Donald Trump http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154187/all Sat, 20 Oct 2018 16:51:50 +0300 fi Tätä toimittajat eivät halua sinun tietää Trumpista http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista <p><strong>Kuten moni tietää, vasemmistohenkinen valtamediamme vaikenee, jos olisi Trumpista positiivista kerrottavaa. Mitä uutisia siis on ajettu marginaaliin tai jätetty kokonaan kertomatta?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Trump tunnetusti kiertää maata puhumassa kansalle, eikä yleisöstä ole pulaa. Esimerkkinä Arizonan tapahtuma, missä ties kuinka monet (ainakin tuhannet) kiinnostuneet <a href="https://www.breitbart.com/politics/2018/10/19/live-updates-trump-holds-arizona-rally/">joutuivat jäämään ulos</a> ja seurasivat puhetta jättinäytöltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin kannatuksen alenemisesta uutisoitiin Suomessa hanakasti kauden alussa, mutta toimittajien näppissormia alkoi väsyttämään, kun kannatus <em>lähti nousuun</em>. Nyt Trump on lähestymässä Obaman kannatusta yli 600 päivän presidenttiyden jälkeen. Kannatus on itse asiassa varsin sitkeää sorttia, sillä yleensä se laskee kauden mittaan. Vertailua muihin presidentteihin voi tehdä <a href="https://projects.fivethirtyeight.com/trump-approval-ratings/">täällä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin kannattajia on leimattu syrjäytyneiksi taantuvien seutujen asukkaiksi. Maalla kannattajia toki on suhteessa enemmän, mutta vaaleissa Trump voitti <a href="https://www.statista.com/statistics/631244/voter-turnout-of-the-exit-polls-of-the-2016-elections-by-income/">yli 50.000 dollarin</a> vuosituloisten suosion. Hillary Clinton oli se pienituloisten suosikki. Kaupungeissa kilpailun ratkaisi luultavasti se, että niissä asuu runsaasti mustia ja hispaanoja. Lisäksi Trumpin äänestäjistä 44 prosentilla oli korkeakouluopintoja, kun aikuisen väestön keskiarvo on vaatimattomammin 29 % (linkki yllä).</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikeneminen on toimittajan ensimmäinen vale. Koska he välittävät etenkin Suomessa uutisia aatteellisesti valikoiden, on hyvä seurata uutisia maailmalta itse.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten moni tietää, vasemmistohenkinen valtamediamme vaikenee, jos olisi Trumpista positiivista kerrottavaa. Mitä uutisia siis on ajettu marginaaliin tai jätetty kokonaan kertomatta?

 

Trump tunnetusti kiertää maata puhumassa kansalle, eikä yleisöstä ole pulaa. Esimerkkinä Arizonan tapahtuma, missä ties kuinka monet (ainakin tuhannet) kiinnostuneet joutuivat jäämään ulos ja seurasivat puhetta jättinäytöltä.

 

Trumpin kannatuksen alenemisesta uutisoitiin Suomessa hanakasti kauden alussa, mutta toimittajien näppissormia alkoi väsyttämään, kun kannatus lähti nousuun. Nyt Trump on lähestymässä Obaman kannatusta yli 600 päivän presidenttiyden jälkeen. Kannatus on itse asiassa varsin sitkeää sorttia, sillä yleensä se laskee kauden mittaan. Vertailua muihin presidentteihin voi tehdä täällä.

 

Trumpin kannattajia on leimattu syrjäytyneiksi taantuvien seutujen asukkaiksi. Maalla kannattajia toki on suhteessa enemmän, mutta vaaleissa Trump voitti yli 50.000 dollarin vuosituloisten suosion. Hillary Clinton oli se pienituloisten suosikki. Kaupungeissa kilpailun ratkaisi luultavasti se, että niissä asuu runsaasti mustia ja hispaanoja. Lisäksi Trumpin äänestäjistä 44 prosentilla oli korkeakouluopintoja, kun aikuisen väestön keskiarvo on vaatimattomammin 29 % (linkki yllä).

 

Vaikeneminen on toimittajan ensimmäinen vale. Koska he välittävät etenkin Suomessa uutisia aatteellisesti valikoiden, on hyvä seurata uutisia maailmalta itse.

]]>
98 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista#comments Donald Trump Mediakritiikki Valtamedia Sat, 20 Oct 2018 13:51:50 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262858-tata-toimittajat-eivat-halua-sinun-tietaa-trumpista
Totuuden jälkeen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262678-totuuden-jalkeen <p>Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, todettiin jo lapsena. Paskapuheesta viis, heiteltiin. Tieto on valtaa, uskottiin.</p><p>Ja sitten tuli internet ja muun muassa räjähtävät lepakot.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9470514">Kolmipiikkinen Rapalan viehe veti toimittajat mukaansa. </a>Työmies Matti Putkonen hykerteli puoluetoimistossa ja televisiossa.</p><p>Ilmatilan kaappasivat muutama vuosi sitten saivartelijat ja yleisöään naurattavat &ndash; blogistit, jotka kieputtavat asiat nurinniskoin; poliitikot, jotka tavoittelevat valtaa ja valtioiden puhehenkilöt, joiden tarkoitus on tuottaa paljon ja ristiriitaista asiaa, jotta totuudet hajoaisivat tunnistamattomaksi eikä valhettakaan osattaisi enää ihmetellä.</p><p>**</p><p><a href="http://teos.fi/kirjat/kaikki/2018-syksy/totuuden-j%C3%A4lkeen.html">Totuuden jälkeen (Teos, 2018) on mainio kirja.</a> Se pureutuu hyvin isoon ongelmaan, jonka ydin on mediassa, toimituksissa, joissa tehdään samoja virheitä yhä uudelleen.</p><p>Mediaa parjataan ja arvioidaan eliitin liehittelystä ja pidetään pahan &ndash; jos ei alkuna niin ainakin ylläpitäjänä, jota vastaan voidaan toimia järjestäytymättäkin sosiaalisessa mediassa ja Puheenvuoron kaltaisilla keskustelualustoilla.</p><p>Esimerkiksi sopii vaikka EU-politiikka. On tavallista, että joku eturyhmä: teollisuuden edustaja, puolue tai vaikka EU:n vastustamiseen erikoistunut porukka saa läpi vaikkapa viestinsä jostain EU:n kummallisesta päätöksestä, jonka lehti ensin uutisoi ja sitten seuraavana päivänä kiistää. Kuka tästä hyötyy? No, ainakin poliitikko, jonka kampanjointi perustuu EU:n vastustamiseen tai vaikkapa Euroopan hajaannusta haluava valtio. Joskus puhutaan niin monimutkaisista kuvioista, että kaikki vaikuttaa salaliitoilta, koska kukaan ei pysähdy miettimään edes hetkeksi.</p><p>Kirjassa muistutetaan, että kyse on siitä, miten journalistinen media kykenee pysymään mukana kansalaisten arjessa ja pitämään osaltaan huolta yhteiskunnan intellektuaalisesta hyvinvoinnista. Meillä kotimaassa on tunnettuja esimerkkejä suoraan kansalle puhujista, populisteista ja kansan suosikeista.</p><p>Kansainvälisesti tunnetuin lienee Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Hänen strategian etsiminen paskapuheen alta on turhaa. Paskapuhe itsessään on strategia.</p><p><em>&rdquo;Trump sanoi asian X, millä hän itse asiassa tarkoittaa Y. Ja vaikka ette pitäisi siitä, hän antaa äänen Z:n epävarmuudelle ja vihalle. Z:aa muuten ei saa kyseenalaistaa tai kritisoida, koska epävarmuus ja viha oikeuttavat itsensä nykyisin.&rdquo; </em></p><p>Totuuden jälkeen kirjassa ei pelkästään puhuta rumia totuuksia vaan pohditaan avoimesti sitä, mitä jää jäljelle kun asiantuntijoita ei uskota ja pyrkimykseltä totuuteen viedään pohja. Valehtelua on ollut aina ja se on hyvin monimuotoista. Kirjoittajat muistuttavat, että itsessään paskan puhuminen on valehtelun vaatimaan vääristelyyn verrattuna taidetta. Se ei ole välttämättä edes suoraan valheellista; se on vain tuotettu välittämättä totuudesta.</p><p><em>&rdquo;Strategia toimii, sen vaikuttavuutta ja tuloksia voi jopa pimeällä tavalla ihailla. Presidentti ei vastaa faktoja koskevaan väitteeseen kiistämällä tai puolustamalla väitettä, vaan kiistämällä sen, että faktoilla voisi olla väliä.&rdquo;</em></p><p>Nostalgia ja taantumuksellisuus ovat poliittisia voimia, joita on helppo aliarvioida. Kollektiivisella tasolla nostalgia on vaarallista. Se rakentaa historiallisia myyttejä ja pyrkii palauttamaan menneen kunnian.</p><p>Kun ihmisiltä kysytään, mihin aikaan he olisivat valmiita siirtymään, muistot palaavat johonkin, jota ei koskaan ollut eikä varmasti tule olemaan. Kuten vaikka Agathe Christien Poirot-filmatisointien Englantiin.</p><p><em>&rdquo;Poliittisesta nostalgiasta kärsivä uskoo, että kulta-aika oli todellinen, ja että hänellä on salattua tietoa siitä, miksi se päättyi. Mikä tärkeintä, mennyt järjestys on mahdollista rakentaa uudelleen taantumuksellisella poliittisella projektilla &ndash; kuten eroamalla EU:sta tai uskomalla siihen, että populistipresidentti tekee paskapuheellaan Amerikasta jälleen mahtavan.&rdquo; </em></p><p>**</p><p>Totuuteen pyrkimistä voi kannattaa, mutta sen vaatimisessa on oltava kohtuullinen. Blogistilta totuudessa pysymistä voi vain toivoa koska sananvapaus, mutta mediankaan ei tarvitse saada uutisoimastaan asiasta 100 prosentin näyttöä vaan toimituksessa tehdään erikseen ratkaisut asioiden julkistamisesta ja juttujen järjestyksestä.</p><p>Propagandaa tehdään tietoisesti, ja se onkin jo toinen juttu. Nimittäin kirjassa muistutetaan, että ulkopoliittisen harhauttamisen vastinparina ei ole tieteellinen konsensus, vaan vaihteleva määrä todistusaineistoa ja asiantuntijoiden tilannearvio. Aukottoman todisteen, savuavan aseen, peräänkuuluttaminen saattaa toimia puolustustaktiikkana, jolla on myös läpimenomahdollisuuksia liberaalin demokratian perinteessä käytävässä keskustelussa.</p><p>&rdquo;<em>Tässä voidaan vetää harhaanjohtava analogia yksityishenkilöön ja riippumattomaan oikeuslaitokseen, vaatia aina lisää näyttöjä, neutraalia prosessia ja mahdollisuutta puolustautumiseen &ndash; eihän pelkän syytteen voida katsoa riittävän tuomioon. Krimin miehittäminen, MH-17-lennon alasampuminen, Syyrian hallinnon toistuvat kaasuiskut sekä Skripal-myrkytystapaus ovat viime vuosina nostaneet tämän kyseenalaisen ulkopolitiikka käräjäoikeutena -argumentin esiin. Tasapuolisuuden ylittäminen, Venäjän puolustusministerin tai Putinin esittämän narratiivin haastaminen vaatii työtä ja ammattitaitoa.&rdquo; </em></p><p>**</p><p>Yksi asia, johon blogien kirjoittajana olen törmännyt itsekin on se, etteivät lukijat aina halua ymmärtää sitä, mistä kirjoituksissa on kyse. Joskus teksti voi yksinkertaisesti olla huono, mutta yleensä piilovaikuttajienkin näkemykset paljastuvat ajan myötä.</p><p>Totuuden jälkeen -kirjassa todetaan, etteivät kaikki asiantuntijoina esittäytyvät tahot pelaa yhteisin säännöin. Yhä useampi julkisessa tilassa viestivä taho &ndash; on sitten kyse ajatushautomoista, tutkimuslaitoksista, viestintätoimistoista tai bloggaajista &ndash; valikoi faktansa maksavan toimeksiantajan toiveiden eikä välttämättä yhteisten tiedon kriteerien mukaisesti. Kun asiantuntija-asemasta puhuvien toimijoiden puheet eivät ole yhteismitallisia eivätkä keskustelufoorumit selkeärajaisia, kansalaisten vastuu tiedon tulkitsijoina automaattisesti kasvaa.</p><p>Jokainen meistä näkee, että tarve erityyppiselle asiantuntijuudelle on suurempi kuin koskaan ja asiantuntijuutta on tarjolla joka lähtöön. Kirjassa kuvaillaan, kuinka lehdet pursuavat ohjeita: ravintoterapeutit sekä kunto - ja elämäntapavalmentajat ovat saavuttaneet näkyvän aseman liikuntaan, ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Aivan oikein nämä ovat myös aloja, joilla akateeminen asiantuntijuus on joutunut voimakkaimmin puolustuskannalle. Tiedeyhteisössä pelätään palauteryöppyjä, joista esimakua &nbsp;saadaan keskustelupalstoilla.</p><p>**</p><p>Tiedon puute ei siis ole ongelma vaan ihmiset ovat vaarassa joutua asemaan, jossa hän kokee tietävänsä yhä enemmän yhä useammista asioista ja löytävänsä oikean tiedon tuosta vain, vaikka todellisuudessa hän on saanut vain entistä enemmän omaa maailmankuvaa tukevia näkemyksiä omien ennakkoluulojensa ja uskomustensa tueksi. Google-haku saa tukea jokaisesta aiemmin tehdystä tuloksesta ja voi näin vahvistaa ihmisen joutumista omaan kuplaansa. Myös aihettaan miettivän toimittajan otettava tämä huomioon.</p><p>Kun asialla on suosittu kolumnisti tai blogaaja, hän saattaa haastaa&nbsp; vallitsevat tiedontuottajat ja hämärtää ymmärrystä asioiden oikeasta tilasta laajemminkin. Tällä tiedolla on jokaisen &nbsp;kirjoittajan muistettava, että kyse ei ole pelkästään siitä, että kirjoitusten kritiikitön kopioiminen on paitsi laitonta myös tyhmää.</p><p>Epäile, älä usko itseäsikään.</p><p>**</p><p><em>Filosofi Michael Patrick Lynch on varoittanut, että internetin mahdollistama nopea ja vaivaton tiedonhaku johtaa refleksiivisen ajattelun korostumiseen tarkemman informaation puntaroinnin kustannuksella. Asiaa voi konkretisoida kahdella usein käytetyllä esimerkkikysymyksellä:</em></p><p><em>1 .Kuinka monta kappaletta kutakin eläinlajia Mooses otti arkkiinsa? 2.&nbsp; Pallo ja räpylä maksavat yhteensä 110 euroa. Räpylä maksaa 100 euroa enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa?</em></p><p><em>Ensimmäinen kysymys on nimeltään niin sanottu Mooses-harha, sillä useimmat kysymyksen kuulevat eivät heti huomaa mikä siinä on vialla. Eläimiä arkkiin kokosi tietenkin Nooa, ei Mooses. Mooses kuitenkin sopii hyvin raamatullisen kysymyksen kontekstiin ja täyttää odotukset tarpeeksi hyvin, jotta monet tietoviisaatkin menevät halpaan.</em></p><p><em>Pallo ja räpylä -kysymys taas on tunnettu kognitiivista reflektiota testaava kysymys. Se osoittaa, että ihmiset eivät ole kovinkaan tarkasti reflektoivia. Useimmat kysymyksen lukevat vastaavat nopeasti kymmenen euroa ja lukitsevat vastauksen sen tarkemmin pohtimatta. Oikea vastaus on viisi euroa. Virheellisen intuition jälkeen virhettä on vaikea havaita, vaikka kysymyksen ääreen pysähtyisikin hetkeksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, todettiin jo lapsena. Paskapuheesta viis, heiteltiin. Tieto on valtaa, uskottiin.

