomenkielisistä katsoo osaavansa ruotsia. (Helsingin yliopiston tutkimus) Johtuu tuon kielen pakollisuudesta.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu,</u> että Suomessa ei mistään oppilaitoksesta saa päästötodistusta, jos ei ole opiskellut ruotsia. Meillä on lukuisa määrä PAKKOruotsia vaille maistereita, sairaanhoitajia, poliiseja jne.jne.&nbsp;<br />&nbsp;</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; &nbsp;ja EU:lle</u> kerrottu, että sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat jäävät joka vuosi yliopistojen ulkopuolelle, kun ruotsinkieliset opiskelijat vievät huonommilla pisteillä ja &nbsp;kiintiöillään opiskelupaikan.<br /><br /><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu,</u> että Suomessa&nbsp; <u>ei edes pääse opiskelemaan</u> poliisiksi,&nbsp; jos ei osaa ruotsia. Poliisiammattikorkeassa kolmannes opintopaikoista jää täyttämättä, koska ei ole riittävästi &rdquo;<u>laadukkaita&rdquo;</u> (ruotsintaitoisia) hakijoita.&nbsp;</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle&nbsp; kerrottu,</u> että hyvin&nbsp; monet suomenkieliset suomalaiset inhoavat, jopa vihaavat tuota PAKKOkieltä? &nbsp; Vastenmielisyys tuota PAKKOkieltä kohtaan johtuu PAKOSTA.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu,</u> että meillä&nbsp; <strong>jopa 3-vuotiaat päiväkotilapset</strong> laitetaan ruotsin kielikylpyyn, jossa opettaja puhuu lapsille vain ruotsia. Lapsia myös kehotetaan ja kannustetaan puhumaan opettajien ja muiden kielikylpylasten kanssa ruotsia</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle &nbsp;kerrottu,</u> että Suomen koko 5,3 -miljoonainen suomenkielinen väestö on valjastettu PAKKOruotsilla &nbsp;palveluvalmiuteen&nbsp; täysin suomenkielentaitoista ruotsinkielistä kielivähemmistöä heidän kielellään. ( manner-Suomessa 4,8% = 280.000 kielivähemmistö)</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle &nbsp;kerrottu,</u> että jokaisen yliopisto-opiskelijan on suoritettava virkaruotsitutkinto. &nbsp;Aniharvasta yliopisto-opiskelijasta tulee virkamies ja hyvin harva virkamies työssään koko elämänsä aikana tarvitsee ruotsia.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, ettei Suomessa saa valtion tai &nbsp;&rdquo; ns. kaksikielisen&rdquo; kunnan virkaa, jos ei ole suorittanut virkaruotsitutkintoa.&nbsp;</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle &nbsp;kerrottu,</u> että suomen kieli on mitätöity Pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomesta tuota Pohjoismaiden kielisopimusta on ollut laatimassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. &nbsp;&nbsp;</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että tuolle 4,8% kielivähemmistölle (=280000) on rakennettu omankielinen hallinto: päiväkodit, koulut, lukiot, yliopistot, teatterit, terveydenhuolto, sairaala (esim. Turunmaan sairaala)&nbsp; kirkot, hautuumaat, omankielinen siirtolapuutarha ja kaupunginosa Helsingissä, omankielinen maakunta Ahvenanmaa, jne. jne.</p><p><u>Onko tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle kerrottu</u>, että tässä maassa on yksi maakunta, Ahvenanmaa, &nbsp;jossa tämän maan pääkieli, suomen kieli, on &nbsp;kielletty. Tuossa maakunnassa suomenkielisillä asukkailla ei ole minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia.</p><p><u>Oletteko kertoneet tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle</u>, että &nbsp;lähes kaikki PAKKOruotsia ja PAKKOkaksikielisyyttä kannattavat, &nbsp;puhuvat&nbsp;&nbsp; itse&nbsp; ruotsalaisten kanssa ---englantia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitähän tuolle &rdquo;maailmalle&rdquo; ja EU:lle&nbsp; on kerrottu kielipolitiikastamme? </strong></p><p><strong>Mitkä tahot tuolle &rdquo;maailmalle &rdquo; ja EU:lle&nbsp; on tiedottanut tämän maan kielipolitiikasta?</strong></p><p><strong>Missähän tuo &rdquo;maailma&rdquo; sijaitsee, jossa meidän kielipolitiikkaamme &rdquo;ihaillaan&quot; . Olisi ihan kiva tavata tuo &rdquo;maailma&rdquo;.&nbsp; Voisitteko tuoda sen vaikka televisioon kertomaan tuosta ihailustaan. </strong></p><p><strong>Tärkeintähän täällä Suomessa ei ole se, mikä Suomelle ja suomalaisille on tärkeintä, vaan se mitä&nbsp; &rdquo;maailma&rdquo;&nbsp; meistä&nbsp; ajattelee.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anna-Maja Henriksson (RKP) on monissa yhteyksissä kertonut, kuinka maailmalla ihaillaan kielipolitiikkaamme. Kuulemma monet maat ovat ryhtyneet muokkaamaan kielilainsäädäntöään Suomen mallin mukaan.   Vuosien saatossa Suomi on saanut laajaa kansainvälistä huomiota ja jopa ihailua vastuullisesta vähemmistöpolitiikastaan. Euroopan maat ovat alkaneet muokata vähemmistöpolitiikkaansa samaan suuntaan. (kielipolitiikka)

Christina Gestrin: folktingetin puh.johtaja: .   Euroopan tiekartta on folktingetin johdolla toteutettava NPLD:n kärkihanke vuosina 2014-15.  Se perustuu osittain Suomessa saatuihin kokemuksiin sekä Ahtisaari-raportin ja  FOLKTINGETIN  kansalliskielistrategian puitteissa tehtävään työhön. Nyt koko Euroopassa tarvitaan vastaavanlaista strategiaa kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.///  Onko englanti ja ruotsi sitä kielellistä monimuotoisuutta?

Kansalliskielten tukiyhdistys, (KKTY,)  Juhani Lönnroth, Turun kirjamessut 5.10.2013:    Kielilainsäädäntömme on monessa kriisiytyneessä  kansallisvaltiossa ollut vuosikausia ihailun ja tutustumisen kohde.    Kansamme monipuolinen kielellinen lahjakkuus ( ???) on eräs keskeisiä Suomi-brandin rakennustekijöitä.  /// Englanti ja ruotsi, onko se kielellistä lahjakkuutta?????

Eva Biaudet   RKP, (   Väittely tv:n perjantai-ohjelmassa, Juho Eerolan kanssa)    kertoi, että maailmalla  ihannoidaan Suomea, jossa kaksi eri kieliryhmää elää sovussa.     Hänen mielestään  pakollinen ruotsin opettelu koulussa on sama kuin pakollisen matematiikan ja historian opettelu.  Se on terveellistä ja hyödyllistä kaikille oppilaille.   Hän sanoo, että vapaalla kielivalinnalla tavallaan  halutaan heittää tämä menestysmalli   (???)   roskakoppaan.  Hän sanoo, että  koululaisia ei pitäisi jakaa kahteen kastiin,  joista toiset opiskelevat ruotsin ja toiset eivät.  

Parisen vuotta sitten lähetin puoluetoimistoille kyselyn vapaasta kielivalinnasta,  suomeksi siis PAKKORUOTSI – pois.   Esim. keskustan puoluetoimistosta vastattiin , että Suomi on  maailmallakin tunnettu siitä, että  2-kielisyys toimii maassamme hyvin ja kieliryhmät toimivat hyvässä yhteistyössä.///.....Onko tärkeintä se, mitä ”maailma” meistä ajattelee?   

 

Valtava LOBBAUSKONEISTO  Ruotsissa ja EU:ssa,  jopa ”maailmalla”  kiertää levittämässä tällaisia valheita.

 Miten ihmeessä yhden 4,8%:n vähemmistön kielen pakottaminen koko kansalle voi olla ihailun kohde? 

 

Onkohan tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu , että  kaikki (ihan kaikki) kielikeskustelut ja päätökset tehdään kansalta salassa, ruotsinkielisten ja ruotsinmielisten kabineteissa.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että meillä suomenkielisillä suomalaisilla ei koskaan ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa kielipolitiikkaan.  Siis jokaista suomenkielistä suomalaista koskevassa asiassa.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että suomenkieliset isät ja äidit (75%) haluaisivat lapsilleen vapaan kielivalinnan.  Kaikilla muilla EU:n kansalaisilla, sekä myös ahvenanmaalaisilla on tuo oikeus vapauteen, mutta sitä oikeutta meille suomenkielisille suomalaisille ei sallita. Omassa maassamme, Suomessa.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että  median sensuuri on lähes täydellinen, koskien kielipolitiikkaa. Vain hallitsevan eliitin mielipiteet sallitaan. (kielipolitiikassa).

Onkohan tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että  PAKKOruotsi kustantaa veronmaksajille n. 3 miljardia euroa vuodessa (Johannes Koskinen, SDP, ent. oikeusministeri ja kansanedustaja arvio)

Onkohan tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että ruotsinkieliset  säätiöt  rahoittavat  eduskuntavaaleissa eri puolueiden kansanedustajaehdokkaita,  jotta he eduskunnassa  toimisivat  vastoin äänestäjiensä tahtoa.  Toisen puolueen,  RKP:n  tavoitteiden mukaisesti.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että valtava aivopesukoneisto kiertää kouluissamme aivopesemässä pikkukoululaisiamme ruotsin kielelle myönteiseksi. Ruotsin valtio on mukana tukemassa noita koneistoja. (Svenska nu,  Pohjola-Norden)

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että valtava koneisto  kiertää lobbaamassa ”mahdollisimman korkeita tahoja” ruotsin kielelle myönteiseksi. (Magma, Hanasaari, Folktinget, KKTY, Pohjoismaiden neuvosto, jne.  )

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että jokainen suomenkielinen lapsi ja nuori joutuu PAKOLLA opiskelemaan sellaista kieltä kaikilla opintoasteilla, jota hyvin todennäköisesti ei tule koskaan tarvitsemaan

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että lähes 50 vuoden PAKKOruotsituksella vain  4 % äidinkieleltään suomenkielisistä katsoo osaavansa ruotsia. (Helsingin yliopiston tutkimus) Johtuu tuon kielen pakollisuudesta.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että Suomessa ei mistään oppilaitoksesta saa päästötodistusta, jos ei ole opiskellut ruotsia. Meillä on lukuisa määrä PAKKOruotsia vaille maistereita, sairaanhoitajia, poliiseja jne.jne. 
 

Onko tuolle ”maailmalle”  ja EU:lle kerrottu, että sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat jäävät joka vuosi yliopistojen ulkopuolelle, kun ruotsinkieliset opiskelijat vievät huonommilla pisteillä ja  kiintiöillään opiskelupaikan.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että Suomessa  ei edes pääse opiskelemaan poliisiksi,  jos ei osaa ruotsia. Poliisiammattikorkeassa kolmannes opintopaikoista jää täyttämättä, koska ei ole riittävästi ”laadukkaita” (ruotsintaitoisia) hakijoita. 

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että hyvin  monet suomenkieliset suomalaiset inhoavat, jopa vihaavat tuota PAKKOkieltä?   Vastenmielisyys tuota PAKKOkieltä kohtaan johtuu PAKOSTA.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että meillä  jopa 3-vuotiaat päiväkotilapset laitetaan ruotsin kielikylpyyn, jossa opettaja puhuu lapsille vain ruotsia. Lapsia myös kehotetaan ja kannustetaan puhumaan opettajien ja muiden kielikylpylasten kanssa ruotsia

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että Suomen koko 5,3 -miljoonainen suomenkielinen väestö on valjastettu PAKKOruotsilla  palveluvalmiuteen  täysin suomenkielentaitoista ruotsinkielistä kielivähemmistöä heidän kielellään. ( manner-Suomessa 4,8% = 280.000 kielivähemmistö)

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että jokaisen yliopisto-opiskelijan on suoritettava virkaruotsitutkinto.  Aniharvasta yliopisto-opiskelijasta tulee virkamies ja hyvin harva virkamies työssään koko elämänsä aikana tarvitsee ruotsia.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, ettei Suomessa saa valtion tai  ” ns. kaksikielisen” kunnan virkaa, jos ei ole suorittanut virkaruotsitutkintoa. 

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  kerrottu, että suomen kieli on mitätöity Pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomesta tuota Pohjoismaiden kielisopimusta on ollut laatimassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.   

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että tuolle 4,8% kielivähemmistölle (=280000) on rakennettu omankielinen hallinto: päiväkodit, koulut, lukiot, yliopistot, teatterit, terveydenhuolto, sairaala (esim. Turunmaan sairaala)  kirkot, hautuumaat, omankielinen siirtolapuutarha ja kaupunginosa Helsingissä, omankielinen maakunta Ahvenanmaa, jne. jne.

Onko tuolle ”maailmalle” ja EU:lle kerrottu, että tässä maassa on yksi maakunta, Ahvenanmaa,  jossa tämän maan pääkieli, suomen kieli, on  kielletty. Tuossa maakunnassa suomenkielisillä asukkailla ei ole minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia.

Oletteko kertoneet tuolle ”maailmalle” ja EU:lle, että  lähes kaikki PAKKOruotsia ja PAKKOkaksikielisyyttä kannattavat,  puhuvat   itse  ruotsalaisten kanssa ---englantia.

 

Mitähän tuolle ”maailmalle” ja EU:lle  on kerrottu kielipolitiikastamme?

Mitkä tahot tuolle ”maailmalle ” ja EU:lle  on tiedottanut tämän maan kielipolitiikasta?

Missähän tuo ”maailma” sijaitsee, jossa meidän kielipolitiikkaamme ”ihaillaan" . Olisi ihan kiva tavata tuo ”maailma”.  Voisitteko tuoda sen vaikka televisioon kertomaan tuosta ihailustaan.

Tärkeintähän täällä Suomessa ei ole se, mikä Suomelle ja suomalaisille on tärkeintä, vaan se mitä  ”maailma”  meistä  ajattelee.