Ja sitten tuli internet ja muun muassa räjähtävät lepakot.

Kolmipiikkinen Rapalan viehe veti toimittajat mukaansa. Työmies Matti Putkonen hykerteli puoluetoimistossa ja televisiossa.

Ilmatilan kaappasivat muutama vuosi sitten saivartelijat ja yleisöään naurattavat – blogistit, jotka kieputtavat asiat nurinniskoin; poliitikot, jotka tavoittelevat valtaa ja valtioiden puhehenkilöt, joiden tarkoitus on tuottaa paljon ja ristiriitaista asiaa, jotta totuudet hajoaisivat tunnistamattomaksi eikä valhettakaan osattaisi enää ihmetellä.

**

Totuuden jälkeen (Teos, 2018) on mainio kirja. Se pureutuu hyvin isoon ongelmaan, jonka ydin on mediassa, toimituksissa, joissa tehdään samoja virheitä yhä uudelleen.

Mediaa parjataan ja arvioidaan eliitin liehittelystä ja pidetään pahan – jos ei alkuna niin ainakin ylläpitäjänä, jota vastaan voidaan toimia järjestäytymättäkin sosiaalisessa mediassa ja Puheenvuoron kaltaisilla keskustelualustoilla.

Esimerkiksi sopii vaikka EU-politiikka. On tavallista, että joku eturyhmä: teollisuuden edustaja, puolue tai vaikka EU:n vastustamiseen erikoistunut porukka saa läpi vaikkapa viestinsä jostain EU:n kummallisesta päätöksestä, jonka lehti ensin uutisoi ja sitten seuraavana päivänä kiistää. Kuka tästä hyötyy? No, ainakin poliitikko, jonka kampanjointi perustuu EU:n vastustamiseen tai vaikkapa Euroopan hajaannusta haluava valtio. Joskus puhutaan niin monimutkaisista kuvioista, että kaikki vaikuttaa salaliitoilta, koska kukaan ei pysähdy miettimään edes hetkeksi.

Kirjassa muistutetaan, että kyse on siitä, miten journalistinen media kykenee pysymään mukana kansalaisten arjessa ja pitämään osaltaan huolta yhteiskunnan intellektuaalisesta hyvinvoinnista. Meillä kotimaassa on tunnettuja esimerkkejä suoraan kansalle puhujista, populisteista ja kansan suosikeista.

Kansainvälisesti tunnetuin lienee Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Hänen strategian etsiminen paskapuheen alta on turhaa. Paskapuhe itsessään on strategia.

”Trump sanoi asian X, millä hän itse asiassa tarkoittaa Y. Ja vaikka ette pitäisi siitä, hän antaa äänen Z:n epävarmuudelle ja vihalle. Z:aa muuten ei saa kyseenalaistaa tai kritisoida, koska epävarmuus ja viha oikeuttavat itsensä nykyisin.”

Totuuden jälkeen kirjassa ei pelkästään puhuta rumia totuuksia vaan pohditaan avoimesti sitä, mitä jää jäljelle kun asiantuntijoita ei uskota ja pyrkimykseltä totuuteen viedään pohja. Valehtelua on ollut aina ja se on hyvin monimuotoista. Kirjoittajat muistuttavat, että itsessään paskan puhuminen on valehtelun vaatimaan vääristelyyn verrattuna taidetta. Se ei ole välttämättä edes suoraan valheellista; se on vain tuotettu välittämättä totuudesta.

”Strategia toimii, sen vaikuttavuutta ja tuloksia voi jopa pimeällä tavalla ihailla. Presidentti ei vastaa faktoja koskevaan väitteeseen kiistämällä tai puolustamalla väitettä, vaan kiistämällä sen, että faktoilla voisi olla väliä.”

Nostalgia ja taantumuksellisuus ovat poliittisia voimia, joita on helppo aliarvioida. Kollektiivisella tasolla nostalgia on vaarallista. Se rakentaa historiallisia myyttejä ja pyrkii palauttamaan menneen kunnian.

Kun ihmisiltä kysytään, mihin aikaan he olisivat valmiita siirtymään, muistot palaavat johonkin, jota ei koskaan ollut eikä varmasti tule olemaan. Kuten vaikka Agathe Christien Poirot-filmatisointien Englantiin.

”Poliittisesta nostalgiasta kärsivä uskoo, että kulta-aika oli todellinen, ja että hänellä on salattua tietoa siitä, miksi se päättyi. Mikä tärkeintä, mennyt järjestys on mahdollista rakentaa uudelleen taantumuksellisella poliittisella projektilla – kuten eroamalla EU:sta tai uskomalla siihen, että populistipresidentti tekee paskapuheellaan Amerikasta jälleen mahtavan.”

**

Totuuteen pyrkimistä voi kannattaa, mutta sen vaatimisessa on oltava kohtuullinen. Blogistilta totuudessa pysymistä voi vain toivoa koska sananvapaus, mutta mediankaan ei tarvitse saada uutisoimastaan asiasta 100 prosentin näyttöä vaan toimituksessa tehdään erikseen ratkaisut asioiden julkistamisesta ja juttujen järjestyksestä.

Propagandaa tehdään tietoisesti, ja se onkin jo toinen juttu. Nimittäin kirjassa muistutetaan, että ulkopoliittisen harhauttamisen vastinparina ei ole tieteellinen konsensus, vaan vaihteleva määrä todistusaineistoa ja asiantuntijoiden tilannearvio. Aukottoman todisteen, savuavan aseen, peräänkuuluttaminen saattaa toimia puolustustaktiikkana, jolla on myös läpimenomahdollisuuksia liberaalin demokratian perinteessä käytävässä keskustelussa.

Tässä voidaan vetää harhaanjohtava analogia yksityishenkilöön ja riippumattomaan oikeuslaitokseen, vaatia aina lisää näyttöjä, neutraalia prosessia ja mahdollisuutta puolustautumiseen – eihän pelkän syytteen voida katsoa riittävän tuomioon. Krimin miehittäminen, MH-17-lennon alasampuminen, Syyrian hallinnon toistuvat kaasuiskut sekä Skripal-myrkytystapaus ovat viime vuosina nostaneet tämän kyseenalaisen ulkopolitiikka käräjäoikeutena -argumentin esiin. Tasapuolisuuden ylittäminen, Venäjän puolustusministerin tai Putinin esittämän narratiivin haastaminen vaatii työtä ja ammattitaitoa.”

**

Yksi asia, johon blogien kirjoittajana olen törmännyt itsekin on se, etteivät lukijat aina halua ymmärtää sitä, mistä kirjoituksissa on kyse. Joskus teksti voi yksinkertaisesti olla huono, mutta yleensä piilovaikuttajienkin näkemykset paljastuvat ajan myötä.

Totuuden jälkeen -kirjassa todetaan, etteivät kaikki asiantuntijoina esittäytyvät tahot pelaa yhteisin säännöin. Yhä useampi julkisessa tilassa viestivä taho – on sitten kyse ajatushautomoista, tutkimuslaitoksista, viestintätoimistoista tai bloggaajista – valikoi faktansa maksavan toimeksiantajan toiveiden eikä välttämättä yhteisten tiedon kriteerien mukaisesti. Kun asiantuntija-asemasta puhuvien toimijoiden puheet eivät ole yhteismitallisia eivätkä keskustelufoorumit selkeärajaisia, kansalaisten vastuu tiedon tulkitsijoina automaattisesti kasvaa.

Jokainen meistä näkee, että tarve erityyppiselle asiantuntijuudelle on suurempi kuin koskaan ja asiantuntijuutta on tarjolla joka lähtöön. Kirjassa kuvaillaan, kuinka lehdet pursuavat ohjeita: ravintoterapeutit sekä kunto - ja elämäntapavalmentajat ovat saavuttaneet näkyvän aseman liikuntaan, ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Aivan oikein nämä ovat myös aloja, joilla akateeminen asiantuntijuus on joutunut voimakkaimmin puolustuskannalle. Tiedeyhteisössä pelätään palauteryöppyjä, joista esimakua  saadaan keskustelupalstoilla.

**

Tiedon puute ei siis ole ongelma vaan ihmiset ovat vaarassa joutua asemaan, jossa hän kokee tietävänsä yhä enemmän yhä useammista asioista ja löytävänsä oikean tiedon tuosta vain, vaikka todellisuudessa hän on saanut vain entistä enemmän omaa maailmankuvaa tukevia näkemyksiä omien ennakkoluulojensa ja uskomustensa tueksi. Google-haku saa tukea jokaisesta aiemmin tehdystä tuloksesta ja voi näin vahvistaa ihmisen joutumista omaan kuplaansa. Myös aihettaan miettivän toimittajan otettava tämä huomioon.

Kun asialla on suosittu kolumnisti tai blogaaja, hän saattaa haastaa  vallitsevat tiedontuottajat ja hämärtää ymmärrystä asioiden oikeasta tilasta laajemminkin. Tällä tiedolla on jokaisen  kirjoittajan muistettava, että kyse ei ole pelkästään siitä, että kirjoitusten kritiikitön kopioiminen on paitsi laitonta myös tyhmää.

Epäile, älä usko itseäsikään.

**

Filosofi Michael Patrick Lynch on varoittanut, että internetin mahdollistama nopea ja vaivaton tiedonhaku johtaa refleksiivisen ajattelun korostumiseen tarkemman informaation puntaroinnin kustannuksella. Asiaa voi konkretisoida kahdella usein käytetyllä esimerkkikysymyksellä:

1 .Kuinka monta kappaletta kutakin eläinlajia Mooses otti arkkiinsa? 2.  Pallo ja räpylä maksavat yhteensä 110 euroa. Räpylä maksaa 100 euroa enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa?

Ensimmäinen kysymys on nimeltään niin sanottu Mooses-harha, sillä useimmat kysymyksen kuulevat eivät heti huomaa mikä siinä on vialla. Eläimiä arkkiin kokosi tietenkin Nooa, ei Mooses. Mooses kuitenkin sopii hyvin raamatullisen kysymyksen kontekstiin ja täyttää odotukset tarpeeksi hyvin, jotta monet tietoviisaatkin menevät halpaan.

Pallo ja räpylä -kysymys taas on tunnettu kognitiivista reflektiota testaava kysymys. Se osoittaa, että ihmiset eivät ole kovinkaan tarkasti reflektoivia. Useimmat kysymyksen lukevat vastaavat nopeasti kymmenen euroa ja lukitsevat vastauksen sen tarkemmin pohtimatta. Oikea vastaus on viisi euroa. Virheellisen intuition jälkeen virhettä on vaikea havaita, vaikka kysymyksen ääreen pysähtyisikin hetkeksi.

 

 

 

 

]]>
32 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262678-totuuden-jalkeen#comments Donald Trump EU Eurooppa Paskapuhe Propaganda Sananvapaus Totuuden jälkeinen aika Wed, 17 Oct 2018 13:20:16 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262678-totuuden-jalkeen
Kääntyivätkö osakemarkkinat Trumpia vastaan? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan <p>Donald Trumpin kaltaiset oikeistopopulistiset johtajat &ndash; kuten myös Hitler ja Mussolini aikanaan tai Putin ja Erdogán nykyisin &ndash; uskovat pystyvänsä hallitsemaan talouden realiteetteja. Monesti he saavat myös kyyniset sijoittajat käyttämään uuden johdon tuomaa alkuvaiheen innostusta ja ensimmäisiä lupausten lunastuksia &ndash; kuten ympäristösäädösten purkua ja epärealistisia veronalennuksia - hyväkseen.</p> <p>Humalan jälkeen tulee kuitenkin krapula, ennemmin tai myöhemmin. Turkki ja Venäjä ovat jo tässä tilanteessa, ja siihen päätyy aikanaan myös Trumpin Yhdysvallat. Kiina on ilmeisesti jo alkanut myydä omistamiaan liittovaltion velkakirjoja, jolloin korot nousevat vaikka Trump kuinka sättisi keskuspankkia. Trump heikensi tällä viikolla mainettaan entisestäänkin umpityperällä hyökkäyksellä demokraattien terveydenhuoltoaloitetta vastaan, eikä hänellä ole varaa ryhtyä peruuttelemaan isommin aiempia kauppasotajulistuksiaan.</p> <p>Odotusarvot USA:n osakemarkkinoilla ovat nousseet niin korkeiksi, että laskeva momentum jää herkästi päälle kerran alettuaan. Sama suunta voi nousta vallalle kiinteistömarkkinoilla, jolloin kotitaloudet ja pankit ovat vaikeuksissa. Ennen pitkää myös yritysten markkinanäkymät heikkenevät, jolloin nykyinen ankara kilpailu työvoimasta kääntyy toimintojen saneerauksiksi ja henkilöstövähennyksiksi.</p> <p>Taitava presidentti keksisi jotakin momentumin pysäyttämiseksi, mutta Trump ei ole taitava eikä hänellä ole oikein välineitäkään käytettävissään. Ellei sitten kansainvälisen jännityksen kiristyminen saa kansakuntaa ryhmittymään johtonsa taakse, varusteluteollisuutta vauhtiin ja hetkeksi unohtamaan kasvavaan julkiseen velkaan liittyvät riskit.</p> <p>Eilen Yhdysvaltojen keskeiset osakeindeksit laskivat&nbsp; 3-4 prosenttia, viimeisten kuuden päivän aikana alamäkeä on tullut yhteensä vajaasta viidestä (Dow Jones) seitsemään ja puoleen (Nasdaq) prosenttiin. Lähipäivät näyttävät, arvioivatko markkinat jo toteutuneen kurssikorjauksen riittäväksi vai onko ilmapiiri muuttunut pysyvämmin. Ne testaavat myös Donald Trumpin hermojen kestävyyttä.</p> <p>Näillä tapahtumilla on iso merkitys kongressin välivaaleja ajatellen. Niihin on enää runsaat kolme ja puoli viikkoa. Vielä ennen eilistä korkeasuhdanteen synnyttämän hyvän olon tunteen yhdessä patriarkaatin vastahyökkäyksen kanssa arvioitiin ehkä auttavan republikaaneja säilyttämään Trumpin toilauksista huolimatta enemmistönsä niin senaatissa kuin edustajainhuoneessakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trumpin kaltaiset oikeistopopulistiset johtajat – kuten myös Hitler ja Mussolini aikanaan tai Putin ja Erdogán nykyisin – uskovat pystyvänsä hallitsemaan talouden realiteetteja. Monesti he saavat myös kyyniset sijoittajat käyttämään uuden johdon tuomaa alkuvaiheen innostusta ja ensimmäisiä lupausten lunastuksia – kuten ympäristösäädösten purkua ja epärealistisia veronalennuksia - hyväkseen.