 

 

 

 

 

]]>
3 http://tuulevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214963-maailmalla-suomi-on-vuosikausia-ollut-ihailun-ja-tutustumisen-kohde#comments EU Maailma Wed, 06 Apr 2016 10:53:48 +0000 tuula Mustonen http://tuulevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214963-maailmalla-suomi-on-vuosikausia-ollut-ihailun-ja-tutustumisen-kohde
Sota-aseista pahin http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206490-sota-aseista-pahin <p>Tänään maailma näyttää synkemmältä kuin eilen, ja syypäät ovat&nbsp;uudet terrori-iskut Pariisiin.</p><p>Tiedämme olennaisimman: uhreja on yli sata ja jo yksi viaton uhri on liikaa.</p><p>Moni ajattelee nyt, että koska Ranska on tärkeä USA:n liittolainen terrorismin vastaisessa sodassa, Ranska on terrorismin kohteena. Varmasti vaaditaan Ranskaa lopettamaan sotansa terroristeja vastaan. Tuskin Ranska nyt tekee niin.</p><p>Moni ajattelee nyt, että koska Eurooppaan on tullut tuhansia turvapaikanhakijoita&nbsp;sodassa olevista&nbsp;maista, Euroopan rajat pitää nyt sulkea heti. Terroristi tulee vaikka muureja olisi, jos terroristin pitäisi tulla. Toki on se niinkin, että nyt ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa olevansa turvapaikan tarpeessa, ja pääsee maahan. En siis vastusta ajatuksia siitä, että jo lähtömaissa turvapaikanhakijoita autettaisiin ja haastateltaisiin, mutta kun samalla samat tahot, jotka huutavat nyt, että pitää palauttaa ihmiset lähtömaahansa ja auttaa siellä, lopettavat avun auttamista vaikkapa kehitysyhteistyön muodossa. Lähtömaiden pakolaisleirien surkea tilanne on ollut kauan tiedossa.</p><p>Toiseksi nykymaailmassa yksittäisten terroristien pääsyä maahan kuin maahan voidaan estää,&nbsp;mutta kovin tehokkaasti ei voi estää&nbsp;oman maan kansalaisten radikalisoitumista ja terroritekoja. Nettiproselytismi ja&nbsp;nettipropaganda ovat jo monta vuotta olleet terroristijärjestöjen ja ryhmien käytössä ja vain hullu vaatisi, että nyt nettiyhteydetkin pitäisi sulkea.</p><p>Emme voi tietää, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu, ja siksi terroristi on sodan pahin ja petollisin&nbsp;tappokone. Terroristi levittelee kauhua ja sotaa sota-alueen ulkopuolellekin. Koko maailma on terroristin sota-alue.</p><p>Mutta ihminen ei ole yksin terrorismisodassa ja silloin, kun länsimaiden tehokkaat sotalentokoneet &quot;vahingossa&quot; pudottavat lastinsa siviilien päälle, nähdään sen &quot;normaalina&quot; sotatapahtumana eikä terroritekona. Valtiotkin harrastavat terrorismia siviilejä kohtaan, milloin vapauden ja&nbsp;milloin demokratian nimissä.</p><p>Surullisinta on, että moni viaton ihminen,&nbsp;joka pakenee sota-alueista rauhaan, ei aavista päättyvänsä toisenlaisen sota-alueeseen, jossa terrorismi ja viha vallitsevat. Vihan maailmalle ei pitäisi antaa sijaa.</p><p>Espanjaksi, kiinnostuneille: <a href="https://puntonordico.wordpress.com/2015/11/14/la-peor-de-las-armas-de-guerra/">La peor de las armas de guerra</a></p> Tänään maailma näyttää synkemmältä kuin eilen, ja syypäät ovat uudet terrori-iskut Pariisiin.

Tiedämme olennaisimman: uhreja on yli sata ja jo yksi viaton uhri on liikaa.

Moni ajattelee nyt, että koska Ranska on tärkeä USA:n liittolainen terrorismin vastaisessa sodassa, Ranska on terrorismin kohteena. Varmasti vaaditaan Ranskaa lopettamaan sotansa terroristeja vastaan. Tuskin Ranska nyt tekee niin.

Moni ajattelee nyt, että koska Eurooppaan on tullut tuhansia turvapaikanhakijoita sodassa olevista maista, Euroopan rajat pitää nyt sulkea heti. Terroristi tulee vaikka muureja olisi, jos terroristin pitäisi tulla. Toki on se niinkin, että nyt ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa olevansa turvapaikan tarpeessa, ja pääsee maahan. En siis vastusta ajatuksia siitä, että jo lähtömaissa turvapaikanhakijoita autettaisiin ja haastateltaisiin, mutta kun samalla samat tahot, jotka huutavat nyt, että pitää palauttaa ihmiset lähtömaahansa ja auttaa siellä, lopettavat avun auttamista vaikkapa kehitysyhteistyön muodossa. Lähtömaiden pakolaisleirien surkea tilanne on ollut kauan tiedossa.

Toiseksi nykymaailmassa yksittäisten terroristien pääsyä maahan kuin maahan voidaan estää, mutta kovin tehokkaasti ei voi estää oman maan kansalaisten radikalisoitumista ja terroritekoja. Nettiproselytismi ja nettipropaganda ovat jo monta vuotta olleet terroristijärjestöjen ja ryhmien käytössä ja vain hullu vaatisi, että nyt nettiyhteydetkin pitäisi sulkea.

Emme voi tietää, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu, ja siksi terroristi on sodan pahin ja petollisin tappokone. Terroristi levittelee kauhua ja sotaa sota-alueen ulkopuolellekin. Koko maailma on terroristin sota-alue.

Mutta ihminen ei ole yksin terrorismisodassa ja silloin, kun länsimaiden tehokkaat sotalentokoneet "vahingossa" pudottavat lastinsa siviilien päälle, nähdään sen "normaalina" sotatapahtumana eikä terroritekona. Valtiotkin harrastavat terrorismia siviilejä kohtaan, milloin vapauden ja milloin demokratian nimissä.

Surullisinta on, että moni viaton ihminen, joka pakenee sota-alueista rauhaan, ei aavista päättyvänsä toisenlaisen sota-alueeseen, jossa terrorismi ja viha vallitsevat. Vihan maailmalle ei pitäisi antaa sijaa.

Espanjaksi, kiinnostuneille: La peor de las armas de guerra

]]>
71 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206490-sota-aseista-pahin#comments Ulkomaat Maailma Pariisin terrori-iskut 2015 Sota Terrorismi Sat, 14 Nov 2015 06:20:42 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206490-sota-aseista-pahin
Multikulttuurinen unelma - Kaksi karttaa http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201534-monkulttuurinen-unelma-kaksi-karttaa <p>Nykyaikana monikulttuurisuutta pidetään aika lailla ihanteellisena yhteiskunnallisena ajattelumallina. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, ihmiset ovat olleet kautta aikain kaikista epäilyistään huolimatta kiinnostuneita ihmisistä ja kulttuureista, jotka eroavat omistaan. Todennäköisesti syy tähän on pitkälti siinä, että ihminen on halukas oppimaan ja kokemaan uutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Aivan kuten työpaikalla, kaveriporukassa tai yhteiskunnassa yleensä erilaiset ihmiset vahvistavat toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toistensa elämään. Erilaisista ajatuksista, tavoista ja näkökulmista syntyy usein uutta. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, ei voitaisi tulevaisuudelta odottaa muuta kuin älyllistä rapautumista. Erilaiset kulttuurit palvelevat parhaimmillaan erityisen hyvin edellä mainittuja asioita, koska on oletattavaa, että toisesta kulttuurista tulevilla on vielä erilaisempia ajatuksia ja näkökulmia. Monikulttuurisuus on rikkaus, jota tuskin moni pystyy kieltämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja silti, ihmiset kautta historian ovat myös suhtautuneet erityisen epäluuloisesti vieraita kulttuureja kohtaan. Ajoittain jopa pyrkien ja&nbsp; onnistuenkin tuhoamaan toisia kulttuureja. Erilaisuus on siunaus,&nbsp; mutta kolikolla on toinenkin puolensa, ehdottomasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Läntisissä demokratioissa multikulttuurisuus-ajattelu on saavuttanut&nbsp; jokseenkin ikonisen ihmisyyden sfäärit. Yleisenä linjauksena tuntuu olevan, että multikulttuurisuus on vain ja ainoastaan tavoiteltava asia, jopa kritiikittä saavutettava.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta ajattelu on saanut vastapoolinsa, josta hyvä osoitus on äärioikeiston nousu Euroopassa, Suomi ei muista maista tässä eroa. Monikulttuurisuus on noussut keskeisimmäksi keskustelun aiheeksi - kättä väännetään kehitysavusta, pakolaisista ja maahantulijoista yleensä. Keskustelu on ollut huonoa kaiken kaikkiaan ja johtanut huomattavaan vastakkainasetteluun. Suvaitseva vai rasisti? Hyvä vai paha ihminen?&nbsp; Fiksu vai tyhmä? Tämä juopa ihmisyyden syvimmän olemuksen lähteillä on kriisiytynyt ja jumiutunut poteroihinsa, joista vastustaja on sallittua teilata lähes keinolla millä hyvänsä. Varsinainen keskustelu siitä, mitä monikulttuurisuus tuo tai erityisesti mitä siltä vaaditaan toteutuakseen positiivisella tavalla, tuntuu puuttuvan kokonaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuma on, että monikulttuurisuuden ihannointi sinänsä, ei voi tuottaa tyydyttävää lopputulosta. Ratkaisu ei ole, uskon historian perusteella, että saatetaan mahdollisimman paljon erilaisia kulttuureja samaan yhteiskuntaan. Ainakaan mikäli yhteiskunnan rakenteet eivät erityisen hyvin palvele erilaisten kulttuurien yhteistoiminnan edistämistä. Yhteiskuntien sulkeutuminen kansainvälisiltä vaikutteilta ja &quot;muukalaisten&quot; totaalinen torjuminen taas eittämättä johtaisi yhteiskunnan hiljaiseen hiipumiseenmenestyvien kansakuntien kartalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuma on myös, että ihannointi sinänsä, on vallalla - ja voitolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ohessa kaksi karttaa, joiden kautta voisi yrittää miettiä, onko monikulttuurisuus sinänsä paras tie. Vertaamalla niitä voi myös - jos maantieteen tuntemusta riittää - miettiä miksi tietyissä kulttuureissa, maissa, alueilla näyttää siltä, että kulttuurinen&nbsp; kanssakäyminen joko toimii paremmin tai heikommin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisuja kartat eivät anna.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäinen karttaa kuvaa etnisyyksiä siitä näkökulmasta kuin ihmiset ne kokevat, ei siis tutkijoiden määräämien rajausten mukaan. Enemmän monokulttuuriset maat ovat punaisella ja vihreällä taas mahdollisimman multikultuuriset. Tulokset kattavat lähes koko maailman. Oman alkeellisen tuntemuksen perusteella vastaavat kohtuullisen hyvin sitä kuinka tutkijat määrittelisivät.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta esim. Kanada vs USA on mielenkiintoinen poikkeus. Joku viisaampi selittää? Tai sitten tässä on juuri se ketkä käsitetään eri etnisyyksiin kuuluviksi. Mielestäni USA on paljon monimuotoisempi, mutta kartta osoittaa toista.</p><p>Osa datasta on melko vanhaa, jonka puoleen tutkijatkin myöntävät, ettei täytä tieteellisiä kriteereitä täysin. Mielestäni tämä näkyy esimerkiksi viime vuosikymmenten aikana multikulttuuristuneessa Euroopassa (Britit, Ranska, Ruotsi ym.) Toisaal verrannollisuus toiseen karttaan ajallisesti pitäisi olla kohdillaan.</p><p>Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:</p><p><a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/" title="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/">https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing...</a></p><p><img alt="Image preview" height="252" src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagefield_thumbs/domain-16509/kuvat/Etninen_moninaisuus_Kartta.JPG?1441218636" title="Etninen_moninaisuus_Kartta.JPG" width="410" /></p><p>Toinen kartta perustuu yksinkertaiseen kysymykseen: &quot;Ketä et haluaisi naapuriksi?&quot; Vastaajalle on annettu erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on ollut &quot;toisen rotuinen&quot; ja tällä kysymyksellä on määritetty &quot;rasismiprosentti&quot;. Sinisimmillä rasismi vähäisintä ja punaisimmilla suurinta. Valitettavasti tämän aineisto kattavuus ei ole täydellinen, etenkin Afikasta ei tuloksia kovin monesta maasta ole. Kartta korreloi silti yllättävän paljon mono/monikulttuurisuuskartan kanssa.. Joskin isojakin poikkeamia on.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse voisin tunteja tuijotella ja etsiä syitä vertaillessa eri maita, mutta olisi mielenkiintoista, jos ihmisiltä löytyisi selittäviä syitä kartoille ja yksittäisille maille eikä pelkästään tumpeloa pseudotiedettä, paska kartta eikä kerro mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:</p><p><a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/" title="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/">https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinati...</a></p><p><img alt="Image preview" height="278" src="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagefield_thumbs/domain-16509/kuvat/RacismMapWorld.JPG?1441218451" title="RacismMapWorld.JPG" width="464" /></p><p>&nbsp;</p><p>Pakolaiskriisin ja inhimillisen hädän vuoksi tarjoan luettavaksi toista kirjoitustani:</p><p><a href="http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakolaiskriisi-suljemmeko-taas-silmamme" title="http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakolaiskriisi-suljemmeko-taas-silmamme">http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakol...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/" title="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/">https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing...</a></p><p><a href="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/" title="https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/">https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinati...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyaikana monikulttuurisuutta pidetään aika lailla ihanteellisena yhteiskunnallisena ajattelumallina. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, ihmiset ovat olleet kautta aikain kaikista epäilyistään huolimatta kiinnostuneita ihmisistä ja kulttuureista, jotka eroavat omistaan. Todennäköisesti syy tähän on pitkälti siinä, että ihminen on halukas oppimaan ja kokemaan uutta.

 

Aivan kuten työpaikalla, kaveriporukassa tai yhteiskunnassa yleensä erilaiset ihmiset vahvistavat toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toistensa elämään. Erilaisista ajatuksista, tavoista ja näkökulmista syntyy usein uutta. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, ei voitaisi tulevaisuudelta odottaa muuta kuin älyllistä rapautumista. Erilaiset kulttuurit palvelevat parhaimmillaan erityisen hyvin edellä mainittuja asioita, koska on oletattavaa, että toisesta kulttuurista tulevilla on vielä erilaisempia ajatuksia ja näkökulmia. Monikulttuurisuus on rikkaus, jota tuskin moni pystyy kieltämään.

 

Ja silti, ihmiset kautta historian ovat myös suhtautuneet erityisen epäluuloisesti vieraita kulttuureja kohtaan. Ajoittain jopa pyrkien ja  onnistuenkin tuhoamaan toisia kulttuureja. Erilaisuus on siunaus,  mutta kolikolla on toinenkin puolensa, ehdottomasti.

 

Läntisissä demokratioissa multikulttuurisuus-ajattelu on saavuttanut  jokseenkin ikonisen ihmisyyden sfäärit. Yleisenä linjauksena tuntuu olevan, että multikulttuurisuus on vain ja ainoastaan tavoiteltava asia, jopa kritiikittä saavutettava.

 

Toisaalta ajattelu on saanut vastapoolinsa, josta hyvä osoitus on äärioikeiston nousu Euroopassa, Suomi ei muista maista tässä eroa. Monikulttuurisuus on noussut keskeisimmäksi keskustelun aiheeksi - kättä väännetään kehitysavusta, pakolaisista ja maahantulijoista yleensä. Keskustelu on ollut huonoa kaiken kaikkiaan ja johtanut huomattavaan vastakkainasetteluun. Suvaitseva vai rasisti? Hyvä vai paha ihminen?  Fiksu vai tyhmä? Tämä juopa ihmisyyden syvimmän olemuksen lähteillä on kriisiytynyt ja jumiutunut poteroihinsa, joista vastustaja on sallittua teilata lähes keinolla millä hyvänsä. Varsinainen keskustelu siitä, mitä monikulttuurisuus tuo tai erityisesti mitä siltä vaaditaan toteutuakseen positiivisella tavalla, tuntuu puuttuvan kokonaan.