Humalan jälkeen tulee kuitenkin krapula, ennemmin tai myöhemmin. Turkki ja Venäjä ovat jo tässä tilanteessa, ja siihen päätyy aikanaan myös Trumpin Yhdysvallat. Kiina on ilmeisesti jo alkanut myydä omistamiaan liittovaltion velkakirjoja, jolloin korot nousevat vaikka Trump kuinka sättisi keskuspankkia. Trump heikensi tällä viikolla mainettaan entisestäänkin umpityperällä hyökkäyksellä demokraattien terveydenhuoltoaloitetta vastaan, eikä hänellä ole varaa ryhtyä peruuttelemaan isommin aiempia kauppasotajulistuksiaan.

Odotusarvot USA:n osakemarkkinoilla ovat nousseet niin korkeiksi, että laskeva momentum jää herkästi päälle kerran alettuaan. Sama suunta voi nousta vallalle kiinteistömarkkinoilla, jolloin kotitaloudet ja pankit ovat vaikeuksissa. Ennen pitkää myös yritysten markkinanäkymät heikkenevät, jolloin nykyinen ankara kilpailu työvoimasta kääntyy toimintojen saneerauksiksi ja henkilöstövähennyksiksi.

Taitava presidentti keksisi jotakin momentumin pysäyttämiseksi, mutta Trump ei ole taitava eikä hänellä ole oikein välineitäkään käytettävissään. Ellei sitten kansainvälisen jännityksen kiristyminen saa kansakuntaa ryhmittymään johtonsa taakse, varusteluteollisuutta vauhtiin ja hetkeksi unohtamaan kasvavaan julkiseen velkaan liittyvät riskit.

Eilen Yhdysvaltojen keskeiset osakeindeksit laskivat  3-4 prosenttia, viimeisten kuuden päivän aikana alamäkeä on tullut yhteensä vajaasta viidestä (Dow Jones) seitsemään ja puoleen (Nasdaq) prosenttiin. Lähipäivät näyttävät, arvioivatko markkinat jo toteutuneen kurssikorjauksen riittäväksi vai onko ilmapiiri muuttunut pysyvämmin. Ne testaavat myös Donald Trumpin hermojen kestävyyttä.

Näillä tapahtumilla on iso merkitys kongressin välivaaleja ajatellen. Niihin on enää runsaat kolme ja puoli viikkoa. Vielä ennen eilistä korkeasuhdanteen synnyttämän hyvän olon tunteen yhdessä patriarkaatin vastahyökkäyksen kanssa arvioitiin ehkä auttavan republikaaneja säilyttämään Trumpin toilauksista huolimatta enemmistönsä niin senaatissa kuin edustajainhuoneessakin.

]]>
9 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan#comments Donald Trump Suhdannevaihtelut USAn vaalit Thu, 11 Oct 2018 07:06:20 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262359-kaantyivatko-osakemarkkinat-trumpia-vastaan
Professori Sixten Korkman: - "Trump saattaa joutua vankilaan" http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan <p>Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.</p><ol start="10"></ol><p>Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.</p><p>Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi&nbsp;Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.</p><p>Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.</p><p>Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.</p><p><u><strong>Valtaako <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a> maailman?</strong></u></p><p>Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_maailmanjärjestys_(salaliittoteoria)">NWO</a>) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - &rdquo;En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa&rdquo;</p><p><em>Yhdysvaltain <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressivaalit_2018">kongressivaalit 2018</a> järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_kongressi">kongressin</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_edustajainhuone">edustajainhuoneen</a> kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_senaatti">senaattiin</a>. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)</em></p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.</p><p>Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.</p><p>Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.</p><p>Reijo Paunonen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyväskylän yliopistolla kuultiin tänään Professori Sixten Korkmanin ja Professori Jukka Pekkarisen pitämä luento - Rahan valta ja hyvinvointivaltion tulevaisuus.

    Korkmanin ehkä mielenkiintoisin teema keskittyi institutionaalisen politiikan perinteeseen, joka on vahva erityisesti USA:ssa. Taustaa tälle voi Korkmanin mukaan hakea antiikin stoalaisuudesta, jossa ajateltiin ihmisen luonnostaan pyrkivän hyvään. Tämä filosofia kantoi myöhemmin kristinuskoon ja on sitä kautta pohjana vahvalle länsimaiselle institutionaaliselle politiikalle ja yhteiskuntarakenteelle. Tässä näkyy demokratian edut kuten ihmisyys, arvot, päätöksentekokyky ja monet muut yleisesti tunnustetut hyveet.

    Se miksi kaikki valtiot eivät kykene pääsemään irti eriarvoisuudesta johtuu juuri institutionaalisen politiikan puuttumisesta. Tällaisessa valtiossa työn hedelmät vievät korruptio, rosvot tai muut välistävetäjät ja valtion kehityskulku katkeaa. Tästä syystä valtioiden huonovointisuuden syynä ei ole esimerkiksi Ilmastonmuutos vaan se, että maan institutionaalinen politiikka on syystä tai toisesta pirstaloitunut.

    Tähän saakka Korkamin luento oli looginen ja hyvin perusteltu esitys.

    Sitten seurasi kiusallisempi osuus kun keskustelu siirtyi salaliittoteorioihin.

    Valtaako NWO maailman?

    Kun yleisöstä esitettiin kysymys, että edistääkö USAn presidentti Donald Trump uuden maailmanjärjestyksen (NWO) valtaan tuloa, oli professori Korkmanin vastaus melko suora. - ”En usko, että Trump pystyy tähän koska USA on perinteisen vahva institutionaalinen valtio. Lisäksi hän voi joutua lähtemään virastaan tai hän joutuu vankilaan. Tämä voi tapahtua jo Yhdysvaltain kongressivaalien tienoilla marraskuussa”

    Yhdysvaltain kongressivaalit 2018 järjestetään 6. marraskuuta 2018, jolloin valitaan kongressin edustajainhuoneen kaikki 435 jäsentä ja hieman yli kolmasosa senaattoreista eli 35 senaattoria senaattiin. Kyseessä ovat välivaalit, sillä ne järjestetään presidentin virkakauden puolivälissä. Lisäksi valitaan osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä kuten kuvernööri 36 osavaltioon ja kolmeen territorioon. (Lähde Wikipedia)

     

    Meillä on yleisesti puhuttu hyvinkin paljon ulkopuolisten tahojen, lähinnä Venäjän epäillystä osallistumisesta toisen valtion sisäpolitiikkaan, kuten USAn presidentin vaaleissa.

    Suomessa on herätelty päättäjiä ruususen unesta myös tulevia kotimaan vaaleja ajatellen. Erityisesti meille tärkeiden valtioiden, kuten USAn kohdalla, lienee kuitenkin syytä kysyä, onko epäilyjen nostaminen yleiseen keskusteluun millään tavalla järkevää. Kun tiedustelulait ovat voimassa, viranomaisilla pitäisi olla kohtuu hyvin taustat hallinnassa. Tähän teemaan liittyy myös puolustus- ja turvallisuuspoliittiset seikat. Olemme hyvin pitkälle riippuvaisia USAn tuesta, eikä vähiten asehankintoihin liittyen.

    Samoin talous- ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden, kuten professori Korkmanin pitäisi ymmärtää ulostulojensa merkitys. On syytä muistaa, että presidenttiys on myös instituutio. Arvuutteleminen vieraan valtion presidentin mahdollisella vankeustuomiolla ei ole professorin arvolle sopivaa toimintaa. Sillä ei saisi olla mitään merkitystä, onko kyseinen presidentti pirstalepolitiikan, tai perinteisen/vahvan institutionaalisen politiikan tuote.

    Reijo Paunonen

     

     

    ]]>
    13 http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan#comments Demokratia ja talous Donald Trump Vaalit Wed, 10 Oct 2018 15:20:05 +0000 Reijo Paunonen http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262340-professori-sixten-korkman-trump-saattaa-joutua-vankilaan
    2400+ lakiprofessoria pitää Kavanaughin käytöstä sopimattomana http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana <p>New York Timesissa on julkaistu <a href="https://www.nytimes.com/interactive/2018/10/03/opinion/kavanaugh-law-professors-letter.html">vetoomus</a> senaatille, jossa vaaditaan, että Brett Kavanaughia ei valittaisi korkeimpaan oikeuteen hänen käytöksensä takia 27.9. senaatin kuulustelussa. <a href="https://www.washingtonpost.com/education/2018/10/04/unprecedented-unfathomable-more-than-law-professors-sign-letter-after-kavanaugh-hearing/">Washington Post</a> on haastatellut joitakin allekirjoittajia ja paras tiivistys on:</p> <p>&ldquo;As someone who knew and liked Brett Kavanaugh when we clerked together, I have tried very hard to stay out of this process and to give him the benefit of the doubt,&rdquo; said Mark Lemley, a professor at Stanford Law School. But Kavanaugh&rsquo;s behavior at the hearing last week &ldquo;was not what we should expect of a Supreme Court Justice. Telling obvious lies about his background, yelling at senators, refusing to answer questions, and blaming his troubles on others is not appropriate behavior.&rdquo;</p> <p>&quot;... Korkeimman oikeuden tuomarille sopivaa käytöstä ei ole kertoa ilmeisiä valheita taustastaan, huutaa senaattoreille, kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin ja syyttää muita omista ongelmistaan.&quot;</p> <p>Professorien reaktio oli melko spontaani ja sen takia useat sadat professorit eivät ehtineet vastaamaan sähköpostitse varmistusviestiin, joten heidän allekirjoituksiaan ei torstaina lähetettyyn vetoomukseen hyväksytty.</p> <p>Lisäksi noin 900 lakiprofessoria, jotka ovat naisia, ovat allekirjoittaneet toisen vastaavan vetoomuksen, josta kommentti:</p> <p>As a law professor, &ldquo;it is my responsibility to teach my students the highest standards of professionalism and decorum,&rdquo; Karla McKanders, a professor of law at Vanderbilt University Law School, said in an email. &ldquo;Judge Kavanaugh&rsquo;s testimony undermines the legal profession and would undermine the authority of the Supreme Court.&rdquo;</p> <p><strong>Lisäys:</strong> &quot;... Tuomari Kavanaughin todistus rapauttaa lainkäyttöä ja heikentäisi korkeimman oikeuden arvovaltaa.&quot;</p> <p>New York Times on tehnyt kuulusteluista tiiviin koosteen, jossa Kavanaugh selittää korkeimman oikeuden tuomarilta odottetavaa käytöstä ja toisaalta käyttäytyy aivan toisin. Koko kuulustelu, joka on lähes nelituntinen ja muita tiivistelmiä löytyy Youtubesta. Ei Googlen automaattitekstitys suomeksi ihan surkea ole..</p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/OFudaw3M9Cw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/OFudaw3M9Cw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>Tuo salaliittotuomio Clintonien taholta selittyy osittain siten, että Kavanaugh oli mukana ahdistelemassa, kun Bill Clintonilla oli ongelmia tyttöystävänsä takia. Kuulustelussa on hauskojakin kohtia, kaljaveikko, joka ei koskaan sammunut vaan &quot;meni nukkumaan&quot;. Eikä juonut alaikäisenä, kun oli 17.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kyllä nämä Trump-shown sivujuonetkin on viihdyttäviä ja popparia kuluu..</p> <p>Tämä kirjoitus poistaa Trump-shown pelikirjan esittelyni pois etusivulta, joten <a href="http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states">POTUS - Prince Of The United States</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Lisäys:</strong></p> <p>Pari päivää vanha Kavanaughin huonekaverin haastattelu, jossa hän väittää Kavanaughin valehdelleen ja olleen keskimääräistä raskaampi juomari juuri arvelemaani <a href="https://www.imdb.com/title/tt0077975/">Animal House</a> -tyyliin. (John Landis - John Belushi leffa, joka oli mielestäni parempi kuin kaksikon myöhempi Blues Brothers). Tekstitys estetty valitettavasti.</p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UQGrTMLYTCI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UQGrTMLYTCI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p><strong>Toinen:</strong></p> <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/KWjtI6n5xWM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/KWjtI6n5xWM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> New York Timesissa on julkaistu vetoomus senaatille, jossa vaaditaan, että Brett Kavanaughia ei valittaisi korkeimpaan oikeuteen hänen käytöksensä takia 27.9. senaatin kuulustelussa. Washington Post on haastatellut joitakin allekirjoittajia ja paras tiivistys on:

    “As someone who knew and liked Brett Kavanaugh when we clerked together, I have tried very hard to stay out of this process and to give him the benefit of the doubt,” said Mark Lemley, a professor at Stanford Law School. But Kavanaugh’s behavior at the hearing last week “was not what we should expect of a Supreme Court Justice. Telling obvious lies about his background, yelling at senators, refusing to answer questions, and blaming his troubles on others is not appropriate behavior.”

    "... Korkeimman oikeuden tuomarille sopivaa käytöstä ei ole kertoa ilmeisiä valheita taustastaan, huutaa senaattoreille, kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin ja syyttää muita omista ongelmistaan."

    Professorien reaktio oli melko spontaani ja sen takia useat sadat professorit eivät ehtineet vastaamaan sähköpostitse varmistusviestiin, joten heidän allekirjoituksiaan ei torstaina lähetettyyn vetoomukseen hyväksytty.

    Lisäksi noin 900 lakiprofessoria, jotka ovat naisia, ovat allekirjoittaneet toisen vastaavan vetoomuksen, josta kommentti:

    As a law professor, “it is my responsibility to teach my students the highest standards of professionalism and decorum,” Karla McKanders, a professor of law at Vanderbilt University Law School, said in an email. “Judge Kavanaugh’s testimony undermines the legal profession and would undermine the authority of the Supreme Court.”

    Lisäys: "... Tuomari Kavanaughin todistus rapauttaa lainkäyttöä ja heikentäisi korkeimman oikeuden arvovaltaa."

    New York Times on tehnyt kuulusteluista tiiviin koosteen, jossa Kavanaugh selittää korkeimman oikeuden tuomarilta odottetavaa käytöstä ja toisaalta käyttäytyy aivan toisin. Koko kuulustelu, joka on lähes nelituntinen ja muita tiivistelmiä löytyy Youtubesta. Ei Googlen automaattitekstitys suomeksi ihan surkea ole..

    www.youtube.com/watch?v=OFudaw3M9Cw

    Tuo salaliittotuomio Clintonien taholta selittyy osittain siten, että Kavanaugh oli mukana ahdistelemassa, kun Bill Clintonilla oli ongelmia tyttöystävänsä takia. Kuulustelussa on hauskojakin kohtia, kaljaveikko, joka ei koskaan sammunut vaan "meni nukkumaan". Eikä juonut alaikäisenä, kun oli 17.

     

    Kyllä nämä Trump-shown sivujuonetkin on viihdyttäviä ja popparia kuluu..

    Tämä kirjoitus poistaa Trump-shown pelikirjan esittelyni pois etusivulta, joten POTUS - Prince Of The United States

     

    Lisäys:

    Pari päivää vanha Kavanaughin huonekaverin haastattelu, jossa hän väittää Kavanaughin valehdelleen ja olleen keskimääräistä raskaampi juomari juuri arvelemaani Animal House -tyyliin. (John Landis - John Belushi leffa, joka oli mielestäni parempi kuin kaksikon myöhempi Blues Brothers). Tekstitys estetty valitettavasti.

    www.youtube.com/watch?v=UQGrTMLYTCI

    Toinen:

    www.youtube.com/watch?v=KWjtI6n5xWM

    ]]>
    25 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana#comments Donald Trump Fri, 05 Oct 2018 05:00:00 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262049-2400-lakiprofessoria-pitaa-kavanaughin-kaytosta-sopimattomana
    POTUS - Prince Of The United States http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states <p>Lyhenne <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/POTUS">POTUS</a> on tärkeä tuntea, jos seuraa Trump-showta alkukielellä. Prince on on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Niccol%C3%B2_Machiavelli" title="Niccolò Machiavelli">Niccolò Machiavellin</a> vuonna 1513 kirjoittaman kirjaklassikon englanninkielinen nimi. Suomeksi se on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruhtinas_(kirja)">Ruhtinas</a> (<em>Il Principe</em>), joka on mielestäni parempi käännös tarkoittaen Italian sen aikaisten kaupunkivaltioiden yksinvaltiasta. Sen vanhempi <a href="https://www.gutenberg.org/ebooks/45472">suomennos</a> vuodelta 1918 löytyy projekti Lönnrotin kautta projekti Gutenbergista.</p><p>Ruhtinas on se teos, joka määritteli machiavellismin, jonka wikipedia tiivistää:</p><p>&quot;Machiavelli described immoral behavior, such as dishonesty and the killing of innocents, as being normal and effective in politics. He even seemed to encourage it in some situations. The book gained notoriety due to claims that it teaches &quot;evil recommendations to tyrants to help them maintain their power&quot;.&quot;</p><p>Ruhtinas on melko ohut, joten siihen versioon, jonka luin 80-luvulla, oli liitetty myös Discourses (Valtiollisia mietelmiä) ja yhdessä ne olivat muistaakseni vajaa 400-sivuinen pokkari.</p><p>Lukukokemuksena Ruhtinas ei ollut mikään järisyttävä. Olin jo lukenut Goldingin Kärpästen herran ja Orwellin Eläinten vallankumouksen sekä 1984:n. Lisäksi Turun lyeossa oli siihen aikaan vain poikia ja koulukiusaamista tietysti esiintyi. Kun mekanismin tuntee, ei käytettyjen keinojen koventuminen hämmästytä. Trumphan sanoi jo ennen valintaansa, että presidenttinä hän voi vaikka ampua jonkun kadulla eikä häntä pidätetä.</p><p>Wikipedian artikkelissa minua kuitenkin hieman yllätti:</p><p>&quot;Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut <em>Ruhtinas</em> -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille &ndash; he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään &ndash; vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut. Näin Gramsci käänsi käsityksen <em>Ruhtinaan</em> moraalittomuudesta nurin; teoksen päämäärä oli moraalinen: Italian yhdistäminen ja rauhoittaminen niin, että jatkuvista sodista päästäisiin eroon. Toteuttaakseen päämääräänsä Gramscin mukaan Machiavelli yritti kertoa kansalle sen olevan poliittinen toimija ja että kansan tulisi valita itselleen hyvä ruhtinas. Saman tulkinnan mukaan kirjan joutuminen katolisen kirkon indeksiin johtui nimenomaan siitä, että se paljasti myös kirkon kaksinaismoralistisen tavan käyttää valtaa, ei niinkään itse teoksen &rdquo;moraalittomuudesta&rdquo;.&quot;</p><p>Kuvat lisätty myöhemmin, kun muistin &quot;markkinointimateriaalin&quot;.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lyhenne POTUS on tärkeä tuntea, jos seuraa Trump-showta alkukielellä. Prince on on Niccolò Machiavellin vuonna 1513 kirjoittaman kirjaklassikon englanninkielinen nimi. Suomeksi se on Ruhtinas (Il Principe), joka on mielestäni parempi käännös tarkoittaen Italian sen aikaisten kaupunkivaltioiden yksinvaltiasta. Sen vanhempi suomennos vuodelta 1918 löytyy projekti Lönnrotin kautta projekti Gutenbergista.

    Ruhtinas on se teos, joka määritteli machiavellismin, jonka wikipedia tiivistää:

    "Machiavelli described immoral behavior, such as dishonesty and the killing of innocents, as being normal and effective in politics. He even seemed to encourage it in some situations. The book gained notoriety due to claims that it teaches "evil recommendations to tyrants to help them maintain their power"."

    Ruhtinas on melko ohut, joten siihen versioon, jonka luin 80-luvulla, oli liitetty myös Discourses (Valtiollisia mietelmiä) ja yhdessä ne olivat muistaakseni vajaa 400-sivuinen pokkari.

    Lukukokemuksena Ruhtinas ei ollut mikään järisyttävä. Olin jo lukenut Goldingin Kärpästen herran ja Orwellin Eläinten vallankumouksen sekä 1984:n. Lisäksi Turun lyeossa oli siihen aikaan vain poikia ja koulukiusaamista tietysti esiintyi. Kun mekanismin tuntee, ei käytettyjen keinojen koventuminen hämmästytä. Trumphan sanoi jo ennen valintaansa, että presidenttinä hän voi vaikka ampua jonkun kadulla eikä häntä pidätetä.

    Wikipedian artikkelissa minua kuitenkin hieman yllätti:

    "Antonio Gramscin tulkinnan mukaan Ruhtinas, johon Machiavelli viittaa, onkin kansa. Machiavelli ei kirjoittanut Ruhtinas -teosta suinkaan oppikirjaksi ruhtinaille – he eivät tarvinneet opasta vallankäyttöön koska he jo tiesivät kuinka valtaa käytetään – vaan paljastaakseen kansalle pikkuruhtinaiden metkut. Näin Gramsci käänsi käsityksen Ruhtinaan moraalittomuudesta nurin; teoksen päämäärä oli moraalinen: Italian yhdistäminen ja rauhoittaminen niin, että jatkuvista sodista päästäisiin eroon. Toteuttaakseen päämääräänsä Gramscin mukaan Machiavelli yritti kertoa kansalle sen olevan poliittinen toimija ja että kansan tulisi valita itselleen hyvä ruhtinas. Saman tulkinnan mukaan kirjan joutuminen katolisen kirkon indeksiin johtui nimenomaan siitä, että se paljasti myös kirkon kaksinaismoralistisen tavan käyttää valtaa, ei niinkään itse teoksen ”moraalittomuudesta”."

    Kuvat lisätty myöhemmin, kun muistin "markkinointimateriaalin".

     

    ]]>
    0 http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states#comments Donald Trump Niccolò Machiavelli Thu, 04 Oct 2018 20:29:14 +0000 Raimo Koski http://rkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262046-potus-prince-of-the-united-states
    YK 2.0 - maailmanjärjestön uusi järjestys http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys <p><em>Kolumni julkaistu 13.10.201</em>5</p><p>Maailmanpolitiikan keskipiste on viimeisen 70 vuoden ajan keskittynyt syksyllä New Yorkiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen.&nbsp;</p><p>Järjestön syntyhetki oli jo vuonna 1941 Yhdysvaltain presidentin&nbsp;Franklin D. Rooseveltin&nbsp;ja Britannian pääministerin&nbsp;Winston Churchillin&nbsp;laatimassa Atlantin julistuksessa, joka viitoitti tietä sodan jälkeiselle maailmalle. Julistus noudatteli paljon presidentti&nbsp;Woodrow Wilsonin&nbsp;14. kohdan ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen estää uuden sodan syttyminen ja perustaa Kansainliitto turvaamaan rauhaa.</p><p>Varsinaiseen YK:n perustamiskokoukseen San Franciscoon 1945 saivat osallistua liittoutuneiden valtojen lisäksi ne maat, jotka olivat virallisesti julistaneet sodan Saksalle tai Japanille 1.3.1945 mennessä.</p><p>Ihmiskunnan historian tuhoisimman sodan jälkeen perustettu YK on saavuttanut paljon.&nbsp;</p><p>Suurimpiin saavutuksiin voidaan laskea siirtomaajärjestelmän purkautuminen, lukemattomien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen maailmassa.</p><p>Saavutuksistaan huolimatta YK on nykyisellään jäänne menneestä maailmanjärjestyksestä. Maailma YK:n ympärillä on muuttunut, mutta kuten Venäjän YK-edustaja&nbsp;Vitali Tsurkin&nbsp;totesi, järjestöä hallitaan edelleen sillä perusteella, miten valtiot pärjäsivät toisessa maailmansodassa.&nbsp;</p><p>Yleiskokouksen aikataulukin on edelleen ajalta, jolloin edustajat seilasivat valtameriristeilijöillä New Yorkin ja Euroopan väliä.</p><p>Keskeisin elementti kansainvälisen rauhan ja vakauden sekä kehityksen turvaamisessa on YK-järjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan muuttuneita valtasuhteita sekä globaaleja uhkia, kuten ilmastonmuutosta.</p><p>Ensiksi on ratkaistava turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja nousevien suurvaltojen uusi vallanjako. Tätä ovat vaatineet erityisesti Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka.&nbsp;</p><p>Se, että pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus poistettaisiin ja jäsenmaiden määrää lisättäisiin, parantaisi turvallisuusneuvoston edustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti kriiseihin. Nykyisellään turvallisuusneuvosto on lähinnä hampaaton tiikeri, jossa Yhdysvallat ja Venäjä tekevät ratkaisuja enemmän kansallisten intressien kuin kansainvälisen turvallisuuden mukaan.</p><p>Vuosikymmenien aikana YK on saanut rinnalleen useita ylikansallisia maaryhmittymiä, kuten EU, AU, Arabi&shy;liitto, Caricom, Ecowas ja Asean.&nbsp;</p><p>Valtioiden välisillä järjestöillä on alueellisesti merkittävä rooli ja hyvät resurssit toimia. YK-järjestelmässä niillä ei ole sananvaltaa, vaan kaikki maat puhuvat omalla suullaan. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen välillä mahdollistaisi alueellisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen ja lisäisi YK:n tehokuutta ja uskottavuutta.</p><p>YK on ensisijaisesti valtioi&shy;den välinen järjestö, johon kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori istuvat huonosti. Kestävän kehityksen edistämisessä ja tautien ehkäisemisessä maaryhmittymillä on kuitenkin paremmat verkostot ja keinot käytössään kuin YK:lla.&nbsp;</p><p>Euroopan unioni voisi hyvin ottaa johtajuuden YK:n uudistamisessa, sillä unionilla on tällä hetkellä kehittynein ylikansallinen päätöksen&shy;tekojärjestelmä sekä tiiviit yhteistyösuhteet yksityiseen ja kolmanteen sektoriin.&nbsp;</p><p>Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen YK:ssa tekisi unionista merkittävän vallankäyttäjän, joka parhaimmillaan pystyisi nousemaan kansallisten intressien yläpuolelle ja haastamaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan aseman YK:ssa. Tämä toive ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin Britannia ja Ranska pitävät kiinni omista asemistaan YK-hierarkian huipulla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kolumni julkaistu 13.10.2015

    Maailmanpolitiikan keskipiste on viimeisen 70 vuoden ajan keskittynyt syksyllä New Yorkiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen. 

    Järjestön syntyhetki oli jo vuonna 1941 Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin ja Britannian pääministerin Winston Churchillin laatimassa Atlantin julistuksessa, joka viitoitti tietä sodan jälkeiselle maailmalle. Julistus noudatteli paljon presidentti Woodrow Wilsonin 14. kohdan ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen estää uuden sodan syttyminen ja perustaa Kansainliitto turvaamaan rauhaa.

    Varsinaiseen YK:n perustamiskokoukseen San Franciscoon 1945 saivat osallistua liittoutuneiden valtojen lisäksi ne maat, jotka olivat virallisesti julistaneet sodan Saksalle tai Japanille 1.3.1945 mennessä.

    Ihmiskunnan historian tuhoisimman sodan jälkeen perustettu YK on saavuttanut paljon. 

    Suurimpiin saavutuksiin voidaan laskea siirtomaajärjestelmän purkautuminen, lukemattomien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen maailmassa.

    Saavutuksistaan huolimatta YK on nykyisellään jäänne menneestä maailmanjärjestyksestä. Maailma YK:n ympärillä on muuttunut, mutta kuten Venäjän YK-edustaja Vitali Tsurkin totesi, järjestöä hallitaan edelleen sillä perusteella, miten valtiot pärjäsivät toisessa maailmansodassa. 

    Yleiskokouksen aikataulukin on edelleen ajalta, jolloin edustajat seilasivat valtameriristeilijöillä New Yorkin ja Euroopan väliä.

    Keskeisin elementti kansainvälisen rauhan ja vakauden sekä kehityksen turvaamisessa on YK-järjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan muuttuneita valtasuhteita sekä globaaleja uhkia, kuten ilmastonmuutosta.

    Ensiksi on ratkaistava turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja nousevien suurvaltojen uusi vallanjako. Tätä ovat vaatineet erityisesti Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka. 

    Se, että pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus poistettaisiin ja jäsenmaiden määrää lisättäisiin, parantaisi turvallisuusneuvoston edustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti kriiseihin. Nykyisellään turvallisuusneuvosto on lähinnä hampaaton tiikeri, jossa Yhdysvallat ja Venäjä tekevät ratkaisuja enemmän kansallisten intressien kuin kansainvälisen turvallisuuden mukaan.

    Vuosikymmenien aikana YK on saanut rinnalleen useita ylikansallisia maaryhmittymiä, kuten EU, AU, Arabi­liitto, Caricom, Ecowas ja Asean. 

    Valtioiden välisillä järjestöillä on alueellisesti merkittävä rooli ja hyvät resurssit toimia. YK-järjestelmässä niillä ei ole sananvaltaa, vaan kaikki maat puhuvat omalla suullaan. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen välillä mahdollistaisi alueellisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen ja lisäisi YK:n tehokuutta ja uskottavuutta.

    YK on ensisijaisesti valtioi­den välinen järjestö, johon kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori istuvat huonosti. Kestävän kehityksen edistämisessä ja tautien ehkäisemisessä maaryhmittymillä on kuitenkin paremmat verkostot ja keinot käytössään kuin YK:lla. 

    Euroopan unioni voisi hyvin ottaa johtajuuden YK:n uudistamisessa, sillä unionilla on tällä hetkellä kehittynein ylikansallinen päätöksen­tekojärjestelmä sekä tiiviit yhteistyösuhteet yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. 

    Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen YK:ssa tekisi unionista merkittävän vallankäyttäjän, joka parhaimmillaan pystyisi nousemaan kansallisten intressien yläpuolelle ja haastamaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan aseman YK:ssa. Tämä toive ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin Britannia ja Ranska pitävät kiinni omista asemistaan YK-hierarkian huipulla. 