 

Tuntuma on, että monikulttuurisuuden ihannointi sinänsä, ei voi tuottaa tyydyttävää lopputulosta. Ratkaisu ei ole, uskon historian perusteella, että saatetaan mahdollisimman paljon erilaisia kulttuureja samaan yhteiskuntaan. Ainakaan mikäli yhteiskunnan rakenteet eivät erityisen hyvin palvele erilaisten kulttuurien yhteistoiminnan edistämistä. Yhteiskuntien sulkeutuminen kansainvälisiltä vaikutteilta ja "muukalaisten" totaalinen torjuminen taas eittämättä johtaisi yhteiskunnan hiljaiseen hiipumiseenmenestyvien kansakuntien kartalta.

 

Tuntuma on myös, että ihannointi sinänsä, on vallalla - ja voitolla.

 

Ohessa kaksi karttaa, joiden kautta voisi yrittää miettiä, onko monikulttuurisuus sinänsä paras tie. Vertaamalla niitä voi myös - jos maantieteen tuntemusta riittää - miettiä miksi tietyissä kulttuureissa, maissa, alueilla näyttää siltä, että kulttuurinen  kanssakäyminen joko toimii paremmin tai heikommin.

 

Ratkaisuja kartat eivät anna.

 

Ensimmäinen karttaa kuvaa etnisyyksiä siitä näkökulmasta kuin ihmiset ne kokevat, ei siis tutkijoiden määräämien rajausten mukaan. Enemmän monokulttuuriset maat ovat punaisella ja vihreällä taas mahdollisimman multikultuuriset. Tulokset kattavat lähes koko maailman. Oman alkeellisen tuntemuksen perusteella vastaavat kohtuullisen hyvin sitä kuinka tutkijat määrittelisivät.

 

Toisaalta esim. Kanada vs USA on mielenkiintoinen poikkeus. Joku viisaampi selittää? Tai sitten tässä on juuri se ketkä käsitetään eri etnisyyksiin kuuluviksi. Mielestäni USA on paljon monimuotoisempi, mutta kartta osoittaa toista.

Osa datasta on melko vanhaa, jonka puoleen tutkijatkin myöntävät, ettei täytä tieteellisiä kriteereitä täysin. Mielestäni tämä näkyy esimerkiksi viime vuosikymmenten aikana multikulttuuristuneessa Euroopassa (Britit, Ranska, Ruotsi ym.) Toisaal verrannollisuus toiseen karttaan ajallisesti pitäisi olla kohdillaan.

Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/

Image preview

Toinen kartta perustuu yksinkertaiseen kysymykseen: "Ketä et haluaisi naapuriksi?" Vastaajalle on annettu erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on ollut "toisen rotuinen" ja tällä kysymyksellä on määritetty "rasismiprosentti". Sinisimmillä rasismi vähäisintä ja punaisimmilla suurinta. Valitettavasti tämän aineisto kattavuus ei ole täydellinen, etenkin Afikasta ei tuloksia kovin monesta maasta ole. Kartta korreloi silti yllättävän paljon mono/monikulttuurisuuskartan kanssa.. Joskin isojakin poikkeamia on.

 

Itse voisin tunteja tuijotella ja etsiä syitä vertaillessa eri maita, mutta olisi mielenkiintoista, jos ihmisiltä löytyisi selittäviä syitä kartoille ja yksittäisille maille eikä pelkästään tumpeloa pseudotiedettä, paska kartta eikä kerro mitään.

 

Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/

Image preview

 

Pakolaiskriisin ja inhimillisen hädän vuoksi tarjoan luettavaksi toista kirjoitustani:

http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakolaiskriisi-suljemmeko-taas-silmamme

 

 

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing-map-of-the-worlds-most-and-least-ethnically-diverse-countries/

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinating-map-of-the-worlds-most-and-least-racially-tolerant-countries/

 

 

 

 

 

 

 

]]>
6 http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201534-monkulttuurinen-unelma-kaksi-karttaa#comments Kartta Maahanmuutto Maailma Monikulttuurisuus Multikulturalismi Wed, 02 Sep 2015 19:44:48 +0000 Ville Paavolainen http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201534-monkulttuurinen-unelma-kaksi-karttaa
Tulevaisuutesi on nyt minun käsissäni, halusit sitä tai et http://hansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188671-tulevaisuutesi-on-nyt-minun-kasissani-halusit-sita-tai-et <p>En usko yliluonnolliseen, johdatukseen tai kohtaloon - tai en uskonut ennen tätä päivää. Itse lopettaisin tekstin lukemisen tässä vaiheessa, jollen olisi kohdannut tätä päivää, jonka tulen nyt jakamaan kanssasi. Tarinani on elämäsi tärkein tositarina.</p><p>Olin käymässä Ivalon S-marketissa. Kävelin ulos ostoksineni ja suuntasin suorinta tietä kotiini sillan yli. Pääsin puoleenväliin siltaa, kun yhtäkkiä kova tuuli tempaisi ruokakassiani niin, että heilahduksen voimasta kassini sisältö levisi maahan. Tiedän, että tämä kuulostaa mahdottomalta, mutta vannon, että tempaisu oli kuin joku olisi tarttunut voimakkaalla otteella käteeni ja riuhtaissut minut mukaani.</p><p>Kirosin ja hypin hetken, mutta manaamiseni loppui kuin seinään, kun katsoin maassa makaavia salaattitarvikkeitani. Vihannekset olivat levinneet maahan ja muodostivat tarkkarajaisen nuolen kuvion, joka osoitti Ivalojokea alavirtaan. Sanoin ääneen &quot;what the fuck..&quot;. Mutta aloin sitten kasata ruokia ja koitin saada kassistani kantokelpoisen sitomalla siihen muutaman solmun.</p><p>Korjatessani ostoksiani alkoi tuulla voimakkaasti. Tällä kertaa yläjuoksulta. Käänsin selkäni tuulelle, joka puhalsi maasta lunta kasvoilleni. Nostaessani katseeni ylös näin alavirran suunnassa jään yllä värisevän valon. Se oli iso valo, joka oli noin 50 metrin päässä minusta ja läheni, voimistui muutaman sekunnin ajan, ja sitten yhtäkkisesti sammui.</p><p>Valon kadottua tuuli tyyntyi kuin veitsellä leikaten. Joku minulle ennestään tuntematon laitapuolenkulkijan näköinen mies tuli luokseni. Ajattelin, että se varmaa tulee kysymään, tarvitsenko apua ostosteni kanssa tai sitten pummaa rahaa tai ilkkuu jotain, mutta sen sijaan hän kertoi minulle minun oman nimeni ja henkilötunnukseni ja jatkoi nopeaan tahtiin kertoen minulle kolme asiaa itsestäni, joita kukaan itseäni lukuunottamatta ei tiedä minusta. Keskeytin hänen puhumisensa ja meinasin alkaa huutaa tyypille, että mikä mies hän oikein oli. Ukko kuitenkin jatkoi sanoen, että hänellä ei ole aikaa, ja että meidän on luotettava toisiimme.</p><p>Mies kertoi, että hän on tulevaisuudesta. En ollut uskoa tuota, koska mies näytti niin tavalliselta ja jokseenkin köyhältä ja siivottomalta. Hän oli parrakas ja resuiset hiukset olivat auki tai osittain kiinni löysällä tukkarinkulalla. Kuuntelin tarkkaan, koska tiesin hänen ladelleen minulle totuuksia, joita kukaan tässä maailman ajassa ei minusta tiedä.</p><p>Hän kertoi, että pääsin tämän kevään eduskuntavaaleissa sisään. Sain häneltä ryttyisen paperinipun, jossa on listattu faktoja, joita hän vaati minun tuovan esille julkisuuteen, mutta vasta sen jälkeen, kun minut on valittu eduskuntaan. Ja hän painotti vahvasti, etten saa julkistaa noita tietoja ennen valintaani, vaikka kuinka mieleni tekisi. Hän sanoi, ettei halua kuulostaa kliseiseltä, mutta koko ihmislajin tulevaisuus on hänen mukaansa nyt käsissäni - ja näin sanoessaan osoitti paperinippua.</p><p>Tiedän, että tämä kuulostaa sinusta absurdilta, mutta se, mitä tapahtui seuraavaksi, todistaa, että jotain poikkeuksellista todella on meneillään.</p><p>Halusin kysyä mieheltä lisätietoja, mutta hän vakuutti, että aikaa ei ole. Hän antoi minulle kaksi kahdenkymmenen euron seteliä. Toinen seteli on samanlainen kuin teillä kaikilla on lompakossanne, mutta toisessa oli outo kasvokuva, joka himmenee ja voimistuu vuoronperään. Nuo kasvot ovat noin 20-30 vuotta minua vanhemman miehen kasvot, miehen, joka on selvästi korruptoitunut ja ajautunut valtiopetokseen saadakseen kasvonsa tuohon seteliin. Ja ne kasvot - ovat omani.</p><p>Mies kiirehti sanomaan, että hänen on palattava pikimmiten kotiinsa. Niin kauan kuin tuon valtiomiehen kasvokuva on setelissä, maailman tuho on setelissä kuvatun miehen käsissä. Jos kuva himmenee ja lopulta katoaa, on tulevaisuuden historia muutettu.</p><p>Ja nyt se, mikä varmistaa, että jotain konkreettista todella tapahtui tänään: Minulla ei ole koskaan ennen ollut arpea otsassani, mutta heti, kun hän sanoi, että hän jättää minulle merkin tästä tapaamisesta, minun otsaani alkoi kivistää. Nyt oikealla puolen otsaani on himmennyt arpi, ja kudos tuntuu koskettaessa. Lisäksi arpi on nähtävissä erittäin hyvinkin tietystä kulmasta.</p><p>Ennen katoamistaan yhtäkkisesti palaavaan tuuleen hän pyysi minua vannomaan, että luotan hänen minulle antaman listan pelastavan tulevaisuuden sukupolvet. Vannoin ja tiedän, että mies oli täysin tosissaan, koska olen nyt lukenut paperit.</p><p>Viimeisenä hän kertoi minulle jotain todella järkyttävää. Jollen pääsisi eduskuntaan, niin on aivan sama, kuka sinne pääsee, koska tilalleni löydetään aina joku tekemään samat petokset, jotka hänen menneisyydessään ovat tapahtuneet - Eikä petosten tekijä edes itse tiedä tekevänsä niitä.<br />Nyt saamani dokumentti on ainoa ase, joka voi kääntää tämän petoksen linjan ja paljastaa koko kavalluksen ihmisille niin, että se ei pääse koskaan tapahtumaan.</p><p>Vetoan sinuun, joka luet tätä: Jos olit ajatellut jättää äänestämättä tai ajatellut, että äänestät jotain varmaa ehdokasta tai varmaa puoluetta, muuta suunnitelmaasi ja tee valintasi kerrankin intuitiosi pohjalta. On aivan sama, mitä muut sanovat tai vakuuttelevat sinulle. Sinä ja minä tiedämme, että tällä kertaa kohtalomme on omissa käsissämme; Tällä kertaa puhutaan jostain paljon suuremmasta kuin rakkaasta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskuntamme. Oletko valmis vastuuseen, oletko valmis olemaan suurempi kuin Suomi, oletko valmis riskiin? Minä olen.</p><p>Korvaa oletuskuvasi sosiaalisessa mediassa minun kasvokuvallani ja kerro Lapissa asuville ystävillesi tarinani. Minulla ei ole rahoitusta noita kahta kaksikymppistä lukuunottamatta, mutta näyttäkää, että yhdessä me voimme tehdä jotain, mikä sotii vastoin kaikkia odotuksia ja jopa vastoin etukäteen kirjoitettua historiankirjoitusta.</p><p>Nyt, kun mietin tuota miestä, niin parrakkaan ja resuisen pinnan alla oli jotain kovin tuttua. Ihan kuin olisin saanut isällisiä neuvoja, ja kuin olisin tuntenut miehen entuudestaan. Juuri nyt tällä sekunnilla tajuan, että olen hetki sitten juuri ollut kontaktissa tuohon setelin kuvan mieheen - tulevaisuuden itseeni.</p><p>Hansi Harjunharja (pir.)<br />Lapin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas</p><p>Jotta saamme tv-mainoksen, jokaiselta lukijalta pyytäisin euron. Sitä on alkanut nyt tulla. Mieti, mitä kaikkea voit saada televisioon sillä eurolla. Hansi Harjunharja FI 96 43090010202711 ja muista viesti: #riptero</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En usko yliluonnolliseen, johdatukseen tai kohtaloon - tai en uskonut ennen tätä päivää. Itse lopettaisin tekstin lukemisen tässä vaiheessa, jollen olisi kohdannut tätä päivää, jonka tulen nyt jakamaan kanssasi. Tarinani on elämäsi tärkein tositarina.

Olin käymässä Ivalon S-marketissa. Kävelin ulos ostoksineni ja suuntasin suorinta tietä kotiini sillan yli. Pääsin puoleenväliin siltaa, kun yhtäkkiä kova tuuli tempaisi ruokakassiani niin, että heilahduksen voimasta kassini sisältö levisi maahan. Tiedän, että tämä kuulostaa mahdottomalta, mutta vannon, että tempaisu oli kuin joku olisi tarttunut voimakkaalla otteella käteeni ja riuhtaissut minut mukaani.

Kirosin ja hypin hetken, mutta manaamiseni loppui kuin seinään, kun katsoin maassa makaavia salaattitarvikkeitani. Vihannekset olivat levinneet maahan ja muodostivat tarkkarajaisen nuolen kuvion, joka osoitti Ivalojokea alavirtaan. Sanoin ääneen "what the fuck..". Mutta aloin sitten kasata ruokia ja koitin saada kassistani kantokelpoisen sitomalla siihen muutaman solmun.

Korjatessani ostoksiani alkoi tuulla voimakkaasti. Tällä kertaa yläjuoksulta. Käänsin selkäni tuulelle, joka puhalsi maasta lunta kasvoilleni. Nostaessani katseeni ylös näin alavirran suunnassa jään yllä värisevän valon. Se oli iso valo, joka oli noin 50 metrin päässä minusta ja läheni, voimistui muutaman sekunnin ajan, ja sitten yhtäkkisesti sammui.