     

    ]]>
    1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys#comments Donald Trump EU Turpo YK Yleiskokous Wed, 26 Sep 2018 11:06:12 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261587-yk-20-maailmanjarjeston-uusi-jarjestys
    Trump:Suomen ilmalaatu maailman parasta http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta <p>Tosiasiassa Trump jäi taas kiinni valetodellisuuden levittämisestä.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005838503.html</p><p>Suomessa on maailman puhtain ilma. Toivottavasti asia pysyy samana tulevaisuudessa.&nbsp;</p><p>Ihminen vaikuttaa suoraan ilmanlaatuun kuten myös ilmastoon.&nbsp;</p><p>Kiitos Trumpille kun nostit asian esille ja mainostit Suomea.</p><p>Poliitikkojen tulee ottaa jokaisessa päätöksessä myös ympäristöön vaikuttavat tekijät huomioon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tosiasiassa Trump jäi taas kiinni valetodellisuuden levittämisestä.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005838503.html

    Suomessa on maailman puhtain ilma. Toivottavasti asia pysyy samana tulevaisuudessa. 

    Ihminen vaikuttaa suoraan ilmanlaatuun kuten myös ilmastoon. 

    Kiitos Trumpille kun nostit asian esille ja mainostit Suomea.

    Poliitikkojen tulee ottaa jokaisessa päätöksessä myös ympäristöön vaikuttavat tekijät huomioon.

    ]]>
    3 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta#comments Donald Trump Energia- ja ympäristöpolitiikka Ilmansaasteet Ilmaston muutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 24 Sep 2018 15:22:34 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261496-trumpsuomen-ilmalaatu-maailman-parasta
    Kohti välivaaleja http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja <p>Yhdysvalloissa puolueiden esivaalit ovat päättyneet ja kampanjakoneistot siirtyvät todelliseen vaalitaisteluun, joka huipentuu marraskuun 6. päivänä. Tuolloin amerikkalaiset valitsevat 435-jäsenisen edustajainhuoneen, 33 senaattoria 100-paikkaiseen senaattiin sekä 39 osavaltion ja territorion kuvernöörit. Lisäksi kahdessa osavaltiossa järjestetään poikkeuksellisesti täytevaalit senaatin osalta. Minnesotassa <a href="http://www.nytimes.com/2017/12/07/us/politics/al-franken-senate-sexual-harassment.html">Al Franken </a>(dem.) siirtyi syrjään kesken kauden ahdisteluskandaalin seurauksena ja <a href="http://www.politico.com/story/2018/03/05/cochran-to-resign-april-1-437126">Thad Cochran </a>(rep.) Missisipistä vetosi terveyssyihin erotessaan senaatista.</p><p>Osavaltiotasolla kansalaiset pääsevät valitsemaan uudet edustajat 87 lainsäädäntöelimeen 99:sta. Osavaltioiden sisäiset vaalit ovat sikäli merkittävät, että nyt valittavat kuvernöörit ja lainsäädäntöelimet pääsevät päättämään uusista vaalipiirirajoista vuoden <a href="http://www.theatlantic.com/politics/archive/2018/07/census-2020-russia-citizenship/566384/">2020 väestölaskennan </a>perusteella. Valtapuolueen kannatuksen maksimointi on johtanut monissa osavaltioissa varsin luovaan vaalipiirijakoon ja oletettavissa on, että ainakin vaa&rsquo;ankieliosavaltioissa republikaanit pyrkivät piirtämään vaalipiirirajat heille suosiollisiksi.</p><p>Näissä äänestyksissä luulisi olevan jo tarpeeksi valittavaa mutta välivaaleissa kansalaiset pääsevät äänestämään myös pormestareista, useista paikallishallinnon virkamiehistä sekä osavaltio- ja paikallistason aloitteista. Valinnanvarasta huolimatta äänestäjät eivät juurikaan innostu välivaaleista ja äänestysaktiivisuus pyörii noin 40 prosentissa.</p><p>Edelliset eli vuoden <a href="http://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2fnews%2fthe-fix%2fwp%2f2014%2f10%2f22%2f2014-will-be-the-most-expensive-midterm-election-ever%2f%3f&amp;utm_term=.46b508f53e30">2014 välivaalit </a>olivat kahdella tavalla historialliset. Ensinnäkin vaaleissa käytettiin enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, huikeat 3,7 miljardia dollaria. Huima rahankäyttö puolestaan tuotti alhaisimman äänestysprosentin, 36,4%, sitten vuoden 1942. Saa nähdä jatkuuko nämä trendit myös vuonna 2018.</p><p><strong>Edustajainhuone</strong></p><p>Vuoden 2016 vaaleissa edustajainhuoneen voimatasapaino asettui republikaanien eduksi 241-194. Demokraattien tulisi lisätä edustajamääräänsä 24:llä saavuttaakseen enemmistön eli 218 kongressiedustajaa. Vahvasta kaksipuoluejärjestelmästä johtuen merkittävä enemmistö paikoista jakaantuu tasaisesti sekä republikaaneille että demokraateille ja todellisen vaalitaistelun kohteena on noin 70 paikkaa. Demokraattien mahdollisuuksia saavuttaa enemmistö tukee se, että suurin osa noista noin 70 paikasta on tällä hetkellä republikaanien hallussa. Näin demokraatit eivät joudu käyttämään resursseja niinkään omien paikkojensa puolustamiseen vaan voivat hyökätä.</p><p>Nykyisistä republikaanien hallitsemista paikoista kahdeksan näyttää melko varmasti siirtyvän demokraateille. Heidän vaalikamppailuaan suosii se, että nykyinen edustaja (rep.) on siirtynyt syrjään ja paikka on tässä suhteessa aivan avoin. Tällaisia vaalipiirejä ovat lännessä mm. Kalifornian 49., Nevadan 3. ja Arizonan 2. kongressivaalipiiri, jossa tehtävänsä on jättänyt Martha McSally (rep.)&nbsp;pyrkiäkseen senaattiin. McSally oli yksi McCainin potentiaalisia seuraajia senaattorin menehdyttyä viime kuussa.</p><p>Itärannikolla mielenkiintoinen tilanne on <a href="http://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2felection-results%2fvirginia-10th-congressional-district%2f%3f&amp;utm_term=.1342544a1eaf">Virginian 10. kongressivaalipiirissä</a>. Vaalipiiri on muodostettu vuonna 1952 ja siitä lähtien edustaja on ollut kuutta vuotta lukuun ottamatta republikaani. Kuitenkin edellisissä presidentinvaaleissa äänestäjät suosivat selkeästi demokraattien Hillary Clintonia ja ovat äänestäneet enemmän demokraattien ehdokkaita osavaltion johtohenkilöiksi. Barbaba Comstock (rep.) tulee todennäköisesti häviämään&nbsp;Jennifer Wextonille (dem.).</p><p>Floridassa 27. kongressivaalipiiri näyttää myös kallistuvan demokraateille. Vaalipiiri käy malliesimerkiksi vähemmistöjen ratkaisevat roolista vaalituloksessa. <a href="http://www.nbcmiami.com/news/local/Florida-District-27-Congressional-Race-491809261.html">Floridan 27. vaalipiiri </a>muodostettiin vasta vuonna 2012 ja sen ainoana edustajan on ollut Ileana Ros-Lehtinen (rep.). Vaalipiiri sijaitsee hyvin vahvasti demokraattien hallitsemalla alueella mutta Ros-Lehtisen etuna on ollut &rdquo;Pikku Havannan&rdquo; sijoittuminen vaalipiiriinsä. Yleisesti latinot tukevat enemmän demokraatteja mutta kuubalaisamerikkalaiset ovat vannoutuneita republikaanien tukijoita, johtuen republikaanien tiukasta suhtautumisesta Castrojen johtamaan Kuubaan. Ros-Lehtinen ilmoitti ettei pyri uudelle kaudelle ja republikaanit valitsivat ehdokkaaksi Maria Salazarin. Salazar on tunnettu televisiokasvo mutta nyt voittoa ei näytä tuovan edes hänen tunnettavuutensa yhdistettynä kuubalaisamerikkalaisten tukeen. Donna Shalalalla (dem.) onkin hyvät mahdollisuudet&nbsp;voittaa vaalit ja nousta edustajainhuoneeseen.</p><p>Gallupeissa 30 vaalipiiriä on kannatuksellisesti tasoissa ja näistä ainoastaan kaksi on nykyisin demokraattien hallussa. Näistä kongressivaalipiireistä demokraatit pyrkivät hakemaan vahvaa kannatusta perinteisissä sinisissä osavaltioissa kuten Kaliforniassa ja Minnesotassa. Kalifornian 10., 25., 39. ja 48. sekä Minnesotan 1., 2., 3. ja 8. kongressivaalipiirit ovat hyviä esimerkkejä republikaanien hallitsemista, suurten kaupunkien ulkopuolisista vaalipiireistä, joissa demokraatit ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan. Demokraatit ovat pyrkineet hyödyntämään presidentti Trumpin vastaista liikehdintää ja tämä on toiminut osittain. Ruohonjuuritason kansalaisaktivismi on innostanut liberaaleissa osavaltioissa erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria.</p><p>Elokuussa aloitetuissa<a href="http://projects.fivethirtyeight.com/2018-midterm-election-forecast/house/?ex_cid=rrpromo"> mittauksissa</a> todennäköisyys demokraattien vaalivoitolle on ollut reilusti yli 70 prosenttia. Onkin todennäköistä, että tammikuussa presidentti Trump saa vastaansa demokraattien hallitseman edustajainhuoneen. Tällöin saattaa myös presidentin viraltapanoprosessi nytkähtää eteenpäin.&nbsp;</p><p><strong>Senaatti</strong></p><p>Mitä edustajainhuone edellä niin sitä senaatti perässä, sillä myös kongressin ylempi kamari on republikaanien hallussa paikoin 51-49. Demokraattien tulisikin saavuttaa kaksi lisäpaikkaa enemmistöön mutta tämä näyttää varsin epätodennäköiseltä. Demokraatit joutuvat puolustamaan peräti kymmentä paikkaa Donald Trumpin voittamissa osavaltioissa ja ainoastaan kolme republikaani senaattoria eläköityy tällä kierroksella ja jättää paikkansa avoimeksi.</p><p><a href="http://www.businessinsider.com/mitt-romney-wins-republican-primary-in-utah-senate-race-2018-6?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">Utahissa </a>senaatin vahva mies Orin Hatch (rep.) siirtyy syrjään ja mormonien hallitsema osavaltio tulee suurella todennäköisyydellä valitsemaan hänen seuraajakseen Mitt Romneyn (rep.). <a href="http://edition.cnn.com/2018/08/29/politics/arizona-all-female-senate-election-mcsally-sinema/index.html">Arizonassa</a> presidentti Trumpin vastustajana tunnettu Jeff Flake (rep.)&nbsp;ei pyri jatkokaudelle hänen paikkaansa demokraatit tähtäävät tosissaan. Pyrkimys on hyödyntää Flaken kritiikkiä Trumpia kohtaan ja yhdistää se osavaltion vähemmistöjen aktivointiin. <a href="http://edition.cnn.com/2018/09/17/politics/tennessee-senate-2018-midterms/index.html">Tennesseessä</a> Bob Corker (rep.) luopuu tehtävästään ja seuraajaa on pidetty varmasti republikaanina. Kuitenkin demokraatit ovat asettaneet ehdolle osavaltion entisen, hyvin suositun, kuvernöörin Phil Bredesenin (dem.) ja&nbsp;tilanne ehdokkaiden välillä on aivan tasassa. Arizona ja Tennessee voivatkin olla demokraateille mieluisia yllätyksiä. Myös <a href="http://www.dallasnews.com/news/2018-elections/collection/keep-2018-texas-senate-race">Teksasissa </a>voi tapahtua yllätys, sillä viimeisten galluppien perusteella Ted Cruz (rep.) on menettänyt kannatustaan Beto O&rsquo;Rourkelle (dem.). Näillä paikoilla demokraatit saavuttaisivat enemmistön.</p><p>Mutta. Sitten on kuitenkin se mutta. Demokraatit ovat menettämässä paikkansa Indianan, Montanan, <a href="http://www.rollcall.com/news/politics/two-months-out-10-most-vulnerable-senators">Pohjois-Dakotan ja Länsi-Virginian </a>osavaltioissa. Kaikki edellä mainitut osavaltiot äänestivät Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja Donald Trumpia vuonna 2016. Erityisesti Pohjois-Dakotan Heidi Heitkamp (dem.)&nbsp;ja Länsi-Virginian Joe Manchin III (dem.)&nbsp;ovat suurimmassa vaarassa pudota sillä näissä kahdessa osavaltiossa Trumpin voittomarginaali oli suurin.&nbsp;</p><p>Perinteisesti punaisessa <a href="http://www.cnbc.com/2018/09/03/claire-mccaskill-tied-with-josh-hawley-nbc-marist-poll.html">Missourissa </a>Claire McCaskill (dem.) pystynee säilyttämään paikkansa. Tilanne on varsin täpärällä mutta McCaskill on saanut vetoapua yllättävältä suunnalta. Osavaltion Libertaarinen puolue on asettanut ehdolle Japhet Campbellin ja hän on viemässä perinteisesti republikaaneille kuuluvia ääniä. McCaskill on myös onnistunut keräämään republikaanien vastustajaansa nähden nelinkertaisen vaalibudjetin.</p><p>Jos pitäisi valita yksi vaaliasetelma, jota tarkkailla välivaaleissa niin se on <a href="http://www.nytimes.com/2018/05/09/us/politics/midterms-trump-democrats.html">ruostevyöhyke</a>. Ruostevyöhykkeen neljästä osavaltiosta Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin ovat muodostaneet demokraattien sinisen muurin Ohion ollessa vaa&rsquo;ankielenasemassa. Vuoden 2016 presidentinvaaleihin asti Wisconsin äänesti aina demokraattienehdokasta vuodesta 1988 lähtien ja Michigan sekä Pennsylvania vuodesta 1992 lähtien. Näissä kolmessa osavaltiossa Donald Trumpin voittomarginaali oli todella pieni: Michiganissa 0,22%, Pennsylvaniassa 0,72% ja Wisconsinissa 0,76%.</p><p>Tammy Baldwin (dem.) Wisconsinista, Debbie Stabenow (dem.), Michiganista, Bob Casey (dem.) ja Sherrod Brown (dem.)&nbsp;Ohiosta ovat kaikki pyrkimässä jatkokaudelle. Mikäli republikaanit onnistuisivat voittamaan edes yhdenkin paikan demokraateilta, voitaisiin sitä pitää Trumpismin voittona ja osoituksena ideologian juurtumisesti demokraattien kannatusalueelle. Demokraattisenaattorin tappio missä tahansa ruostevyöhykkeen osavaltiossa aiheuttaisi puolueelle lisäpaineita vahvistaa asemiaan vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Ilman ruostevyöhykkeen takaisinvaltausta ei demokraattia tulla valitsemaan Valkoiseen taloon.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Toki demokraateilla on myös mahdollisuus horjuttaa presidentti Trumpin asemaa voittamalla <a href="http://s3.amazonaws.com/capitolhillpub-static/browser_unsupported.html">republikaaniset kuvernöörit</a> ruostevyöhykkeellä. Michiganin Rick Snyder (rep.) ja Ohion John Kasich (rep.) eivät pyri jatkokaudelle ja tämä suosii haastajia. Wisconsinissa Scott Walkerin (rep.) suosio on romahtanut ja hän on tällä hetkellä kyselyiden perusteella tasoissa demokraattihaastajan kanssa. Luonnollisesti kuvernööristrategia edellyttää <a href="http://www.nbcphiladelphia.com/news/local/Tom-Wolf-Bob-Casey-Scott-Wagner-Bob-Casey-Pennsylvania-Governor-Senate-Races-491566401.html">Pennsylvanian</a> Tom Wolfin (dem.) pysymistä vallassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvalloissa puolueiden esivaalit ovat päättyneet ja kampanjakoneistot siirtyvät todelliseen vaalitaisteluun, joka huipentuu marraskuun 6. päivänä. Tuolloin amerikkalaiset valitsevat 435-jäsenisen edustajainhuoneen, 33 senaattoria 100-paikkaiseen senaattiin sekä 39 osavaltion ja territorion kuvernöörit. Lisäksi kahdessa osavaltiossa järjestetään poikkeuksellisesti täytevaalit senaatin osalta. Minnesotassa Al Franken (dem.) siirtyi syrjään kesken kauden ahdisteluskandaalin seurauksena ja Thad Cochran (rep.) Missisipistä vetosi terveyssyihin erotessaan senaatista.

    Osavaltiotasolla kansalaiset pääsevät valitsemaan uudet edustajat 87 lainsäädäntöelimeen 99:sta. Osavaltioiden sisäiset vaalit ovat sikäli merkittävät, että nyt valittavat kuvernöörit ja lainsäädäntöelimet pääsevät päättämään uusista vaalipiirirajoista vuoden 2020 väestölaskennan perusteella. Valtapuolueen kannatuksen maksimointi on johtanut monissa osavaltioissa varsin luovaan vaalipiirijakoon ja oletettavissa on, että ainakin vaa’ankieliosavaltioissa republikaanit pyrkivät piirtämään vaalipiirirajat heille suosiollisiksi.

    Näissä äänestyksissä luulisi olevan jo tarpeeksi valittavaa mutta välivaaleissa kansalaiset pääsevät äänestämään myös pormestareista, useista paikallishallinnon virkamiehistä sekä osavaltio- ja paikallistason aloitteista. Valinnanvarasta huolimatta äänestäjät eivät juurikaan innostu välivaaleista ja äänestysaktiivisuus pyörii noin 40 prosentissa.

    Edelliset eli vuoden 2014 välivaalit olivat kahdella tavalla historialliset. Ensinnäkin vaaleissa käytettiin enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, huikeat 3,7 miljardia dollaria. Huima rahankäyttö puolestaan tuotti alhaisimman äänestysprosentin, 36,4%, sitten vuoden 1942. Saa nähdä jatkuuko nämä trendit myös vuonna 2018.

    Edustajainhuone

    Vuoden 2016 vaaleissa edustajainhuoneen voimatasapaino asettui republikaanien eduksi 241-194. Demokraattien tulisi lisätä edustajamääräänsä 24:llä saavuttaakseen enemmistön eli 218 kongressiedustajaa. Vahvasta kaksipuoluejärjestelmästä johtuen merkittävä enemmistö paikoista jakaantuu tasaisesti sekä republikaaneille että demokraateille ja todellisen vaalitaistelun kohteena on noin 70 paikkaa. Demokraattien mahdollisuuksia saavuttaa enemmistö tukee se, että suurin osa noista noin 70 paikasta on tällä hetkellä republikaanien hallussa. Näin demokraatit eivät joudu käyttämään resursseja niinkään omien paikkojensa puolustamiseen vaan voivat hyökätä.

    Nykyisistä republikaanien hallitsemista paikoista kahdeksan näyttää melko varmasti siirtyvän demokraateille. Heidän vaalikamppailuaan suosii se, että nykyinen edustaja (rep.) on siirtynyt syrjään ja paikka on tässä suhteessa aivan avoin. Tällaisia vaalipiirejä ovat lännessä mm. Kalifornian 49., Nevadan 3. ja Arizonan 2. kongressivaalipiiri, jossa tehtävänsä on jättänyt Martha McSally (rep.) pyrkiäkseen senaattiin. McSally oli yksi McCainin potentiaalisia seuraajia senaattorin menehdyttyä viime kuussa.

    Itärannikolla mielenkiintoinen tilanne on Virginian 10. kongressivaalipiirissä. Vaalipiiri on muodostettu vuonna 1952 ja siitä lähtien edustaja on ollut kuutta vuotta lukuun ottamatta republikaani. Kuitenkin edellisissä presidentinvaaleissa äänestäjät suosivat selkeästi demokraattien Hillary Clintonia ja ovat äänestäneet enemmän demokraattien ehdokkaita osavaltion johtohenkilöiksi. Barbaba Comstock (rep.) tulee todennäköisesti häviämään Jennifer Wextonille (dem.).

    Floridassa 27. kongressivaalipiiri näyttää myös kallistuvan demokraateille. Vaalipiiri käy malliesimerkiksi vähemmistöjen ratkaisevat roolista vaalituloksessa. Floridan 27. vaalipiiri muodostettiin vasta vuonna 2012 ja sen ainoana edustajan on ollut Ileana Ros-Lehtinen (rep.). Vaalipiiri sijaitsee hyvin vahvasti demokraattien hallitsemalla alueella mutta Ros-Lehtisen etuna on ollut ”Pikku Havannan” sijoittuminen vaalipiiriinsä. Yleisesti latinot tukevat enemmän demokraatteja mutta kuubalaisamerikkalaiset ovat vannoutuneita republikaanien tukijoita, johtuen republikaanien tiukasta suhtautumisesta Castrojen johtamaan Kuubaan. Ros-Lehtinen ilmoitti ettei pyri uudelle kaudelle ja republikaanit valitsivat ehdokkaaksi Maria Salazarin. Salazar on tunnettu televisiokasvo mutta nyt voittoa ei näytä tuovan edes hänen tunnettavuutensa yhdistettynä kuubalaisamerikkalaisten tukeen. Donna Shalalalla (dem.) onkin hyvät mahdollisuudet voittaa vaalit ja nousta edustajainhuoneeseen.

    Gallupeissa 30 vaalipiiriä on kannatuksellisesti tasoissa ja näistä ainoastaan kaksi on nykyisin demokraattien hallussa. Näistä kongressivaalipiireistä demokraatit pyrkivät hakemaan vahvaa kannatusta perinteisissä sinisissä osavaltioissa kuten Kaliforniassa ja Minnesotassa. Kalifornian 10., 25., 39. ja 48. sekä Minnesotan 1., 2., 3. ja 8. kongressivaalipiirit ovat hyviä esimerkkejä republikaanien hallitsemista, suurten kaupunkien ulkopuolisista vaalipiireistä, joissa demokraatit ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan. Demokraatit ovat pyrkineet hyödyntämään presidentti Trumpin vastaista liikehdintää ja tämä on toiminut osittain. Ruohonjuuritason kansalaisaktivismi on innostanut liberaaleissa osavaltioissa erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria.

    Elokuussa aloitetuissa mittauksissa todennäköisyys demokraattien vaalivoitolle on ollut reilusti yli 70 prosenttia. Onkin todennäköistä, että tammikuussa presidentti Trump saa vastaansa demokraattien hallitseman edustajainhuoneen. Tällöin saattaa myös presidentin viraltapanoprosessi nytkähtää eteenpäin. 

    Senaatti

    Mitä edustajainhuone edellä niin sitä senaatti perässä, sillä myös kongressin ylempi kamari on republikaanien hallussa paikoin 51-49. Demokraattien tulisikin saavuttaa kaksi lisäpaikkaa enemmistöön mutta tämä näyttää varsin epätodennäköiseltä. Demokraatit joutuvat puolustamaan peräti kymmentä paikkaa Donald Trumpin voittamissa osavaltioissa ja ainoastaan kolme republikaani senaattoria eläköityy tällä kierroksella ja jättää paikkansa avoimeksi.

    Utahissa senaatin vahva mies Orin Hatch (rep.) siirtyy syrjään ja mormonien hallitsema osavaltio tulee suurella todennäköisyydellä valitsemaan hänen seuraajakseen Mitt Romneyn (rep.). Arizonassa presidentti Trumpin vastustajana tunnettu Jeff Flake (rep.) ei pyri jatkokaudelle hänen paikkaansa demokraatit tähtäävät tosissaan. Pyrkimys on hyödyntää Flaken kritiikkiä Trumpia kohtaan ja yhdistää se osavaltion vähemmistöjen aktivointiin. Tennesseessä Bob Corker (rep.) luopuu tehtävästään ja seuraajaa on pidetty varmasti republikaanina. Kuitenkin demokraatit ovat asettaneet ehdolle osavaltion entisen, hyvin suositun, kuvernöörin Phil Bredesenin (dem.) ja tilanne ehdokkaiden välillä on aivan tasassa. Arizona ja Tennessee voivatkin olla demokraateille mieluisia yllätyksiä. Myös Teksasissa voi tapahtua yllätys, sillä viimeisten galluppien perusteella Ted Cruz (rep.) on menettänyt kannatustaan Beto O’Rourkelle (dem.). Näillä paikoilla demokraatit saavuttaisivat enemmistön.

    Mutta. Sitten on kuitenkin se mutta. Demokraatit ovat menettämässä paikkansa Indianan, Montanan, Pohjois-Dakotan ja Länsi-Virginian osavaltioissa. Kaikki edellä mainitut osavaltiot äänestivät Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja Donald Trumpia vuonna 2016. Erityisesti Pohjois-Dakotan Heidi Heitkamp (dem.) ja Länsi-Virginian Joe Manchin III (dem.) ovat suurimmassa vaarassa pudota sillä näissä kahdessa osavaltiossa Trumpin voittomarginaali oli suurin. 

    Perinteisesti punaisessa Missourissa Claire McCaskill (dem.) pystynee säilyttämään paikkansa. Tilanne on varsin täpärällä mutta McCaskill on saanut vetoapua yllättävältä suunnalta. Osavaltion Libertaarinen puolue on asettanut ehdolle Japhet Campbellin ja hän on viemässä perinteisesti republikaaneille kuuluvia ääniä. McCaskill on myös onnistunut keräämään republikaanien vastustajaansa nähden nelinkertaisen vaalibudjetin.

    Jos pitäisi valita yksi vaaliasetelma, jota tarkkailla välivaaleissa niin se on ruostevyöhyke. Ruostevyöhykkeen neljästä osavaltiosta Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin ovat muodostaneet demokraattien sinisen muurin Ohion ollessa vaa’ankielenasemassa. Vuoden 2016 presidentinvaaleihin asti Wisconsin äänesti aina demokraattienehdokasta vuodesta 1988 lähtien ja Michigan sekä Pennsylvania vuodesta 1992 lähtien. Näissä kolmessa osavaltiossa Donald Trumpin voittomarginaali oli todella pieni: Michiganissa 0,22%, Pennsylvaniassa 0,72% ja Wisconsinissa 0,76%.

    Tammy Baldwin (dem.) Wisconsinista, Debbie Stabenow (dem.), Michiganista, Bob Casey (dem.) ja Sherrod Brown (dem.) Ohiosta ovat kaikki pyrkimässä jatkokaudelle. Mikäli republikaanit onnistuisivat voittamaan edes yhdenkin paikan demokraateilta, voitaisiin sitä pitää Trumpismin voittona ja osoituksena ideologian juurtumisesti demokraattien kannatusalueelle. Demokraattisenaattorin tappio missä tahansa ruostevyöhykkeen osavaltiossa aiheuttaisi puolueelle lisäpaineita vahvistaa asemiaan vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Ilman ruostevyöhykkeen takaisinvaltausta ei demokraattia tulla valitsemaan Valkoiseen taloon.    

    Toki demokraateilla on myös mahdollisuus horjuttaa presidentti Trumpin asemaa voittamalla republikaaniset kuvernöörit ruostevyöhykkeellä. Michiganin Rick Snyder (rep.) ja Ohion John Kasich (rep.) eivät pyri jatkokaudelle ja tämä suosii haastajia. Wisconsinissa Scott Walkerin (rep.) suosio on romahtanut ja hän on tällä hetkellä kyselyiden perusteella tasoissa demokraattihaastajan kanssa. Luonnollisesti kuvernööristrategia edellyttää Pennsylvanian Tom Wolfin (dem.) pysymistä vallassa.

    ]]>
    0 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja#comments Demokraattinen puolue Donald Trump Republikaaninen puolue Välivaalit Yhdysvallat Fri, 21 Sep 2018 06:00:00 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261258-kohti-valivaaleja
    Trump, Trump ja Trump http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump <p>Donald Trump, tuo twiittaileva ikääntynyt playby, vaari jonka väitetään olevan henkisesti kuusivuotiaan tasolla ja jonka työpöydällä on isompi ydinasenappula kuin Pohjois-Korean diktaattorilla. Trump on poliittinen ongelma niin USA:ssa kuin maailmanlaajuisesti.</p><p>Trumpin tuomion päivä lähestyy vääjäämättä. Hänen vihollisensa saartavat häntä joka taholta ja ystävät hupenevat. Omassa sisäpiirissä on pettureita jotka vuotavat sisäpiiritietoa julkisuuteen. Media, oikeuslaitos demokraatit ja entiset rakastajattaret&nbsp; ahdistelevat, vaikka heitä on yritetty rahalla vaientaa.</p><p>Mitään muuta ei ole enää odotettavissa kuin jokin Watergate- tyyppinen ratkaisu, jossa Trump eroaa ja varapresidentti astuu hänen tilalleen.</p><hr /><p>Kysymys on enää siitä halutaanko Trumpin tilalle astuvan hänen varapresidenttinsä, vai odotetaanko mieluimmin seuraavia vaaleja, joissa kansa ehkä valitsee jotenkin Trumppia ja hänen varapresidenttiään järkevämmän vaihtoehdon.</p><hr /><p>Eroa parempi vaihtoehto varmaan olisi se että Trump jatkaisi muodollisesti presidenttinä vaalikautensa loppuun, mutta päätöksiä tekisi henkisesti 6- vuotiaan twiittailevan presidentin puolesta aikuiset ihmiset, eli jonkinlainen repubkikaanien piiristä valittu komissio.</p><p>Presidentti&nbsp; saataisiin suostumaan tähän järjestelyyn sillä lupauksella&nbsp; että Venäjä-tutkimuksista luovuttaisiin, tai ne hoidettaisiin tavalla joka pelastaisi presidentin, USA:n, Venäjän ja Trumpin valinneiden äänestäjien kasvot.</p><p>Maailmassa olisi sillä tavalla paljon vähemmän häpeää, mutta USA:n ja maailman hallitsemisessa olisi enemmän järkeä ja vähemmän twiittejä, lapsellisuutta ja uhmakkuutta, pienempi ydinsodan uhka ja maailmantalouden romahtamisen vaara.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump, tuo twiittaileva ikääntynyt playby, vaari jonka väitetään olevan henkisesti kuusivuotiaan tasolla ja jonka työpöydällä on isompi ydinasenappula kuin Pohjois-Korean diktaattorilla. Trump on poliittinen ongelma niin USA:ssa kuin maailmanlaajuisesti.