Valon kadottua tuuli tyyntyi kuin veitsellä leikaten. Joku minulle ennestään tuntematon laitapuolenkulkijan näköinen mies tuli luokseni. Ajattelin, että se varmaa tulee kysymään, tarvitsenko apua ostosteni kanssa tai sitten pummaa rahaa tai ilkkuu jotain, mutta sen sijaan hän kertoi minulle minun oman nimeni ja henkilötunnukseni ja jatkoi nopeaan tahtiin kertoen minulle kolme asiaa itsestäni, joita kukaan itseäni lukuunottamatta ei tiedä minusta. Keskeytin hänen puhumisensa ja meinasin alkaa huutaa tyypille, että mikä mies hän oikein oli. Ukko kuitenkin jatkoi sanoen, että hänellä ei ole aikaa, ja että meidän on luotettava toisiimme.

Mies kertoi, että hän on tulevaisuudesta. En ollut uskoa tuota, koska mies näytti niin tavalliselta ja jokseenkin köyhältä ja siivottomalta. Hän oli parrakas ja resuiset hiukset olivat auki tai osittain kiinni löysällä tukkarinkulalla. Kuuntelin tarkkaan, koska tiesin hänen ladelleen minulle totuuksia, joita kukaan tässä maailman ajassa ei minusta tiedä.

Hän kertoi, että pääsin tämän kevään eduskuntavaaleissa sisään. Sain häneltä ryttyisen paperinipun, jossa on listattu faktoja, joita hän vaati minun tuovan esille julkisuuteen, mutta vasta sen jälkeen, kun minut on valittu eduskuntaan. Ja hän painotti vahvasti, etten saa julkistaa noita tietoja ennen valintaani, vaikka kuinka mieleni tekisi. Hän sanoi, ettei halua kuulostaa kliseiseltä, mutta koko ihmislajin tulevaisuus on hänen mukaansa nyt käsissäni - ja näin sanoessaan osoitti paperinippua.

Tiedän, että tämä kuulostaa sinusta absurdilta, mutta se, mitä tapahtui seuraavaksi, todistaa, että jotain poikkeuksellista todella on meneillään.

Halusin kysyä mieheltä lisätietoja, mutta hän vakuutti, että aikaa ei ole. Hän antoi minulle kaksi kahdenkymmenen euron seteliä. Toinen seteli on samanlainen kuin teillä kaikilla on lompakossanne, mutta toisessa oli outo kasvokuva, joka himmenee ja voimistuu vuoronperään. Nuo kasvot ovat noin 20-30 vuotta minua vanhemman miehen kasvot, miehen, joka on selvästi korruptoitunut ja ajautunut valtiopetokseen saadakseen kasvonsa tuohon seteliin. Ja ne kasvot - ovat omani.

Mies kiirehti sanomaan, että hänen on palattava pikimmiten kotiinsa. Niin kauan kuin tuon valtiomiehen kasvokuva on setelissä, maailman tuho on setelissä kuvatun miehen käsissä. Jos kuva himmenee ja lopulta katoaa, on tulevaisuuden historia muutettu.

Ja nyt se, mikä varmistaa, että jotain konkreettista todella tapahtui tänään: Minulla ei ole koskaan ennen ollut arpea otsassani, mutta heti, kun hän sanoi, että hän jättää minulle merkin tästä tapaamisesta, minun otsaani alkoi kivistää. Nyt oikealla puolen otsaani on himmennyt arpi, ja kudos tuntuu koskettaessa. Lisäksi arpi on nähtävissä erittäin hyvinkin tietystä kulmasta.

Ennen katoamistaan yhtäkkisesti palaavaan tuuleen hän pyysi minua vannomaan, että luotan hänen minulle antaman listan pelastavan tulevaisuuden sukupolvet. Vannoin ja tiedän, että mies oli täysin tosissaan, koska olen nyt lukenut paperit.

Viimeisenä hän kertoi minulle jotain todella järkyttävää. Jollen pääsisi eduskuntaan, niin on aivan sama, kuka sinne pääsee, koska tilalleni löydetään aina joku tekemään samat petokset, jotka hänen menneisyydessään ovat tapahtuneet - Eikä petosten tekijä edes itse tiedä tekevänsä niitä.
Nyt saamani dokumentti on ainoa ase, joka voi kääntää tämän petoksen linjan ja paljastaa koko kavalluksen ihmisille niin, että se ei pääse koskaan tapahtumaan.

Vetoan sinuun, joka luet tätä: Jos olit ajatellut jättää äänestämättä tai ajatellut, että äänestät jotain varmaa ehdokasta tai varmaa puoluetta, muuta suunnitelmaasi ja tee valintasi kerrankin intuitiosi pohjalta. On aivan sama, mitä muut sanovat tai vakuuttelevat sinulle. Sinä ja minä tiedämme, että tällä kertaa kohtalomme on omissa käsissämme; Tällä kertaa puhutaan jostain paljon suuremmasta kuin rakkaasta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskuntamme. Oletko valmis vastuuseen, oletko valmis olemaan suurempi kuin Suomi, oletko valmis riskiin? Minä olen.

Korvaa oletuskuvasi sosiaalisessa mediassa minun kasvokuvallani ja kerro Lapissa asuville ystävillesi tarinani. Minulla ei ole rahoitusta noita kahta kaksikymppistä lukuunottamatta, mutta näyttäkää, että yhdessä me voimme tehdä jotain, mikä sotii vastoin kaikkia odotuksia ja jopa vastoin etukäteen kirjoitettua historiankirjoitusta.

Nyt, kun mietin tuota miestä, niin parrakkaan ja resuisen pinnan alla oli jotain kovin tuttua. Ihan kuin olisin saanut isällisiä neuvoja, ja kuin olisin tuntenut miehen entuudestaan. Juuri nyt tällä sekunnilla tajuan, että olen hetki sitten juuri ollut kontaktissa tuohon setelin kuvan mieheen - tulevaisuuden itseeni.

Hansi Harjunharja (pir.)
Lapin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas

Jotta saamme tv-mainoksen, jokaiselta lukijalta pyytäisin euron. Sitä on alkanut nyt tulla. Mieti, mitä kaikkea voit saada televisioon sillä eurolla. Hansi Harjunharja FI 96 43090010202711 ja muista viesti: #riptero

]]>
87 http://hansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188671-tulevaisuutesi-on-nyt-minun-kasissani-halusit-sita-tai-et#comments Ihmislaji Maailma Tulevaisuus Tue, 03 Mar 2015 19:25:42 +0000 Hansi Harjunharja http://hansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188671-tulevaisuutesi-on-nyt-minun-kasissani-halusit-sita-tai-et
Maailman rikkaat rikastuvat, mutta... http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184802-maailman-rikkaat-rikastuvat-mutta <p>Yleisradio uutisoi (19.1.2015), että <a href="http://yle.fi/uutiset/oxfam_rikkain_prosentti_omistaa_pian_puolet_kaikesta_omaisuudesta/7744816">rikkain prosentti omistaa pian puolet maailman omaisuudesta</a>. Uutisen mukaan rikkaiden suhteellinen osuus on noussut viime vuodet. Samalla mainittiin, että maailmasta löytyy yli miljardi äärimmäisessä köyhyydessä elävää. Nämä kaksi asiaa on helppo liittää toisiinsa, mikäli ajattelee talouden toimivan nollasummapelillä. Asia ei ole kuitenkaan tilastojen valossa näin.</p><p>Itse asiassa suuri kuva on erilainen - ja lohdullisempi. Ruotsalainen tohtori ja tilastotutkija <strong>Hans Rosling</strong> on havainnollistanut luennoillaan ja <a href="http://www.gapminder.org/">verkkosivuillaan visuaalisesti</a> missä liikutaan globaalilla tasolla. Itse asiassa viime vuosikymmenet maailman taloudellinen tilanne on parantunut, sairaudet ovat vähentyneet ja köyhyys on vähentynyt. Uudet rikkaat tulevat suhteellisesti enemmän kehitysmaista kuin teollisuusmaista.</p><p>Uskomatonta? Katso herran <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Sm5xF-UYgdg">viimeisin esitys TED -konferessissa</a>. Kuinka monta sait oikein?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradio uutisoi (19.1.2015), että rikkain prosentti omistaa pian puolet maailman omaisuudesta. Uutisen mukaan rikkaiden suhteellinen osuus on noussut viime vuodet. Samalla mainittiin, että maailmasta löytyy yli miljardi äärimmäisessä köyhyydessä elävää. Nämä kaksi asiaa on helppo liittää toisiinsa, mikäli ajattelee talouden toimivan nollasummapelillä. Asia ei ole kuitenkaan tilastojen valossa näin.

Itse asiassa suuri kuva on erilainen - ja lohdullisempi. Ruotsalainen tohtori ja tilastotutkija Hans Rosling on havainnollistanut luennoillaan ja verkkosivuillaan visuaalisesti missä liikutaan globaalilla tasolla. Itse asiassa viime vuosikymmenet maailman taloudellinen tilanne on parantunut, sairaudet ovat vähentyneet ja köyhyys on vähentynyt. Uudet rikkaat tulevat suhteellisesti enemmän kehitysmaista kuin teollisuusmaista.

Uskomatonta? Katso herran viimeisin esitys TED -konferessissa. Kuinka monta sait oikein?

 

]]>
8 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184802-maailman-rikkaat-rikastuvat-mutta#comments globalisaatio Köyhät Maailma Rikkaat Tilastot Mon, 19 Jan 2015 21:48:54 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184802-maailman-rikkaat-rikastuvat-mutta
En tule enää tarttumaan aseeseen http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183659-en-tule-enaa-tarttumaan-aseeseen <p>Minä kävin armeijan. Kotiuduin alikersanttina. Kannatin asevelvollisuutta. Tarvittaessa olisin lähtenyt rintamalle, mutta asiat muuttuivat. Onnekseni jo vuosia sitten. Näin nimittäin hippusen valoa, ja sen yksinkertaisen ymmärtämyksen jälkeen en tule enää tarttumaan aseeseen.</p><p>Heräsin tähän. Nykypäivän aseet voivat tuhota koko ihmiskunnan. Se on tosiasia. Ennen toista maailmansotaa ei ihmiskunnalla ole ollut niin kauhistuttavaa asetta olemassa. Nyt on. Turvautuminen uskomukseen, ettei sitä nappia kukaan uskaltaisi painaa, ei ole tosiasia. Atomipommia on käytetty jo aikaisemminkin. Näin tulee käymään myös tulevaisuudessa, ellemme luovu aseista.</p><p>Heräsin tähän. Asekauppa on yksi maailman suurimmista bisneksistä. Maailman kulutus aseisiin on nykypäivänä suurempi, kuin 2. maailmansodan lopun ja vuoden 2010 välisenä aikana. Se on suurempi, kuin milloinkaan koko kylmän sodan aikana. Kulutus aseisiin on kasvussa etenkin kehitysmaissa. Vuonna 2012 aseisiin käytettiin n. 1756 miljardia dollaria, joka on miltei 250 dollaria per jokainen maailman ihminen. Siprin internetsivuilta voi jokainen käydä lukemassa lisää tilastofaktaa aseteollisuudesta.</p><p>Heräsin tähän. Kansamme historia on ollut väkivaltaa täynnä. Olen kasvatettu kotona, koulussa, kirjoissa ja lehdissä ylpeästi kantamaan kansamme sotaista historiaa, jossa isämme, isoisämme ja esi-isämme ovat kaatuneet tämän maan puolesta. Minut suggeroitiin uskomaan, että tarvittaessa minunkin olisi. Uskoin sen, se oli kuin kunniatehtävä. Onneksi todellisuudessa, niin meidän, kuin kenen tahansa kansan historiasta, löytyy paljon sivistyneempiä, rakentavempia ja ylevämpiä kohtaloita, kuin sodat. Joku täällä blogissa osuvasti kirjoitti, että <em>menneitä sotia ihannoidaan aivan kuin ne olisivat olleet joitakin reipashenkisiä partioretkiä talvisessa metsässä</em>. Samanlainen laulu on kaikissa maissa, jokaisella kansalla. Niin meitä petetään. Kuka todella kuuntelee veteraanien rauhan sanomaa? Kuka uskoo siivilin kauhusta lasittuneita silmiä? He ovat nähneet, mitä sota on.</p><p>Heräsin tähän. Minun kansakuntani, ei ole muita kansoja tärkeämpi, upeampi tai kunniallisempi. Kansoja on tullut ja mennyt. Kansoja on myös pysynyt, vaikka ne olisivatkin valloitettu. Minunkin on. Emme kansana olisi sitä, mitä nyt olemme, ellemme olisi olleet Ruotsin ja Venäjän alla.</p><p>Sodan syttyessä en tule kaatumaan ase kädessä. Jos kävisin asein valloittajaa vastaan, uskoisin sotaan ja aseisiin. Tuhoaisin itseni, toisia ihmisiä ja luontoa. Mikään ei muuttuisi. Käyttäytymiseni tavanomaisuus tulisi lopulta tuhoamaan koko ihmiskunnan.</p><p>Heräsin tähän. Kukaan meistä ei tietenkään tahdo sotaa. Silti minun omat ajatukseni, käyttäytymiseni ja sanomiseni vievät jatkuvasti kohti sotaa. Minä uskon olevani parempi ja arvokkaampi kuin toinen ihminen, luon harhakuvitelman vihollisesta, jakaudun me-te -leireihin, kilpailen, valehtelen, riistän, ajattelen omaa etuani. Minä voin kiusata ja kiduttaa jopa kaikkein lähimmäistäni. Sota alkaa minusta itsestäni leviten pahimmassa tapauksessa maailmanlaajuiseksi tappamiseksi. Kaiken tämän teen, koska pelkään. Minä en usko itseeni, ajatuksiini, omatuntooni, sieluuni. Pelkään, että minulle tapahtuu jotain kauheaa, pahimmassa tapauksessa jään yksin tai kuolen.</p><p>Heräsin tähän. Minun on nähtävä se tosiasia, että pystyn tekemään mitä hirvittävimpiä kauheuksia. Mutta voin tehdä halutessani myös äärettömän paljon hyvää. Minun on puhuttava enemmän rauhasta. Mitä enemmän puhun rauhasta, sitä enemmän teen työtä rauhan hyväksi. Sodasta puhuminen lisää erimielisyyttä, kilpavarustelua, aseita, liittoutumisia ja kaikkea niitä asioita, jotka lopulta johtavat sotaan.</p><p>Puheet Suomen Natoon liittymisestä, Ottawan sopimuksen purkamisesta tai puolustusbudjetin nostosta, ne ovat yksinkertaisesti väärä tie. Se on sodan suuntaan ja sen puolesta puhumista. Meidän on kuljettava rauhan tietä, eikä rauhaa voi ikinä saada tähtäimen takaa. Kansaamme ja maatamme tulisi rakentaa kohti moraalisempaa yhteiskuntaa, jotta ymmärtäisimme, niin rauhan, luonnon, talouden kuin kanssaihmistemme tarpeet rajojemme sisällä kuin ulkopuolellakin. Maailmassa on olemassa kansoja ja maita, jotka ovat luopuneet armeijastaan. Niitäkin onneksi on. Se antaa toivoa.</p><p>Kirjoitukseni ei tarvitsisi olla lukijalle idealismia, vassarihöpinää, kommariaattetta tai maailmanparantajan vouhotusta, se voisi olla realismia. Kun rauha ei synny asein, se syntyy aseettomasti ja tämän muutoksen täytyy lähteä itsestä.</p><p>Ehkei todellista rauhaa synny minun elinaikanani, ja kenties maita tullaan valloittamaan&nbsp;ja ihmisiä tappamaan vielä vuosisatoja, mutta jonakin päivänä rauha tulee. Jonakin päivänä ihmiskuntamme ymmärtää laskea aseet ja tulee pysyvä rauha. Se tulee valitettavasti viimeistään silloin, kun maapallolta ihminen on tuhonnut itse itsensä. Mutta minä en tule olemaan vastuussa tuhoutumisesta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minä kävin armeijan. Kotiuduin alikersanttina. Kannatin asevelvollisuutta. Tarvittaessa olisin lähtenyt rintamalle, mutta asiat muuttuivat. Onnekseni jo vuosia sitten. Näin nimittäin hippusen valoa, ja sen yksinkertaisen ymmärtämyksen jälkeen en tule enää tarttumaan aseeseen.