    Trumpin tuomion päivä lähestyy vääjäämättä. Hänen vihollisensa saartavat häntä joka taholta ja ystävät hupenevat. Omassa sisäpiirissä on pettureita jotka vuotavat sisäpiiritietoa julkisuuteen. Media, oikeuslaitos demokraatit ja entiset rakastajattaret  ahdistelevat, vaikka heitä on yritetty rahalla vaientaa.

    Mitään muuta ei ole enää odotettavissa kuin jokin Watergate- tyyppinen ratkaisu, jossa Trump eroaa ja varapresidentti astuu hänen tilalleen.


    Kysymys on enää siitä halutaanko Trumpin tilalle astuvan hänen varapresidenttinsä, vai odotetaanko mieluimmin seuraavia vaaleja, joissa kansa ehkä valitsee jotenkin Trumppia ja hänen varapresidenttiään järkevämmän vaihtoehdon.


    Eroa parempi vaihtoehto varmaan olisi se että Trump jatkaisi muodollisesti presidenttinä vaalikautensa loppuun, mutta päätöksiä tekisi henkisesti 6- vuotiaan twiittailevan presidentin puolesta aikuiset ihmiset, eli jonkinlainen repubkikaanien piiristä valittu komissio.

    Presidentti  saataisiin suostumaan tähän järjestelyyn sillä lupauksella  että Venäjä-tutkimuksista luovuttaisiin, tai ne hoidettaisiin tavalla joka pelastaisi presidentin, USA:n, Venäjän ja Trumpin valinneiden äänestäjien kasvot.

    Maailmassa olisi sillä tavalla paljon vähemmän häpeää, mutta USA:n ja maailman hallitsemisessa olisi enemmän järkeä ja vähemmän twiittejä, lapsellisuutta ja uhmakkuutta, pienempi ydinsodan uhka ja maailmantalouden romahtamisen vaara.

    ]]>
    23 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump#comments Donald Trump Donald Trump ja Media Donald Trump Vladimir Putin Sun, 16 Sep 2018 05:31:04 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261054-trump-trump-ja-trump
    Totuus vai tehtävä? http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava <p>Länsimaisessa demokratiassa vapaan lehdistön tehtäväksi on mainittu rooli toimia vallan vahtikoirana. Toimittajat tonkivat ja läpivalaisevat niiden puuhia jotka meille kuuluvaa valtaa eduskunnassa käyttävät. Hyvä niin, koska ei me tavan pulliaiset veronmaksamiselta itse kerettäis ja sitäpaitsi keitä noin likaiset työt ees kiinnostaa.&nbsp;</p><p>Tänä vuonna meille on mm. kerrottu valtaapitävien tanssimuuveista tukholmalaisella homoklubilla (Touko Aalto) tai kuinka he harrastavat <a href="http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259717-kansan-astialla">saunatonttuilua</a>. (Teuvo Hakkarainen, Ville Vähämäki).</p><p>Myös presidenttiehdokas ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu vuosimallia 2003 on selvinnyt tänä vuonna lähinnä referaatiksi toisen opiskelijan tekemästä pro gradu -työstä.</p><p>Kansanedustajalle asian myöntäminen tuntuu kovin vaivalloiselta. Tammikuussa kun asia tuli ensi kerran esille hän kiisti vielä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10025281">plagioinnin täysin</a>. Nyttemmin kansanedustaja kiistää enää &ldquo;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257063-laura-huhtasaari-pyrin-noudattamaan-ohjeita-enka-tietoisesti-tehnyt-tahallista">tahallisen vilpin</a>&rdquo;.</p><p>No, ei kai virheen myöntäminen helppoa ole kenellekään. Pitää muistaa inhimillinen näkökulma. Kansanedustajan siviiliammatti on opettaja. Jos hän myöntäisi opettajapaperien tulleen vilpillä, millä auktoriteetillä hän koulussa kieltäisi vaikkapa lunttaamasta kokeessa? Saa luntata, mutta ei saa jäädä kiinni? Vai ehkä - saa luntata, voi jäädä kiinnikin, mutta koskaan ei ainakaan saa myöntää jääneensä kiinni? Se olisi Lex Huhtasaari.</p><p>Varsinaisen farssivaihteen Huhtasaari heitti silmään kun syytti vastineessaan yliopistoa tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Kansanedustaja siis itse kopioi 80% kypsyysnäytteen pohdinta-osiosta toiselta opiskelijalta mutta on huolissaan tekijänoikeuksista. Voi kysyä kenen tekijänoikeuksista? Omista (n. 20%) vai plagioimansa teoksen (n. 80%)?</p><p>No yksi Huuhaasaari tuskin tätä maata kaataa. Yksi kansanedustaja kahdestasadasta on puoli prosenttia eduskunnasta. Lauran hajonnutta moraalista kompassia mielenkiintoisempi on ilmiö joka häneen liittyy.</p><p>Kun <a href="https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/torkeaa-plagiointia-vai-silkkaa-poliittista-ajojahtia-huhtasaaren-gradu-jakoi-lukijat-vahvasti-kahteen-leiriin-201164868/">keskustelua</a> on ihmetellyt, näyttää siltä, ettei Huhtasaaren kannatus ole katoamassa. Osa äänestäjistä näyttää viestittävän ettei tämä tieto mitään muuta. Tyyliin: &ldquo;Mitä välii?&rdquo;</p><p>Ajatus median roolissa vallan vahtikoirana kai on, että huonot hallitsijat eivät seuraavissa vaaleissa tulisi enää uudelleen valituiksi. Näin maata hallittaisiin edes jollain tapaa tolkullisesti. Kuulostaa simppeliltä. Asia ei kuitenkaan liene näin yksinkertainen. Ihmiset eivät ole koneita. Niinkin demokratia voi toimia, että kansalaiset eivät tahdokaan vaihtaa huonoiksi valinnoiksi paljastuneita hallitsijoita. Ja niinhän me voidaan tehdä jos meitä niin huvittaa. Meillähän se valta on.</p><p>USA on johtava Länsimaa ja Suomi on liittoutunut osaksi Länttä. Siksi ajassa liikkuvat ilmiöt rantautuvat maahamme usein Amerikan suunnasta. Viime vuosina populistinen identiteettipolitiikka on ollut yhtä kuin Donald Trump.</p><p>Trumpin presidenttikampanja alkoi kesäkuussa 2015. Trump Towerin aulassa hän <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8088716">julisti heti kättelyssä</a> meksikolaiset raiskaajiksi, huumekauppiaiksi, ylipäänsä pahoiksi ihmisiksi - &ldquo;Bad Hombre:iksi&rdquo;. Yhdysvaltalaisia suojaamaan pitäisi rakentaa rajamuuri. Hän olisi tietenkin ainoa oikea mies sen tekemään.</p><p>Rajat kii -retoriikalla Trump loi tarttumapintaa, joka ilmeisesti sopi maahanmuuton tiukentamista kannattavien minäkuvaan. Ehkä maahanmuuttopolitiikka sitten on asia, joka on todella tärkeä osalle äänestäjistä. Trump on itse <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001102628.html">kehunut</a> kuinka voisi vaikka ampua jonkun ohikulkijan keskellä päivää kadulle New Yorkissa. Hänen kannattajansa äänestäisivät häntä silti.</p><p>Jos Yhdysvaltain 45:nnen presidentin haasteista pysyä totuudessa on huomautettu, on usein kuultu puolustajien suusta, että Trumpin puheita ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti. &ldquo;Mitä välii?&rdquo;. Vastaväitteillä tai faktoilla ei ole sijaa. &ldquo;Mutku hän on sika, joka kourii naisia?&rdquo; - &ldquo;Mitä välii?&rdquo;</p><p>Moneen kertaan on sanottu, että Trumpin aikakausi on faktojen jälkeisestä aikaa. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10360324">Totuus ei ole totuus</a>, meille vakuuttaa Yhdysvaltain presidentin asianajaja Rudy Giuliani. Edes valhe ei ole enää valhe. Se on vaihtoehtoinen fakta. Näin meitä opastaa Trumpin neuvonantaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9429305">Kellyanne Conway</a>.</p><p>Trumpin työkalulaatikkoon kuuluu myös häntä kritisoivien juttujen leimaaminen valeuutisiksi. Onhan tämä melkoinen paradoksi. Elämme aikoja, jolloin sananvapautta perinteisesti maailmalla korostaneen Yhdysvaltain presidentti ei pysy millään totuudessa. Sen sijaan Trump syyttää hänen valheista uutisoivia medioita valeuutisiksi. Rantautuuko valeuutis-retoriikka myös Suomeen, jää nähtäväksi.</p><p>Mitä enemmän mediaa vastaan hyökätään, sitä kapeammaksi käy sen rooli toimia vallan vahtikoirana. Paljastaa valehtelijat. Paljastaa ne huonot hallitsijat. Mielenkiintoiseksi peli muuttuu jos porukka sivuuttaa tiedot, joita media hallitsijoista uutisoi. &ldquo;Mitä välii.&rdquo;</p><p>Vaikka siihenkin meillä äänestäjillä on oikeus. Ainahan meillä on myös oikeus haistattaa pitkät ja jättää äänestämättä ketään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimaisessa demokratiassa vapaan lehdistön tehtäväksi on mainittu rooli toimia vallan vahtikoirana. Toimittajat tonkivat ja läpivalaisevat niiden puuhia jotka meille kuuluvaa valtaa eduskunnassa käyttävät. Hyvä niin, koska ei me tavan pulliaiset veronmaksamiselta itse kerettäis ja sitäpaitsi keitä noin likaiset työt ees kiinnostaa. 

    Tänä vuonna meille on mm. kerrottu valtaapitävien tanssimuuveista tukholmalaisella homoklubilla (Touko Aalto) tai kuinka he harrastavat saunatonttuilua. (Teuvo Hakkarainen, Ville Vähämäki).

    Myös presidenttiehdokas ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren pro gradu vuosimallia 2003 on selvinnyt tänä vuonna lähinnä referaatiksi toisen opiskelijan tekemästä pro gradu -työstä.

    Kansanedustajalle asian myöntäminen tuntuu kovin vaivalloiselta. Tammikuussa kun asia tuli ensi kerran esille hän kiisti vielä plagioinnin täysin. Nyttemmin kansanedustaja kiistää enää “tahallisen vilpin”.

    No, ei kai virheen myöntäminen helppoa ole kenellekään. Pitää muistaa inhimillinen näkökulma. Kansanedustajan siviiliammatti on opettaja. Jos hän myöntäisi opettajapaperien tulleen vilpillä, millä auktoriteetillä hän koulussa kieltäisi vaikkapa lunttaamasta kokeessa? Saa luntata, mutta ei saa jäädä kiinni? Vai ehkä - saa luntata, voi jäädä kiinnikin, mutta koskaan ei ainakaan saa myöntää jääneensä kiinni? Se olisi Lex Huhtasaari.

    Varsinaisen farssivaihteen Huhtasaari heitti silmään kun syytti vastineessaan yliopistoa tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Kansanedustaja siis itse kopioi 80% kypsyysnäytteen pohdinta-osiosta toiselta opiskelijalta mutta on huolissaan tekijänoikeuksista. Voi kysyä kenen tekijänoikeuksista? Omista (n. 20%) vai plagioimansa teoksen (n. 80%)?

    No yksi Huuhaasaari tuskin tätä maata kaataa. Yksi kansanedustaja kahdestasadasta on puoli prosenttia eduskunnasta. Lauran hajonnutta moraalista kompassia mielenkiintoisempi on ilmiö joka häneen liittyy.

    Kun keskustelua on ihmetellyt, näyttää siltä, ettei Huhtasaaren kannatus ole katoamassa. Osa äänestäjistä näyttää viestittävän ettei tämä tieto mitään muuta. Tyyliin: “Mitä välii?”

    Ajatus median roolissa vallan vahtikoirana kai on, että huonot hallitsijat eivät seuraavissa vaaleissa tulisi enää uudelleen valituiksi. Näin maata hallittaisiin edes jollain tapaa tolkullisesti. Kuulostaa simppeliltä. Asia ei kuitenkaan liene näin yksinkertainen. Ihmiset eivät ole koneita. Niinkin demokratia voi toimia, että kansalaiset eivät tahdokaan vaihtaa huonoiksi valinnoiksi paljastuneita hallitsijoita. Ja niinhän me voidaan tehdä jos meitä niin huvittaa. Meillähän se valta on.

    USA on johtava Länsimaa ja Suomi on liittoutunut osaksi Länttä. Siksi ajassa liikkuvat ilmiöt rantautuvat maahamme usein Amerikan suunnasta. Viime vuosina populistinen identiteettipolitiikka on ollut yhtä kuin Donald Trump.

    Trumpin presidenttikampanja alkoi kesäkuussa 2015. Trump Towerin aulassa hän julisti heti kättelyssä meksikolaiset raiskaajiksi, huumekauppiaiksi, ylipäänsä pahoiksi ihmisiksi - “Bad Hombre:iksi”. Yhdysvaltalaisia suojaamaan pitäisi rakentaa rajamuuri. Hän olisi tietenkin ainoa oikea mies sen tekemään.

    Rajat kii -retoriikalla Trump loi tarttumapintaa, joka ilmeisesti sopi maahanmuuton tiukentamista kannattavien minäkuvaan. Ehkä maahanmuuttopolitiikka sitten on asia, joka on todella tärkeä osalle äänestäjistä. Trump on itse kehunut kuinka voisi vaikka ampua jonkun ohikulkijan keskellä päivää kadulle New Yorkissa. Hänen kannattajansa äänestäisivät häntä silti.

    Jos Yhdysvaltain 45:nnen presidentin haasteista pysyä totuudessa on huomautettu, on usein kuultu puolustajien suusta, että Trumpin puheita ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti. “Mitä välii?”. Vastaväitteillä tai faktoilla ei ole sijaa. “Mutku hän on sika, joka kourii naisia?” - “Mitä välii?”

    Moneen kertaan on sanottu, että Trumpin aikakausi on faktojen jälkeisestä aikaa. Totuus ei ole totuus, meille vakuuttaa Yhdysvaltain presidentin asianajaja Rudy Giuliani. Edes valhe ei ole enää valhe. Se on vaihtoehtoinen fakta. Näin meitä opastaa Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway.

    Trumpin työkalulaatikkoon kuuluu myös häntä kritisoivien juttujen leimaaminen valeuutisiksi. Onhan tämä melkoinen paradoksi. Elämme aikoja, jolloin sananvapautta perinteisesti maailmalla korostaneen Yhdysvaltain presidentti ei pysy millään totuudessa. Sen sijaan Trump syyttää hänen valheista uutisoivia medioita valeuutisiksi. Rantautuuko valeuutis-retoriikka myös Suomeen, jää nähtäväksi.