Heräsin tähän. Nykypäivän aseet voivat tuhota koko ihmiskunnan. Se on tosiasia. Ennen toista maailmansotaa ei ihmiskunnalla ole ollut niin kauhistuttavaa asetta olemassa. Nyt on. Turvautuminen uskomukseen, ettei sitä nappia kukaan uskaltaisi painaa, ei ole tosiasia. Atomipommia on käytetty jo aikaisemminkin. Näin tulee käymään myös tulevaisuudessa, ellemme luovu aseista.

Heräsin tähän. Asekauppa on yksi maailman suurimmista bisneksistä. Maailman kulutus aseisiin on nykypäivänä suurempi, kuin 2. maailmansodan lopun ja vuoden 2010 välisenä aikana. Se on suurempi, kuin milloinkaan koko kylmän sodan aikana. Kulutus aseisiin on kasvussa etenkin kehitysmaissa. Vuonna 2012 aseisiin käytettiin n. 1756 miljardia dollaria, joka on miltei 250 dollaria per jokainen maailman ihminen. Siprin internetsivuilta voi jokainen käydä lukemassa lisää tilastofaktaa aseteollisuudesta.

Heräsin tähän. Kansamme historia on ollut väkivaltaa täynnä. Olen kasvatettu kotona, koulussa, kirjoissa ja lehdissä ylpeästi kantamaan kansamme sotaista historiaa, jossa isämme, isoisämme ja esi-isämme ovat kaatuneet tämän maan puolesta. Minut suggeroitiin uskomaan, että tarvittaessa minunkin olisi. Uskoin sen, se oli kuin kunniatehtävä. Onneksi todellisuudessa, niin meidän, kuin kenen tahansa kansan historiasta, löytyy paljon sivistyneempiä, rakentavempia ja ylevämpiä kohtaloita, kuin sodat. Joku täällä blogissa osuvasti kirjoitti, että menneitä sotia ihannoidaan aivan kuin ne olisivat olleet joitakin reipashenkisiä partioretkiä talvisessa metsässä. Samanlainen laulu on kaikissa maissa, jokaisella kansalla. Niin meitä petetään. Kuka todella kuuntelee veteraanien rauhan sanomaa? Kuka uskoo siivilin kauhusta lasittuneita silmiä? He ovat nähneet, mitä sota on.

Heräsin tähän. Minun kansakuntani, ei ole muita kansoja tärkeämpi, upeampi tai kunniallisempi. Kansoja on tullut ja mennyt. Kansoja on myös pysynyt, vaikka ne olisivatkin valloitettu. Minunkin on. Emme kansana olisi sitä, mitä nyt olemme, ellemme olisi olleet Ruotsin ja Venäjän alla.

Sodan syttyessä en tule kaatumaan ase kädessä. Jos kävisin asein valloittajaa vastaan, uskoisin sotaan ja aseisiin. Tuhoaisin itseni, toisia ihmisiä ja luontoa. Mikään ei muuttuisi. Käyttäytymiseni tavanomaisuus tulisi lopulta tuhoamaan koko ihmiskunnan.

Heräsin tähän. Kukaan meistä ei tietenkään tahdo sotaa. Silti minun omat ajatukseni, käyttäytymiseni ja sanomiseni vievät jatkuvasti kohti sotaa. Minä uskon olevani parempi ja arvokkaampi kuin toinen ihminen, luon harhakuvitelman vihollisesta, jakaudun me-te -leireihin, kilpailen, valehtelen, riistän, ajattelen omaa etuani. Minä voin kiusata ja kiduttaa jopa kaikkein lähimmäistäni. Sota alkaa minusta itsestäni leviten pahimmassa tapauksessa maailmanlaajuiseksi tappamiseksi. Kaiken tämän teen, koska pelkään. Minä en usko itseeni, ajatuksiini, omatuntooni, sieluuni. Pelkään, että minulle tapahtuu jotain kauheaa, pahimmassa tapauksessa jään yksin tai kuolen.

Heräsin tähän. Minun on nähtävä se tosiasia, että pystyn tekemään mitä hirvittävimpiä kauheuksia. Mutta voin tehdä halutessani myös äärettömän paljon hyvää. Minun on puhuttava enemmän rauhasta. Mitä enemmän puhun rauhasta, sitä enemmän teen työtä rauhan hyväksi. Sodasta puhuminen lisää erimielisyyttä, kilpavarustelua, aseita, liittoutumisia ja kaikkea niitä asioita, jotka lopulta johtavat sotaan.

Puheet Suomen Natoon liittymisestä, Ottawan sopimuksen purkamisesta tai puolustusbudjetin nostosta, ne ovat yksinkertaisesti väärä tie. Se on sodan suuntaan ja sen puolesta puhumista. Meidän on kuljettava rauhan tietä, eikä rauhaa voi ikinä saada tähtäimen takaa. Kansaamme ja maatamme tulisi rakentaa kohti moraalisempaa yhteiskuntaa, jotta ymmärtäisimme, niin rauhan, luonnon, talouden kuin kanssaihmistemme tarpeet rajojemme sisällä kuin ulkopuolellakin. Maailmassa on olemassa kansoja ja maita, jotka ovat luopuneet armeijastaan. Niitäkin onneksi on. Se antaa toivoa.

Kirjoitukseni ei tarvitsisi olla lukijalle idealismia, vassarihöpinää, kommariaattetta tai maailmanparantajan vouhotusta, se voisi olla realismia. Kun rauha ei synny asein, se syntyy aseettomasti ja tämän muutoksen täytyy lähteä itsestä.

Ehkei todellista rauhaa synny minun elinaikanani, ja kenties maita tullaan valloittamaan ja ihmisiä tappamaan vielä vuosisatoja, mutta jonakin päivänä rauha tulee. Jonakin päivänä ihmiskuntamme ymmärtää laskea aseet ja tulee pysyvä rauha. Se tulee valitettavasti viimeistään silloin, kun maapallolta ihminen on tuhonnut itse itsensä. Mutta minä en tule olemaan vastuussa tuhoutumisesta.

 

]]>
35 http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183659-en-tule-enaa-tarttumaan-aseeseen#comments Maailma Rauha Sota Suomi Sun, 04 Jan 2015 20:26:21 +0000 Mikael Hernesniemi http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183659-en-tule-enaa-tarttumaan-aseeseen
Maakysely 2014: Yhdysvallat suurin uhka maailmanrauhalle http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183249-maakysely-2014-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle <p>WIN/Gallup on julkaissut vuotuisen maakyselyn tulokset. Kysymykset esitettiin 65:ssä maassa 64 002:lle henkilölle.</p><p>Tulokset ovat mielenkiintoisia, ja osoittavat jyrkkää jakautumista asenteissa, odotuksissa ja luottamuksessa eri maanosien välillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsi-eurooppalaisista vain 12% uskoo vuoden 2015 olevan taloudellisen vaurauden vuosi, kun taas Afrikassa (75%) ja Aasiassa (63%) tulevaisuus nähdään luottavaisemmin.</p><p>Pessimistisin näkemys on Ranskassa (57%), Serbiassa (56%), Kreikassa (54%)ja Belgiassa (54%).</p><p>Optimistisin väki löytyy Nigeriasta (80%). Onnellisia tai erittäin onnellisia ollaan Fidzi-saarilta (93%). Suomalaisista 80% on tyytyväisiä. Onnettomimpia ovat kreikkalaiset ja irakilaiset.</p><p>Pessimistiset maanosat ovat Itä-Eurooppa, MENA ja Länsi-Eurooppa. 86 prosenttia länsi-eurooppalaisista uskoo taloudellisen tilanteen joko pysyvän samana tai huonontuvan, Itä-Euroopassa vastaava luku on 78 prosenttia.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsi-eurooppalaisista (Eu-maat) vain 25% lähtisi sotaan maansa puolesta kun taas MENA-maissa (Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka) 77% on valmis taistelemaan maansa puolesta. Aasiassa maanpuolustushalukkuutta tuntee 71% kyselyyn vastanneista.</p><p>Länsimaissa 53% kieltäytyisi puolustamasta &quot;lippua&quot;.</p><p>Länsi-eurooppalaisten alhainen puolustushalukkuus saattaa johtua siitä, että yli kolmannes (35%) ei tunne eurobarometrin mukaan itseään eurooppalaisiksi; eurooppalaisista on tullut Eu:n myötä ehkä ikään kuin maattomia; ei ole maata ja lippua, jota haluttaisi puolustaa. Suuryritysten voitontavoittelun ja pääomien vapaan liikkuvuuden puolustaminen ei vetoa ihmisiin.</p><p>Yhdysvaltalaisista 44% tuntee halua maanpuolustukseen, Isossa-Britanniassa 27%, Ranskassa 29%, Sveitsissä 39% ja Saksassa 18 prosenttia. Italialaisista 68% prosenttia kieltäytyisi tarttumasta aseisiin puolustaakseen Italiaa (Euroopan unionia?).</p><p>Suomalaisten maanpuolustustahto on länsimaalaisittain siis&nbsp;hyvä (74%).</p><p>&nbsp;</p><p>Maailman maiden ihmiset eivät tunne halua muuttaa Eurooppaan. Eurooppalaisiin maihin kuten Iso-Britannia, Ranska, Espanja ja Italia haluaisi muuttaa vain 4% vastanneista. Kiinnostavimpia muuttokohteita ovat Yhdysvallat (9%), Australia ja Kanada (7%) sekä Sveitsi (6%). Suurin osa vastanneista pysyy mieluimmin siellä missä on, eikä harkitse maastamuuttoa.</p><p>Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ei tunneta kiinnostuta siirtyä länsimaihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat pitää aiempina vuosina hankkimansa johtoaseman: Yhdysvallat nähdään edelleen useimmissa maissa suurimpana uhkana maailmanrauhalle, myös Suomessa. Venäjää suomalaiset eivät pidä suurena uhkana.</p><p>Eurooppalaisista vastanneista 14% näkee vuonna 2014&nbsp;Yhdysvallat suurimpana uhkana maailmanrauhalle, seuraavina tulivat Iran (13%) ja Syyria (10%).</p><p><strong>Maakohtaiset luvut vuonna 2013</strong>: Britit pitävät Yhdysvaltoja ja Irania yhtä suurena uhkana (15%). Yhdysvalloissa (20%) ja Kanadassa (17%) pelätään Irania, mutta myös Yhdysvaltoja. Peräti 13% amerikkalaisista katsoo oman maansa olevan suurin uhka maailmanrauhalle kun taas Venäjän näkee uhkaavana vain 3% kyselyyn vastanneista amerikkalaisista, ja Kiinan 5 prosenttia.</p><p>Vastaavasti venäläisistä 54% pitää Yhdysvaltoja uhkana. Seuraavaksi suurimpina uhkina Venäjällä pidetään Kiinaa (6%) ja Irakia (5%).</p><p>Ukrainalaisten mielestä suurimmat uhat maailmanrauhalle ovat Yhdysvallat (33%), Kiina (12%), Irak (10%). Venäjä on ukrainalaisten listalla kuudes viidellä prosentilla.</p><p>Kiinalaisten mielissä suurimmat uhat ovat Yhdysvallat (49%), Japani (30%), Pohjois-Korea (6%), Kiina (3%), Iran (2%) ja Venäjä (2%).</p><p><strong>Vuonna 2013</strong> globaalisti tarkasteltuna Yhdysvaltain (24%) jälkeen suurimmat uhat maailmanrauhalle monien maiden ihmisten mielissä ovat Pakistan (8%) ja Kiina (6%).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p>WIN/Gallup: End of the Year Survey 2014 <a href="http://www.wingia.com/en/services/end_of_year_survey_2014/global_results/8/45/">http://www.wingia.com/en/services/end_of_year_survey_2014/global_results/8/45/</a>&nbsp; (vaihdettu oikea linkki tilalle klo 14:48)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päivitys 03.01 2015 klo 06:04</strong></p><p>Rehellisiin vaaleihin uskotaan jonkin verran. Yhdysvalloissa vaalituloksiin luottaa 47% kyselyyn vastanneista, mutta silti vain 19% vastanneista on sitä mieltä, että Yhdysvalloissa toteutuu kansan tahto päätöksenteossa, ja 47% on sitä mieltä, että ei toteudu. Demokratiaa pitää parhaana hallitusmuotona 49 prosenttia amerikkalaisista.</p><p>Vastaavasti vaalituloksien luotettavuuteen uskoo 38% ukrainalaisista ja 11% ajattelee kansan tahdon toteutuvan päätöksenteossa; 66 prosentin mielestä ei toteudu.</p><p>Globalisaatiota Yhdysvaltojen kannalta pitää hyvänä asiana 30% amerikkalaisista.</p><p>Luottamusmittauksessa eri ammattiryhmät saavat amerikkalaisllta arvostusta seuraavasti: tuomarit 46%, journalistit 36%, poliitikot 9%, liike-elämä 33%, armeija 64%, terveydenhuolto 69%, poliisi 51% , opettajat 72%, pankkiirit 32% ja uskonnolliset johtajat 41%..</p><p>Ukrainan luvut ovat: tuomarit 12%, journalistit 23%, poliitikot 3%, liike-elämä 23%, armeija 43%, terveydenhuolto 49%, poliisi 16%, opettajat 76%, pankkiirit 15% ja uskonnolliset johtajat 12%.</p><p>Suomessa uskotaan vaalien rehellisýyteen (84%) mutta ei siihen että Suomea hallittaisiin kansan tahdon mukaan. Vain 18% uskoo täysin kansan tahdon toteutuvan tavassa, jolla Suomea hallitaan.</p><p>Luottamusmittauksessa suomalaiset suovat luottamuksensa seuraavasti: tuomarit 77%, journalistit 51%, poliitikot 20%, liike-elämä 38%, armeija 86%, terveydenhuolto 91%, poliisi 92%, opettajat 91%, pankkiirit 49% ja uskonnolliset johtajat 26%.</p><p>Kreikassa ei uskota rehellisiin vaaleihin, ja vain 10% katsoo, että maata johdetaan kansan tahdon mukaan. Journalisteihin luottaa 4%, pankkiireihin 5% ja poliitikkoihin 2% vastanneista kreikkalaisista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikissa silmäilemissäni maissa ollaan yhtä mieltä siitä, että osakeomistuksien tulisi olla nykyistä julkisempia, globalisaatio itsessään ei ole hyvä tai paha mutta toteutuksessa on parantamisen varaa samoin kuin siitä, että kansainväliset konfliktit jatkuvat. Kriisimaissa ollaan taipuvaisempia pitämään globalisaatiota huonona asiana.</p><p>Eurooppalaisuus /kotimanner ei näytä olevan eurooppalaisille erikoisen tärkeää. Kansallisuus, etninen ryhmä, uskonto ja kotimaa määrittävät identiteettiä enemmän.</p><p>Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että korruptoituneiden poliitikkojen ja liike-elämän ei pitäisi saada käyttää varastettuja tulojaan kyselyn kohdemaassa, ja että hallitukset eivät tee tarpeeksi estääkseen varastetun pääoman vapaan liikkuvuuden.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisvaikutelma on mielenkiintoinen. Asioiden, jotka kuuluvat hallitusten hoidettaviksi &ndash; talous, konfliktien ratkaisu &ndash; ei uskota muuttuvan parempaan suuntaan, eikä henkilöihin, joiden on määrä hoitaa yhteisiä asioita &ndash; poliitikkoihin &ndash; luoteta useimmissakaan maissa. Siitä huolimatta ihmiset ovat enimmälti tyytyväisiä tai onnellisia; heidän on täytynyt löytää tulevaisuususkonsa rakennetun, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelta kuten mahdollisesti naapureista, ystävistä ja sukulaisista, erilaisista vertaisverkoista.</p><p>Kohtuullisen vähäinen usko globalisaation suuriin siunauksiin saattaa sekin johtua siitä, että henkilöt, Joiden hoidossa globalisaatio on ollut &ndash; poliitikot, pankkiirit, liike-elämä, journalistit &ndash; eivät nekään nauti suurinta mahdollista luottamusta. Kenties myös siksi, että uusberalismi on pettänyt myyntilupauksensa rauhan ja vaurauden tuojana.</p><p>Ehkä voisi sanoa, että ihmiset luottavat itseensä ja omiin verkostoihinsa enemmän kuin institutionaaliseen yhteiskuntaan. Konkreettinen on ohittamassa tarinatalouden kaupitsemat identiteetit ja ideologiat.</p><p><strong>Lue myös:</strong></p><p>Eurobarometri 2014: Euroopan unioniin ei pahemmin luoteta <a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183050-eurobarometri-2014-euroopan-unioniin-ei-pahemmin-luoteta"><u>http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183050-eurobarometri-2014-euroopan-unioniin-ei-pahemmin-luoteta</u></a></p><p>Maakysely: Yhdysvallat suurin uhka maailmanrauhalle (2013) <a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157509-maakysely-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle"><u>http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157509-maakysely-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle</u></a></p><p>Maakysely: Eu-johto ei nauti luottamusta (2013) <a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158063-maakysely-eu-johto-ei-nauti-luottamusta"><u>http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158063-maakysely-eu-johto-ei-nauti-luottamusta</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> WIN/Gallup on julkaissut vuotuisen maakyselyn tulokset. Kysymykset esitettiin 65:ssä maassa 64 002:lle henkilölle.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, ja osoittavat jyrkkää jakautumista asenteissa, odotuksissa ja luottamuksessa eri maanosien välillä.

 

Länsi-eurooppalaisista vain 12% uskoo vuoden 2015 olevan taloudellisen vaurauden vuosi, kun taas Afrikassa (75%) ja Aasiassa (63%) tulevaisuus nähdään luottavaisemmin.

Pessimistisin näkemys on Ranskassa (57%), Serbiassa (56%), Kreikassa (54%)ja Belgiassa (54%).

Optimistisin väki löytyy Nigeriasta (80%). Onnellisia tai erittäin onnellisia ollaan Fidzi-saarilta (93%). Suomalaisista 80% on tyytyväisiä. Onnettomimpia ovat kreikkalaiset ja irakilaiset.

Pessimistiset maanosat ovat Itä-Eurooppa, MENA ja Länsi-Eurooppa. 86 prosenttia länsi-eurooppalaisista uskoo taloudellisen tilanteen joko pysyvän samana tai huonontuvan, Itä-Euroopassa vastaava luku on 78 prosenttia.

 

Länsi-eurooppalaisista (Eu-maat) vain 25% lähtisi sotaan maansa puolesta kun taas MENA-maissa (Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka) 77% on valmis taistelemaan maansa puolesta. Aasiassa maanpuolustushalukkuutta tuntee 71% kyselyyn vastanneista.

Länsimaissa 53% kieltäytyisi puolustamasta "lippua".

Länsi-eurooppalaisten alhainen puolustushalukkuus saattaa johtua siitä, että yli kolmannes (35%) ei tunne eurobarometrin mukaan itseään eurooppalaisiksi; eurooppalaisista on tullut Eu:n myötä ehkä ikään kuin maattomia; ei ole maata ja lippua, jota haluttaisi puolustaa. Suuryritysten voitontavoittelun ja pääomien vapaan liikkuvuuden puolustaminen ei vetoa ihmisiin.

Yhdysvaltalaisista 44% tuntee halua maanpuolustukseen, Isossa-Britanniassa 27%, Ranskassa 29%, Sveitsissä 39% ja Saksassa 18 prosenttia. Italialaisista 68% prosenttia kieltäytyisi tarttumasta aseisiin puolustaakseen Italiaa (Euroopan unionia?).

Suomalaisten maanpuolustustahto on länsimaalaisittain siis hyvä (74%).

 

Maailman maiden ihmiset eivät tunne halua muuttaa Eurooppaan. Eurooppalaisiin maihin kuten Iso-Britannia, Ranska, Espanja ja Italia haluaisi muuttaa vain 4% vastanneista. Kiinnostavimpia muuttokohteita ovat Yhdysvallat (9%), Australia ja Kanada (7%) sekä Sveitsi (6%). Suurin osa vastanneista pysyy mieluimmin siellä missä on, eikä harkitse maastamuuttoa.

Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa ei tunneta kiinnostuta siirtyä länsimaihin.

 

Yhdysvallat pitää aiempina vuosina hankkimansa johtoaseman: Yhdysvallat nähdään edelleen useimmissa maissa suurimpana uhkana maailmanrauhalle, myös Suomessa. Venäjää suomalaiset eivät pidä suurena uhkana.

Eurooppalaisista vastanneista 14% näkee vuonna 2014 Yhdysvallat suurimpana uhkana maailmanrauhalle, seuraavina tulivat Iran (13%) ja Syyria (10%).

Maakohtaiset luvut vuonna 2013: Britit pitävät Yhdysvaltoja ja Irania yhtä suurena uhkana (15%). Yhdysvalloissa (20%) ja Kanadassa (17%) pelätään Irania, mutta myös Yhdysvaltoja. Peräti 13% amerikkalaisista katsoo oman maansa olevan suurin uhka maailmanrauhalle kun taas Venäjän näkee uhkaavana vain 3% kyselyyn vastanneista amerikkalaisista, ja Kiinan 5 prosenttia.

Vastaavasti venäläisistä 54% pitää Yhdysvaltoja uhkana. Seuraavaksi suurimpina uhkina Venäjällä pidetään Kiinaa (6%) ja Irakia (5%).

Ukrainalaisten mielestä suurimmat uhat maailmanrauhalle ovat Yhdysvallat (33%), Kiina (12%), Irak (10%). Venäjä on ukrainalaisten listalla kuudes viidellä prosentilla.

Kiinalaisten mielissä suurimmat uhat ovat Yhdysvallat (49%), Japani (30%), Pohjois-Korea (6%), Kiina (3%), Iran (2%) ja Venäjä (2%).

Vuonna 2013 globaalisti tarkasteltuna Yhdysvaltain (24%) jälkeen suurimmat uhat maailmanrauhalle monien maiden ihmisten mielissä ovat Pakistan (8%) ja Kiina (6%).

 

Lähde:

WIN/Gallup: End of the Year Survey 2014 http://www.wingia.com/en/services/end_of_year_survey_2014/global_results/8/45/  (vaihdettu oikea linkki tilalle klo 14:48)

 

Päivitys 03.01 2015 klo 06:04

Rehellisiin vaaleihin uskotaan jonkin verran. Yhdysvalloissa vaalituloksiin luottaa 47% kyselyyn vastanneista, mutta silti vain 19% vastanneista on sitä mieltä, että Yhdysvalloissa toteutuu kansan tahto päätöksenteossa, ja 47% on sitä mieltä, että ei toteudu. Demokratiaa pitää parhaana hallitusmuotona 49 prosenttia amerikkalaisista.

Vastaavasti vaalituloksien luotettavuuteen uskoo 38% ukrainalaisista ja 11% ajattelee kansan tahdon toteutuvan päätöksenteossa; 66 prosentin mielestä ei toteudu.

Globalisaatiota Yhdysvaltojen kannalta pitää hyvänä asiana 30% amerikkalaisista.

Luottamusmittauksessa eri ammattiryhmät saavat amerikkalaisllta arvostusta seuraavasti: tuomarit 46%, journalistit 36%, poliitikot 9%, liike-elämä 33%, armeija 64%, terveydenhuolto 69%, poliisi 51% , opettajat 72%, pankkiirit 32% ja uskonnolliset johtajat 41%..

Ukrainan luvut ovat: tuomarit 12%, journalistit 23%, poliitikot 3%, liike-elämä 23%, armeija 43%, terveydenhuolto 49%, poliisi 16%, opettajat 76%, pankkiirit 15% ja uskonnolliset johtajat 12%.

Suomessa uskotaan vaalien rehellisýyteen (84%) mutta ei siihen että Suomea hallittaisiin kansan tahdon mukaan. Vain 18% uskoo täysin kansan tahdon toteutuvan tavassa, jolla Suomea hallitaan.

Luottamusmittauksessa suomalaiset suovat luottamuksensa seuraavasti: tuomarit 77%, journalistit 51%, poliitikot 20%, liike-elämä 38%, armeija 86%, terveydenhuolto 91%, poliisi 92%, opettajat 91%, pankkiirit 49% ja uskonnolliset johtajat 26%.

Kreikassa ei uskota rehellisiin vaaleihin, ja vain 10% katsoo, että maata johdetaan kansan tahdon mukaan. Journalisteihin luottaa 4%, pankkiireihin 5% ja poliitikkoihin 2% vastanneista kreikkalaisista.

 

Kaikissa silmäilemissäni maissa ollaan yhtä mieltä siitä, että osakeomistuksien tulisi olla nykyistä julkisempia, globalisaatio itsessään ei ole hyvä tai paha mutta toteutuksessa on parantamisen varaa samoin kuin siitä, että kansainväliset konfliktit jatkuvat. Kriisimaissa ollaan taipuvaisempia pitämään globalisaatiota huonona asiana.

Eurooppalaisuus /kotimanner ei näytä olevan eurooppalaisille erikoisen tärkeää. Kansallisuus, etninen ryhmä, uskonto ja kotimaa määrittävät identiteettiä enemmän.

Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että korruptoituneiden poliitikkojen ja liike-elämän ei pitäisi saada käyttää varastettuja tulojaan kyselyn kohdemaassa, ja että hallitukset eivät tee tarpeeksi estääkseen varastetun pääoman vapaan liikkuvuuden.

 

Kokonaisvaikutelma on mielenkiintoinen. Asioiden, jotka kuuluvat hallitusten hoidettaviksi – talous, konfliktien ratkaisu – ei uskota muuttuvan parempaan suuntaan, eikä henkilöihin, joiden on määrä hoitaa yhteisiä asioita – poliitikkoihin – luoteta useimmissakaan maissa. Siitä huolimatta ihmiset ovat enimmälti tyytyväisiä tai onnellisia; heidän on täytynyt löytää tulevaisuususkonsa rakennetun, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelta kuten mahdollisesti naapureista, ystävistä ja sukulaisista, erilaisista vertaisverkoista.

Kohtuullisen vähäinen usko globalisaation suuriin siunauksiin saattaa sekin johtua siitä, että henkilöt, Joiden hoidossa globalisaatio on ollut – poliitikot, pankkiirit, liike-elämä, journalistit – eivät nekään nauti suurinta mahdollista luottamusta. Kenties myös siksi, että uusberalismi on pettänyt myyntilupauksensa rauhan ja vaurauden tuojana.

Ehkä voisi sanoa, että ihmiset luottavat itseensä ja omiin verkostoihinsa enemmän kuin institutionaaliseen yhteiskuntaan. Konkreettinen on ohittamassa tarinatalouden kaupitsemat identiteetit ja ideologiat.

Lue myös:

Eurobarometri 2014: Euroopan unioniin ei pahemmin luoteta http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183050-eurobarometri-2014-euroopan-unioniin-ei-pahemmin-luoteta

Maakysely: Yhdysvallat suurin uhka maailmanrauhalle (2013) http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157509-maakysely-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle

Maakysely: Eu-johto ei nauti luottamusta (2013) http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158063-maakysely-eu-johto-ei-nauti-luottamusta

]]>
31 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183249-maakysely-2014-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle#comments Kansalaismielipide Maailma Yhdysvallat Tue, 30 Dec 2014 11:41:28 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183249-maakysely-2014-yhdysvallat-suurin-uhka-maailmanrauhalle
Ihmisellä on tarve tuntea itsensä Ihmiseksi. http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181003-ihmisella-on-tarve-tuntea-itsensa-ihmiseksi <p>Kyllä. Meidät ollaan saatettu tilaan, jossa meidän on mahdotonta tuntea olomme hyödyllisiksi ilman, että me kuulumme, me näymme ja meillä on jokin agenda. Politiikka on tänä päivänä syöksynyt sellaiselle alueelle, jossa poliittiset henkilöt ovat myötämielisiä niille, joiden asian ajamista he ovat aina välttäneet - nimittäin kansan asian. Eikä suinkaan minkä tahansa kansan. Kansan joka vaatii tekemistä, kansan joka vaatii asioiden palauttamista edes jollain tavalla sellaiselle tolalle, jossa kansa on jonkin arvoinen. Instituutioiden merkitys on kansan parissa saanut uuden kiillon - sellaisen, jossa me kaikki voimme harhaisesti saada äänemme kuuluviin. Mikä siis ajaa politiikkaa eteenpäin tässä kylmässä ja koleassa yössä? Onko se todellakin ihmisten tarve olla ihmisiä, vai ihmisten lapsellinen usko siihen, että ihmisyys on vielä saavutettavissa jollain ihmeellisellä vaskoolilla, taikajuomalla tai jonkin ihmeellisen menestystarinan kautta? Totta puhuvat poliitikot ovat kutakuinkin perin absurdi näky tässä maalauksessa johon meidät ollaan kaiken eskapismin huumassa heitetty. Poliitikot todellakin ovat löytäneet sen viimeisen oljenkorren johon tarttua silloin, kun hevoset eivät enää raipan iskuista hievahdakkaan, vaan sulkevat vain valuvat silmänsä - ja odottavat armon käyvän oikeudesta. He ovat alkaneet puhumaan totta. Mutta onko tämä todenpuhuminen totta vaiko hyvää -&quot;uutta poliittista&quot; taistelukenttää. Kansalaisten hallintaa pelolla, tosiasioilla siitä, mitä tulee tapahtumaan jos, ja siitä kuinka huonossa jamassa me nyt olemme kun koska ja siksi..&nbsp;</p><p>Todenpuhuminen on muuttunut pelottavaksi siinä maailmassa, jossa me elämme. Totta puhuva henkilö on usein vaarallinen jollekin sellaiselle taholle, joka on vuosia, vuosikymmeniä ja joissain tapauksissa jopa vuosisatoja uskotellut kansalaisille, että &quot;kaikki on hyvin!&quot;, vaikka näin ei todella olekaan. En aio luetella minkäänlaisia lukuja siitä, miten asiat olisivat voineet mennä paremmin, olla paremmin tai olla suunnitellut paremmin.</p><p>Ei. Se on niiden tehtävät, joiden ajattelutapaa luonnehtii kvantitatiivisuus. Se on niiden keino, jotka eivät uskalla tulla peilin takaa näkyville kertomaan miten asiat todella ovat. Ja se mitä he eivät kerro on, että mahdollisuutemme ihmisinä on mennyttä. Eikä se tunnu enää missään. Ei tämä ole enää uutta. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään.</p><p>On täysin turhaa sanoa, että &quot;hei, ilmastonmuutos on ihan oikeasti tosi asia.. maailma hukkuu paskaan ja me kuolemme sen mukana - ihan vain siksi, että jokin taho jossain on nyt sitä mieltä, että ilmastonmuutos on foliohattuilijoiden ja viherpiipertäjien keksintö tienata rahaa rehellisen konservatiiviyrittäjän selkänahasta.&quot;.</p><p>Niin. Mitä se kertoo rehellisestä konservatiiviyrittäjästä? Se kertoo sen, että rehellinen konservatiiviyrittäjä laskettelee omia epäluulojaan osaksi ilmastofoliohattuilijoiden ajatusmaailmaa. Kilpailuasema! Tyypillistä. Se hemmetin vihervassarointihan syö meidän budjetin! Ei asia kai kuitenkaan näin ole? Mitä on siis yhteisöllisyys ja vastuullisuus? Minä odotan tulevaa itsenäisyyspäivää nähdäkseni kuinka suuren mielenosoituksen nuoret ihmiset saavat tänä vuonna järjestettyä. Se on oikeaa kansalaisuutta! Se on oikeaa kansalaisten toimintaa, ja se on sitä, mitä me todella tarvitsemme.</p><p>Ihmiset eivät voi hyvin - ja poliisin puolesta esitellään uusia mellakka - aseita. Mellakka-aseita? Mistä se kertoo, että meillä on mellakoita? Meillä, suomessa. Onko se syy, vai onko se oire jostain paljon syvemmälle menevästä? Miten poliisien aseistus korreloi yhteiskunnan tilanteen kanssa? Miksi nämä koulutetut nuoret osoittavat mieltään juuri näin, ja aina näitä samoja hahmoja vastaan? Onko koulutusjärjestelmässämme jokin vialla, kun he syyllistävät &nbsp;eliittiä loisimisesta - vaikka ovatkin itse huonosti toimeentulevaa porukkaa, opiskelijoita, muusikoita - nuoria.</p><p>Mellakoita. Terrorismia. Niin, näitä huutoja me kuulimme viime vuonna 6. joulukuuta jälkeen. Ihmisten suurin huolenaihe olivat tampereen stockmannin rikotut ikkunat. Kukaan ei ajatellut, että kenties KIAKKOVIARAAT tekivätkin jotain ihan muuta rikkoessaan stockan ikkunoita tai hakatessaan hevosia jääkiekkomailoilla. Ja mitenkään tähän liittymättä on pakko nostaa myös hevosenlihaskandaali esiin, joka kolmasti vuonna 2013 pulpahti esiin - hevosen <strong>jauhettua</strong> lihaa oli päätynyt lihamarkkinoille jonain ihan muuna lihana, <strong>ja sitä oltiin kovasti tarjoamassa kansan syvien rivien parissa köyhille suomalaisille</strong>..mutta.. Viime vuoden itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen suomessa ovat asiat paljon huonommalla tolalla kuin koskaan. Poliitikotkin puhuvat totta seuraavien neljän vuoden toivossa. Twitteri täyttyy Stubbin juoksutuloksista ja russofobia ollaan vedetty mamuongelman ohella kansalaisten silmien eteen sotkemaan pakkaa uusien pörssinoteerauksien tieltä.</p><p>Odotan innolla seuraavaa itsenäisyyspäivän mellakkaa ja sen jälkimaininkeja. Siinä on, sanokaa minun sanoneen, viimeinen sysäys - viimeinen esirippu ennen suurta finaalia. Se tulee olemaan jotain sellaista, joka sokeuttaa kansalaisten rivit näkemästä sitä mihin meitä ollaan viemässä. Se on myös polttoainetta tuleviin eduskuntavaaleihin. Likainen politiikka. Se on muisto vain. Nyt teroitellaan poliittisen lihamyllyn teriä. Eikä tässä lihamyllyssä jauhaannu ainoastaan hevosenliha! Ensimmäinen &quot;suomen Ferguson&quot; on kulman takana. Ensimmäinen veriuhri odottaa - eikä se suinkaan ole yksikään verenhimoisista poliittisista hahmoistamme - vaan joku näistä työttömistä, opiskelijoita tai nuorista. Eikä tämäkään tieto ketään hetkauta. Korkeintaan lihamässäilyiden keskeltä kuuluu välinpitämätön &quot;oma vikansa&quot; vinkkaus ja siinä kaikki. Sitä odotellessamme - toivokaamme parasta. Toivokaamme, ettei joku näistä jäykistä poliittisista hahmoistamme ala todella uskomaan omaan absurdiin todenmukaisuuteensa tässä maailmantilanteessa, jossa elämme.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyllä. Meidät ollaan saatettu tilaan, jossa meidän on mahdotonta tuntea olomme hyödyllisiksi ilman, että me kuulumme, me näymme ja meillä on jokin agenda. Politiikka on tänä päivänä syöksynyt sellaiselle alueelle, jossa poliittiset henkilöt ovat myötämielisiä niille, joiden asian ajamista he ovat aina välttäneet - nimittäin kansan asian. Eikä suinkaan minkä tahansa kansan. Kansan joka vaatii tekemistä, kansan joka vaatii asioiden palauttamista edes jollain tavalla sellaiselle tolalle, jossa kansa on jonkin arvoinen. Instituutioiden merkitys on kansan parissa saanut uuden kiillon - sellaisen, jossa me kaikki voimme harhaisesti saada äänemme kuuluviin. Mikä siis ajaa politiikkaa eteenpäin tässä kylmässä ja koleassa yössä? Onko se todellakin ihmisten tarve olla ihmisiä, vai ihmisten lapsellinen usko siihen, että ihmisyys on vielä saavutettavissa jollain ihmeellisellä vaskoolilla, taikajuomalla tai jonkin ihmeellisen menestystarinan kautta? Totta puhuvat poliitikot ovat kutakuinkin perin absurdi näky tässä maalauksessa johon meidät ollaan kaiken eskapismin huumassa heitetty. Poliitikot todellakin ovat löytäneet sen viimeisen oljenkorren johon tarttua silloin, kun hevoset eivät enää raipan iskuista hievahdakkaan, vaan sulkevat vain valuvat silmänsä - ja odottavat armon käyvän oikeudesta. He ovat alkaneet puhumaan totta. Mutta onko tämä todenpuhuminen totta vaiko hyvää -"uutta poliittista" taistelukenttää. Kansalaisten hallintaa pelolla, tosiasioilla siitä, mitä tulee tapahtumaan jos, ja siitä kuinka huonossa jamassa me nyt olemme kun koska ja siksi.. 

Todenpuhuminen on muuttunut pelottavaksi siinä maailmassa, jossa me elämme. Totta puhuva henkilö on usein vaarallinen jollekin sellaiselle taholle, joka on vuosia, vuosikymmeniä ja joissain tapauksissa jopa vuosisatoja uskotellut kansalaisille, että "kaikki on hyvin!", vaikka näin ei todella olekaan. En aio luetella minkäänlaisia lukuja siitä, miten asiat olisivat voineet mennä paremmin, olla paremmin tai olla suunnitellut paremmin.

Ei. Se on niiden tehtävät, joiden ajattelutapaa luonnehtii kvantitatiivisuus. Se on niiden keino, jotka eivät uskalla tulla peilin takaa näkyville kertomaan miten asiat todella ovat. Ja se mitä he eivät kerro on, että mahdollisuutemme ihmisinä on mennyttä. Eikä se tunnu enää missään. Ei tämä ole enää uutta. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään.

On täysin turhaa sanoa, että "hei, ilmastonmuutos on ihan oikeasti tosi asia.. maailma hukkuu paskaan ja me kuolemme sen mukana - ihan vain siksi, että jokin taho jossain on nyt sitä mieltä, että ilmastonmuutos on foliohattuilijoiden ja viherpiipertäjien keksintö tienata rahaa rehellisen konservatiiviyrittäjän selkänahasta.".

Niin. Mitä se kertoo rehellisestä konservatiiviyrittäjästä? Se kertoo sen, että rehellinen konservatiiviyrittäjä laskettelee omia epäluulojaan osaksi ilmastofoliohattuilijoiden ajatusmaailmaa. Kilpailuasema! Tyypillistä. Se hemmetin vihervassarointihan syö meidän budjetin! Ei asia kai kuitenkaan näin ole? Mitä on siis yhteisöllisyys ja vastuullisuus? Minä odotan tulevaa itsenäisyyspäivää nähdäkseni kuinka suuren mielenosoituksen nuoret ihmiset saavat tänä vuonna järjestettyä. Se on oikeaa kansalaisuutta! Se on oikeaa kansalaisten toimintaa, ja se on sitä, mitä me todella tarvitsemme.

Ihmiset eivät voi hyvin - ja poliisin puolesta esitellään uusia mellakka - aseita. Mellakka-aseita? Mistä se kertoo, että meillä on mellakoita? Meillä, suomessa. Onko se syy, vai onko se oire jostain paljon syvemmälle menevästä? Miten poliisien aseistus korreloi yhteiskunnan tilanteen kanssa? Miksi nämä koulutetut nuoret osoittavat mieltään juuri näin, ja aina näitä samoja hahmoja vastaan? Onko koulutusjärjestelmässämme jokin vialla, kun he syyllistävät  eliittiä loisimisesta - vaikka ovatkin itse huonosti toimeentulevaa porukkaa, opiskelijoita, muusikoita - nuoria.

Mellakoita. Terrorismia. Niin, näitä huutoja me kuulimme viime vuonna 6. joulukuuta jälkeen. Ihmisten suurin huolenaihe olivat tampereen stockmannin rikotut ikkunat. Kukaan ei ajatellut, että kenties KIAKKOVIARAAT tekivätkin jotain ihan muuta rikkoessaan stockan ikkunoita tai hakatessaan hevosia jääkiekkomailoilla. Ja mitenkään tähän liittymättä on pakko nostaa myös hevosenlihaskandaali esiin, joka kolmasti vuonna 2013 pulpahti esiin - hevosen jauhettua lihaa oli päätynyt lihamarkkinoille jonain ihan muuna lihana, ja sitä oltiin kovasti tarjoamassa kansan syvien rivien parissa köyhille suomalaisille..mutta.. Viime vuoden itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen suomessa ovat asiat paljon huonommalla tolalla kuin koskaan. Poliitikotkin puhuvat totta seuraavien neljän vuoden toivossa. Twitteri täyttyy Stubbin juoksutuloksista ja russofobia ollaan vedetty mamuongelman ohella kansalaisten silmien eteen sotkemaan pakkaa uusien pörssinoteerauksien tieltä.

Odotan innolla seuraavaa itsenäisyyspäivän mellakkaa ja sen jälkimaininkeja. Siinä on, sanokaa minun sanoneen, viimeinen sysäys - viimeinen esirippu ennen suurta finaalia. Se tulee olemaan jotain sellaista, joka sokeuttaa kansalaisten rivit näkemästä sitä mihin meitä ollaan viemässä. Se on myös polttoainetta tuleviin eduskuntavaaleihin. Likainen politiikka. Se on muisto vain. Nyt teroitellaan poliittisen lihamyllyn teriä. Eikä tässä lihamyllyssä jauhaannu ainoastaan hevosenliha! Ensimmäinen "suomen Ferguson" on kulman takana. Ensimmäinen veriuhri odottaa - eikä se suinkaan ole yksikään verenhimoisista poliittisista hahmoistamme - vaan joku näistä työttömistä, opiskelijoita tai nuorista. Eikä tämäkään tieto ketään hetkauta. Korkeintaan lihamässäilyiden keskeltä kuuluu välinpitämätön "oma vikansa" vinkkaus ja siinä kaikki. Sitä odotellessamme - toivokaamme parasta. Toivokaamme, ettei joku näistä jäykistä poliittisista hahmoistamme ala todella uskomaan omaan absurdiin todenmukaisuuteensa tässä maailmantilanteessa, jossa elämme. 

]]>
2 http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181003-ihmisella-on-tarve-tuntea-itsensa-ihmiseksi#comments Arvopolitiikka Eduskunta Ihminen Itsenäisyyspäivän mellakointi Maailma Thu, 27 Nov 2014 18:45:04 +0000 Anttiolavi Salonen http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181003-ihmisella-on-tarve-tuntea-itsensa-ihmiseksi
Valmis vai mahdollinen? http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177388-valmis-vai-mahdollinen <p>Jos maailma olisi valmis, se voisi olla sinun ja minun jaettavissa; se mikä ei olisi sinun, olisi minun. Kakku olisi leivottu, ja jauhot olisivat loppu ja uutta kakkua ei tulisi. Jos sinä saat, niin minä joutuisin luopumaan - tai päinvastoin. Kun sinä epäonnistut, minä olen iloinen. Ja päinvastoin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Onneksemme näin ei välttämättä ole. Se, että emme vielä ymmärrä tai tiedä, mistä saamme lisää jauhoja, ei tarkoita, että lisää jauhoja ei olisi - tai olisi. Emme uskoneet, että hevosistakaan tulisi nopeampia, mutta tulikin auto. Toisaalta uskoimme ihmisen viisastuvan sukupolvesta toiseen, mutta tulikin maapalloamme tuhoava kulttuuri. Emme siis tiedä, missä rajat ovat, ennen kuin ne on ylitetty. Kun ne on ylitetty, siellä voi olla lisää jauhoja - tai ei olla. Emme tiedä, ymmärrä tai käsitä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Emme itseasiassa tiedä koska jauhot loppuvat, jos loppuvat. Se, että ne eivät ole ikinä loppuneet voi tarkoittaa kahta asiaa: joko ne ovat loppumattomat tai niiden loppuminen on lähempänä. Samoin kuin jos elän huomiseen, se voi todistaa kahta vastakkaista teoriaa: olen joko kuolematon tai olen lähempänä kuolemaa. Tilastoista, historiasta tai malleistamme, teorioistamme tai dogmeistamme ei ole juuri apua. On nöyrästi hyväksyttävä se sumu, joka on edessämme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kuitenkin on elettävä ja hengitettävä. Tehtävä päätöksiä ja valintoja siitä, mihin uskoa ja mitä ei. Voimme tietämättömään rajaan asti tehdä uskottavia riskianalyyseja, mutta emme tiedä koska analyysimme ei ole enää voimassa. Voimme yrittää sulkea pois vaihtoehtoja, mutta parasta mahdollista vaihtoehtoa emme saavuta. Meidän kapasiteettimme ei riitä ymmärtämään kaikkia mahdollisia maailmoja arkemme tuiskeessa. On vain mentävä sumuun, joka on edessämme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun emme tiedä mitä on edessämme ja kun sinne on vain mentävä, niin ehkä asenne ratkaisee. Onko mieluisampaa toivoa, että jauhot loppuvat? Onko mieluisampaa toivoa, että kuolema korjaa omansa, joten ei kannata edes yrittää elää? Onko mieluisampaa iloita, kun toinen epäonnistuu? Onko mieluisampaa epäonnistuessaan toivoa, että toiset ovat surullisia puolestamme?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kysymys kuuluu, mihin uskomme - valmiiseen vai mahdolliseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos maailma olisi valmis, se voisi olla sinun ja minun jaettavissa; se mikä ei olisi sinun, olisi minun. Kakku olisi leivottu, ja jauhot olisivat loppu ja uutta kakkua ei tulisi. Jos sinä saat, niin minä joutuisin luopumaan - tai päinvastoin. Kun sinä epäonnistut, minä olen iloinen. Ja päinvastoin.

 

Onneksemme näin ei välttämättä ole. Se, että emme vielä ymmärrä tai tiedä, mistä saamme lisää jauhoja, ei tarkoita, että lisää jauhoja ei olisi - tai olisi. Emme uskoneet, että hevosistakaan tulisi nopeampia, mutta tulikin auto. Toisaalta uskoimme ihmisen viisastuvan sukupolvesta toiseen, mutta tulikin maapalloamme tuhoava kulttuuri. Emme siis tiedä, missä rajat ovat, ennen kuin ne on ylitetty. Kun ne on ylitetty, siellä voi olla lisää jauhoja - tai ei olla. Emme tiedä, ymmärrä tai käsitä. 

 

Emme itseasiassa tiedä koska jauhot loppuvat, jos loppuvat. Se, että ne eivät ole ikinä loppuneet voi tarkoittaa kahta asiaa: joko ne ovat loppumattomat tai niiden loppuminen on lähempänä. Samoin kuin jos elän huomiseen, se voi todistaa kahta vastakkaista teoriaa: olen joko kuolematon tai olen lähempänä kuolemaa. Tilastoista, historiasta tai malleistamme, teorioistamme tai dogmeistamme ei ole juuri apua. On nöyrästi hyväksyttävä se sumu, joka on edessämme.

 

Kuitenkin on elettävä ja hengitettävä. Tehtävä päätöksiä ja valintoja siitä, mihin uskoa ja mitä ei. Voimme tietämättömään rajaan asti tehdä uskottavia riskianalyyseja, mutta emme tiedä koska analyysimme ei ole enää voimassa. Voimme yrittää sulkea pois vaihtoehtoja, mutta parasta mahdollista vaihtoehtoa emme saavuta. Meidän kapasiteettimme ei riitä ymmärtämään kaikkia mahdollisia maailmoja arkemme tuiskeessa. On vain mentävä sumuun, joka on edessämme.

 

Kun emme tiedä mitä on edessämme ja kun sinne on vain mentävä, niin ehkä asenne ratkaisee. Onko mieluisampaa toivoa, että jauhot loppuvat? Onko mieluisampaa toivoa, että kuolema korjaa omansa, joten ei kannata edes yrittää elää? Onko mieluisampaa iloita, kun toinen epäonnistuu? Onko mieluisampaa epäonnistuessaan toivoa, että toiset ovat surullisia puolestamme?

 

Kysymys kuuluu, mihin uskomme - valmiiseen vai mahdolliseen.

]]>
1 http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177388-valmis-vai-mahdollinen#comments Asenne Ihminen Maailma Tieto Toivo Mon, 06 Oct 2014 15:56:38 +0000 Ville Lähdesmäki http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177388-valmis-vai-mahdollinen
Maailma on syntinen jalkapallo http://mikkoilmaripekkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171201-maailma-on-syntinen-jalkapallo <p>Jalkapallo on ollut vierestä seurattavana urheilulajina kiinnostuslistani kiinteää häntäpäätä, jossakin suunnistuksen ja moottoriurheilun tasolla. Yksi ihminen juoksee metsässä, sitten toinen; yksi moottoriajoneuvo viuhahtaa ohitse, sitten toinen; yksi potkaisee palloa, sitten toinen. Mitään ei tapahdu.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta nyt olen alkanut seurata jalkapallouutisointia. Nyt tapahtuu! Yksi puree toista, sitten yksi puree kolmatta, eilen luin yhden purreen jo kahdeksaa - ja tämä on tuonut kiinnostukseeni lajia kohtaan aivan uuden vireen ja ulottuvuuden!</p><p>&nbsp;</p><p>Älkääkä toki tehkö johtopäätöstä, että nauttisin sinänsä väkivallasta tai sen katselemisesta. Tätä kuuluisaa puraisua tai puraisuja en edelleenkään ole nähnyt, eikä kiinnostakaan. Minulle riittää tieto, että ilmeisesti niin on tapahtunut. Ja se on mielenkiintoista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten (joukkue)urheilulajeissa yleensä, myös jalkapallossa lainataan suunnattomasti termejä sodankäynnistä. Ja sotaa/sodan harjoittelua myös jalkapallo tavallaan onkin - tai sodan korviketta, kun ei oikeaankaan pääse. Vaikka kaukana oikeasta sodasta ei olla aina jalkapallossakaan, sen kai jokainen sanan &#39;jalkapallohuliganismi&#39; joskus jotenkin sisäistänyt myöntää.</p><p>&nbsp;</p><p>Sotiminen, tasolla tai toisella, kuulunee ihmiseen iskostuneista vieteistä vahvimpiin, ja tämän jalkapalloksi kutsutun sodan alalajin tämänvuotisissa sodan(kierto)harjoituksissa eräästä alitajunnasta on purskahtanut esille poikkeuksellinen toden maku. Alkukantainen vietti, joka saa ihmisen tekemään asioita, joita hän ei välttämättä itsekään ymmärrä jälkikäteen. &quot;Miksi minä tein niin.&quot; &quot;Kuinka minä saatoin.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Entäpä se raivo, joka herää kanssasotijoissa - niin rintamalla kuin tukijoukoissakin kotirintamaa myöten? Kun yksi tulee paljastaneeksi meissä jokaisessa enemmän tai vähemmän piilevän vietin hieman liian voimakkaasti, ohittaa hiuksenhienon rajan ylittäen vietinpurkamisrituaaliin sovitut, joskus venyvätkin korrektiuden rajat - eikö kukaan tule ajatelleeksi, että voisikin kurkistaa peiliin, tai että onkin parhaillaan katsomassa peiliin? Sen sijaan, että vaatii päätä vadille yhdeltä lajitoveriltaan, joka joskus joukkopsykoottisia piirtetäkin saavan massahurmoksen keskellä näyttää koko porukalle heidän todelliset hampaansa? Olisiko ajatus turhan tuskallinen?</p><p>&nbsp;</p><p>Ja vaikka en olekaan potkupalloihminen, tässä mielessä en sulje itseäni porukan ulkopuolelle. Kysymys oli esitetty myös itselleni.</p><p>&nbsp;</p><p>No joo. Keissistä on syntynyt myös mieletön määrä toinen toistaan nokkelampia meemejä ja innovaatioita. Eilen törmäsin pullonkorkinavaajaan, joka uutiskuvista tutun ulkoisen olemuksensa voimin kirjaimellisesti puree korkin irti pullosta jykevin hampainensa. Saahan tästä purevaa huumoriakin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jalkapalloa en ole vielä tänä vuonna katsonut, ja voi olla, että en tule katsomaankaan. Ehkäpä en katso ensi vuonnakaan. Toivotan kuitenkin vilpittömästi nautinnollisia (penkki)urheiluhetkiä heille, joita tämä laji yleensä kiinnostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä kuuntelen nyt Hectoria, ja seuraavan kerran kun kirjoitan, se on todennäköisemmin runo, kuin mitään jalkapalloon liittyvää. Vaikka voi siitäkin kirjoittaa runoja. Jälkiruoaksi otos, joka on julkaistu antologiassa Runo päivässä (Kanttarelli Publishing 2014), ja joka löytyy myös piakkoin ilmestyvästä runokokoelmastani ennenjulkaisemattomien joukosta.</p><p>&nbsp;</p><p>herra taisi taikansa</p><p>herra vietti aikansa</p><p>kuten häntä huvitti</p><p>&nbsp;</p><p>ja vaikka kamara vietti</p><p>harvoin hairahtua tohti</p><p>harvoin myönsi että mietti</p><p>että jokin häpeällinen vietti</p><p>hänen huvejansa johti</p><p>&nbsp;</p><p>ja aika vietti herransa</p><p>herra parhaan aikansa</p><p>huviksensa kuvitti</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=owLJQ5j978U">Hector - Palkkasoturi</a></p><p><a href="http://www.paskanherkkyydesta.net">www.paskanherkkyydesta.net</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jalkapallo on ollut vierestä seurattavana urheilulajina kiinnostuslistani kiinteää häntäpäätä, jossakin suunnistuksen ja moottoriurheilun tasolla. Yksi ihminen juoksee metsässä, sitten toinen; yksi moottoriajoneuvo viuhahtaa ohitse, sitten toinen; yksi potkaisee palloa, sitten toinen. Mitään ei tapahdu.

 

Mutta nyt olen alkanut seurata jalkapallouutisointia. Nyt tapahtuu! Yksi puree toista, sitten yksi puree kolmatta, eilen luin yhden purreen jo kahdeksaa - ja tämä on tuonut kiinnostukseeni lajia kohtaan aivan uuden vireen ja ulottuvuuden!

 

Älkääkä toki tehkö johtopäätöstä, että nauttisin sinänsä väkivallasta tai sen katselemisesta. Tätä kuuluisaa puraisua tai puraisuja en edelleenkään ole nähnyt, eikä kiinnostakaan. Minulle riittää tieto, että ilmeisesti niin on tapahtunut. Ja se on mielenkiintoista.

 

Kuten (joukkue)urheilulajeissa yleensä, myös jalkapallossa lainataan suunnattomasti termejä sodankäynnistä. Ja sotaa/sodan harjoittelua myös jalkapallo tavallaan onkin - tai sodan korviketta, kun ei oikeaankaan pääse. Vaikka kaukana oikeasta sodasta ei olla aina jalkapallossakaan, sen kai jokainen sanan 'jalkapallohuliganismi' joskus jotenkin sisäistänyt myöntää.

 

Sotiminen, tasolla tai toisella, kuulunee ihmiseen iskostuneista vieteistä vahvimpiin, ja tämän jalkapalloksi kutsutun sodan alalajin tämänvuotisissa sodan(kierto)harjoituksissa eräästä alitajunnasta on purskahtanut esille poikkeuksellinen toden maku. Alkukantainen vietti, joka saa ihmisen tekemään asioita, joita hän ei välttämättä itsekään ymmärrä jälkikäteen. "Miksi minä tein niin." "Kuinka minä saatoin."

 

Entäpä se raivo, joka herää kanssasotijoissa - niin rintamalla kuin tukijoukoissakin kotirintamaa myöten? Kun yksi tulee paljastaneeksi meissä jokaisessa enemmän tai vähemmän piilevän vietin hieman liian voimakkaasti, ohittaa hiuksenhienon rajan ylittäen vietinpurkamisrituaaliin sovitut, joskus venyvätkin korrektiuden rajat - eikö kukaan tule ajatelleeksi, että voisikin kurkistaa peiliin, tai että onkin parhaillaan katsomassa peiliin? Sen sijaan, että vaatii päätä vadille yhdeltä lajitoveriltaan, joka joskus joukkopsykoottisia piirtetäkin saavan massahurmoksen keskellä näyttää koko porukalle heidän todelliset hampaansa? Olisiko ajatus turhan tuskallinen?

 

Ja vaikka en olekaan potkupalloihminen, tässä mielessä en sulje itseäni porukan ulkopuolelle. Kysymys oli esitetty myös itselleni.

 

No joo. Keissistä on syntynyt myös mieletön määrä toinen toistaan nokkelampia meemejä ja innovaatioita. Eilen törmäsin pullonkorkinavaajaan, joka uutiskuvista tutun ulkoisen olemuksensa voimin kirjaimellisesti puree korkin irti pullosta jykevin hampainensa. Saahan tästä purevaa huumoriakin.

 

Jalkapalloa en ole vielä tänä vuonna katsonut, ja voi olla, että en tule katsomaankaan. Ehkäpä en katso ensi vuonnakaan. Toivotan kuitenkin vilpittömästi nautinnollisia (penkki)urheiluhetkiä heille, joita tämä laji yleensä kiinnostaa.

 

Minä kuuntelen nyt Hectoria, ja seuraavan kerran kun kirjoitan, se on todennäköisemmin runo, kuin mitään jalkapalloon liittyvää. Vaikka voi siitäkin kirjoittaa runoja. Jälkiruoaksi otos, joka on julkaistu antologiassa Runo päivässä (Kanttarelli Publishing 2014), ja joka löytyy myös piakkoin ilmestyvästä runokokoelmastani ennenjulkaisemattomien joukosta.

 

herra taisi taikansa

herra vietti aikansa

kuten häntä huvitti

 

ja vaikka kamara vietti

harvoin hairahtua tohti

harvoin myönsi että mietti

että jokin häpeällinen vietti

hänen huvejansa johti

 

ja aika vietti herransa

herra parhaan aikansa

huviksensa kuvitti

 

Hector - Palkkasoturi

www.paskanherkkyydesta.net

]]>
1 http://mikkoilmaripekkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171201-maailma-on-syntinen-jalkapallo#comments Jalkapallo Maailma Mon, 30 Jun 2014 06:13:23 +0000 Mikko Pekkola http://mikkoilmaripekkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171201-maailma-on-syntinen-jalkapallo