    Mitä enemmän mediaa vastaan hyökätään, sitä kapeammaksi käy sen rooli toimia vallan vahtikoirana. Paljastaa valehtelijat. Paljastaa ne huonot hallitsijat. Mielenkiintoiseksi peli muuttuu jos porukka sivuuttaa tiedot, joita media hallitsijoista uutisoi. “Mitä välii.”

    Vaikka siihenkin meillä äänestäjillä on oikeus. Ainahan meillä on myös oikeus haistattaa pitkät ja jättää äänestämättä ketään.

    ]]>
    11 http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava#comments Donald Trump Journalismi Laura Huhtasaari Pro gradu Sun, 02 Sep 2018 08:13:50 +0000 Toni Silventoinen http://tonisilventoinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260355-totuus-vai-tehtava
    Jossittelua http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua <p>Miten maailman menoon vaikuttaisi, jos Yhdysvalloilla olisi asiansa osaava johtaja? Ehkä tapahtuisi muun muassa seuraavaa:</p><p>1 &nbsp;USA palauttaisi hyvät suhteet muihin länsimaihin. Yhteistyön julistettaisiin pohjautuvan ennen kaikkea yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja haluun puolustaa ihmisten oikeuksia kaikkialla maailmassa.</p><p>2 Kauppasodalla uhkaamisen sijasta USA ryhtyisi rakentamaan hyviä suhteita Kiinaan. Perustana olisi ajatus maiden keskinäisestä tasavertaisuudesta ja suurimpien maiden velvollisuudesta ottaa huomioon toimiensa maailmanlaajuiset vaikutukset. Yhdysvallat ei kuitenkin lakkaisi arvostelemasta Kiinan ihmisoikeusloukkauksia, vaatimasta Kiinaa noudattamaan normaaleja taloudellisen kanssakäymisen pelisääntöjä ja puolustamasta liittolaisiaan aluevesikiistoissa Kiinan kanssa.</p><p>3 Venäjän johtoa vaadittaisiin lopettamaan muiden maiden häirintä ja kunnioittamaan naapureiden alueellista koskemattomuutta. Ennen kaikkea Venäjää vaadittaisiin vetäytymään Ukrainalta valtaamiltaan alueilta. Venäjää painostettaisiin yhteistyöhön Syyrian kriisin ratkaisemiseksi niin, että sotatoimet lopetetaan, al Assadin juntan tilalle valitaan demokraattinen hallinto ja sotarikoksiin syyllistyneet asetetaan vastuusteen teoistaan. Näin luotaisiin edellytykset sotaa pakoon lähteneiden paluulle takaisin kotimaahansa.</p><p>4 Samanaikaisesti USA ja muut länsimaat ilmaisisivat valmiutensa laajamittaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen yhteistyöhön Venäjän kanssa heti kun Venäjä kykenee tarjoamaan tähän riittävät edellytykset. Venäjän kansalaisia tuettaisiin heidän kamppailussaan demokraattisten oikeuksiensa puolesta. Venäjä toivotettaisiin mukaan keskusteluihin maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan toteuttamisesta ja sotilaallisen varustelukilvan hillitsemisestä.</p><p>5 Korean niemimaan tilanteeseen etsittäisiin ratkaisuja yhteistyössä Kiinan ja USA:n aasialaisten liittolaisten kanssa. Ensimmäisenä askelena olisi Pohjois-Korean riisuminen ydinaseista. Seuraavina olisivat maahan suunnattujen pakotteiden purkaminen, järjestelmällinen työ pohjoiskorealaisten elinolojen ja oikeuksien parantamiseksi ja lopulta maiden rauhanomainen yhdistäminen niin, että tuloksena on yksi vauras, demokraattinen ja sotilaallisesti sitoutumaton Korea.</p><p>6 Yhdysvallat peruuttaisi irtautumisensa Iranin ydinsopimuksesta. Samoin Yhdysvallat peruuttaisi päätöksen lähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin, ja maa omaksuisi jälleen aktiivisen ja rakentavan roolin lähi-Idän moninaisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä.</p><p>7 Yhdysvallat palaisi mukaan Pariisin ilmastosopimukseen. Samalla maa pyrkisi aktiivisesti edelläkävijän asemaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muille maille tarjottaisiin yhteistyötä, jonka tavoitteena on ilmaston lämpenemisen mahdollisimman nopea pysäyttäminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa.</p><p>8 Yhdysvallat ilmaisisi olevansa valmis laajamittaiseen yhteistyöhön ja kasvaviin resurssipanostuksiin globaalien kehitysongelmien ratkomiseksi. Erityisesti haluttaisiin panostaa Afrikan tulevien kehityksen turvaamiseen kestävällä tavalla.</p><p>Kaiken kaikkiaan meidän lähivuosien näköalamme hahmottuisivat aika paljon valoisampina kuin millaisina ne näyttäytyvät USA:n nykyisen presidentin ollessa ohjaimissa. Mutta toistaiseksi kaikki tämä on tietenkin vain pelkkää jossittelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten maailman menoon vaikuttaisi, jos Yhdysvalloilla olisi asiansa osaava johtaja? Ehkä tapahtuisi muun muassa seuraavaa:

    1  USA palauttaisi hyvät suhteet muihin länsimaihin. Yhteistyön julistettaisiin pohjautuvan ennen kaikkea yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja haluun puolustaa ihmisten oikeuksia kaikkialla maailmassa.

    2 Kauppasodalla uhkaamisen sijasta USA ryhtyisi rakentamaan hyviä suhteita Kiinaan. Perustana olisi ajatus maiden keskinäisestä tasavertaisuudesta ja suurimpien maiden velvollisuudesta ottaa huomioon toimiensa maailmanlaajuiset vaikutukset. Yhdysvallat ei kuitenkin lakkaisi arvostelemasta Kiinan ihmisoikeusloukkauksia, vaatimasta Kiinaa noudattamaan normaaleja taloudellisen kanssakäymisen pelisääntöjä ja puolustamasta liittolaisiaan aluevesikiistoissa Kiinan kanssa.

    3 Venäjän johtoa vaadittaisiin lopettamaan muiden maiden häirintä ja kunnioittamaan naapureiden alueellista koskemattomuutta. Ennen kaikkea Venäjää vaadittaisiin vetäytymään Ukrainalta valtaamiltaan alueilta. Venäjää painostettaisiin yhteistyöhön Syyrian kriisin ratkaisemiseksi niin, että sotatoimet lopetetaan, al Assadin juntan tilalle valitaan demokraattinen hallinto ja sotarikoksiin syyllistyneet asetetaan vastuusteen teoistaan. Näin luotaisiin edellytykset sotaa pakoon lähteneiden paluulle takaisin kotimaahansa.

    4 Samanaikaisesti USA ja muut länsimaat ilmaisisivat valmiutensa laajamittaiseen taloudelliseen ja kulttuuriseen yhteistyöhön Venäjän kanssa heti kun Venäjä kykenee tarjoamaan tähän riittävät edellytykset. Venäjän kansalaisia tuettaisiin heidän kamppailussaan demokraattisten oikeuksiensa puolesta. Venäjä toivotettaisiin mukaan keskusteluihin maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan toteuttamisesta ja sotilaallisen varustelukilvan hillitsemisestä.

    5 Korean niemimaan tilanteeseen etsittäisiin ratkaisuja yhteistyössä Kiinan ja USA:n aasialaisten liittolaisten kanssa. Ensimmäisenä askelena olisi Pohjois-Korean riisuminen ydinaseista. Seuraavina olisivat maahan suunnattujen pakotteiden purkaminen, järjestelmällinen työ pohjoiskorealaisten elinolojen ja oikeuksien parantamiseksi ja lopulta maiden rauhanomainen yhdistäminen niin, että tuloksena on yksi vauras, demokraattinen ja sotilaallisesti sitoutumaton Korea.

    6 Yhdysvallat peruuttaisi irtautumisensa Iranin ydinsopimuksesta. Samoin Yhdysvallat peruuttaisi päätöksen lähetystönsä siirtämisestä Jerusalemiin, ja maa omaksuisi jälleen aktiivisen ja rakentavan roolin lähi-Idän moninaisten kriisien ratkaisupyrkimyksissä.

    7 Yhdysvallat palaisi mukaan Pariisin ilmastosopimukseen. Samalla maa pyrkisi aktiivisesti edelläkävijän asemaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muille maille tarjottaisiin yhteistyötä, jonka tavoitteena on ilmaston lämpenemisen mahdollisimman nopea pysäyttäminen maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

    8 Yhdysvallat ilmaisisi olevansa valmis laajamittaiseen yhteistyöhön ja kasvaviin resurssipanostuksiin globaalien kehitysongelmien ratkomiseksi. Erityisesti haluttaisiin panostaa Afrikan tulevien kehityksen turvaamiseen kestävällä tavalla.

    Kaiken kaikkiaan meidän lähivuosien näköalamme hahmottuisivat aika paljon valoisampina kuin millaisina ne näyttäytyvät USA:n nykyisen presidentin ollessa ohjaimissa. Mutta toistaiseksi kaikki tämä on tietenkin vain pelkkää jossittelua.

    ]]>
    10 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua#comments Donald Trump Yhdysvaltojen ulkopolitiikka Sat, 01 Sep 2018 12:07:15 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260330-jossittelua
    EU hävisi Trumpille kauppasodan http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan <p>Jonkin aikaa sitten Trump asetti terästariffit EUlle vastalauseena EUn tariffeihin Yhdysvalloille, jotka olivat jo vuosien ajan vääristäneet markkinoita. Jopa täällä usarissa kävi useita talousviisaita kirjottamassa, miten Trump on aloittanut taloussodan, jota hän ei pysty voittamaan.&nbsp;</p><p>No nyt EU näköjään hävisi tämän &quot;taloussodan&quot;. <a href="http://thehill.com/policy/finance/404419-top-eu-trade-official-to-us-we-will-drop-auto-tariffs-to-zero-if-you-do">The Hill uutisoi eilen,</a> että EUn kauppakomissaari Cecilia Malmstrom oli puheessaan EUn parlamentille kertonut EUn olevan valmis lopettamaan tariffit Yhdysvalloille jos Trump seuraa perässä.&nbsp;</p><p><a href="https://www.businessinsider.com/trump-suggests-dropping-all-tariffs-trade-barriers-at-g7-summit-2018-6?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">Tämä oli Trumpin pyrkimys alusta alkaen</a>. Yritin itsekin kommentoida joihinkin blogeihin että ideana ei ollut taloussota, vaan tariffien poisto EUlta. Yleinen konsensus näytti kuitenkin olleen, että Trump on hullu hölmö joka ei tiedä mitä tekee. Juupa juu.</p><p>Mitä jos vain pelattaisiin reilusti liittolaisten kanssa? Varsinkin kun melkein koko sotilaallinen puolustuksesi perustuu heidän tukeensa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jonkin aikaa sitten Trump asetti terästariffit EUlle vastalauseena EUn tariffeihin Yhdysvalloille, jotka olivat jo vuosien ajan vääristäneet markkinoita. Jopa täällä usarissa kävi useita talousviisaita kirjottamassa, miten Trump on aloittanut taloussodan, jota hän ei pysty voittamaan. 

    No nyt EU näköjään hävisi tämän "taloussodan". The Hill uutisoi eilen, että EUn kauppakomissaari Cecilia Malmstrom oli puheessaan EUn parlamentille kertonut EUn olevan valmis lopettamaan tariffit Yhdysvalloille jos Trump seuraa perässä. 

    Tämä oli Trumpin pyrkimys alusta alkaen. Yritin itsekin kommentoida joihinkin blogeihin että ideana ei ollut taloussota, vaan tariffien poisto EUlta. Yleinen konsensus näytti kuitenkin olleen, että Trump on hullu hölmö joka ei tiedä mitä tekee. Juupa juu.

    Mitä jos vain pelattaisiin reilusti liittolaisten kanssa? Varsinkin kun melkein koko sotilaallinen puolustuksesi perustuu heidän tukeensa?

    ]]>
    16 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan#comments Donald Trump EU Kauppasota Tariffit Fri, 31 Aug 2018 11:16:12 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260260-eu-havisi-trumpille-kauppasodan
    Trump, kirkonmiehet ja väkivaltafantasiat http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat <p>Yhdysvaltain presidentti Trumpin maanantaina Valkoisessa talossa evankelikaalisten liikkeiden johtajille järjestämästä tilaisuudesta on vuotanut julkisuuteen nauhoitus. Nauhoitus paljastaa Trumpin vedonneen kristillistä oikeistoa edustavien liikkeiden johtajiin tuen saamiseksi lähestyvissä kongressivaaleissa. Trump varoitti tilaisuudessa demokraattien voiton johtavan &rdquo;väkivaltaan&rdquo;. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat tänään (29.8.) julkaistussa <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005807603.html"><u>uutisessaan</u></a>.</p><p>Trump esitti evankelikaalisten liikkeiden johtajille pitämässään puheessa, että tulevat marraskuun vaalit &rdquo;eivät ole kansanäänestys vain minusta, se on kansanäänestys teidän uskonnostanne, vapaasta sanasta ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_perustuslain_ensimmäinen_lisäys"><u>perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä</u></a>. Se on kansanäänestys niin paljosta&rdquo;, kertoo Ilta-Sanomat nauhoitteen paljastaneen.</p><p>Nauhoitteen olivat Ilta-Sanomien mukaan saaneet käsiinsä <a href="https://www.nbcnews.com/politics/elections/trump-told-christian-leaders-he-got-rid-law-he-didn-n904471"><u>NBC News</u></a> ja <a href="https://www.nytimes.com/2018/08/28/us/politics/trump-evangelical-pastors-election.html"><u>New York Times</u></a>.</p><p>Trumpin väitti lietsontapuheessaan, että &rdquo;he (demokraatit) kumoavat kaiken tekemämme, ja he tekevät sen nopeasti ja väkivaltaisesti. Väkivaltaisesti. Väkivaltaa on. Jos katsotaan Antifaa ja joitain näitä ryhmiä &ndash; kyseessä on väkivaltaisia ihmisiä&rdquo;, paljastaa Ilta-Sanomat.</p><p>Perusteluja Trump ei antanut näille väitteilleen.</p><p>Ilta-Sanomat kertoo, että Trump on itse vaalitilaisuuksissaan kehottanut &rdquo;pieksemään&rdquo; tilaisuuteen saapuneita vastustajia.</p><p>Ilta-Sanomien uutinen vahvistaa käsityksiä Trumpin hallinnon ja USA:n evankelikaalisten liikkeiden välisistä tiiviistä yhteyksistä.</p><p>Voi vain kuvitella minkälainen meno Trumpin kristillisten liittolaisvoimien omissa tilaisuuksissa on Trumpin avunhuutojen jälkeen.</p><p>Kirkko ja Kaupunki-lehden 20.8. julkaistussa <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jumala-trump-ja-putin-kristillisen-konservatiivioikeiston-toiminta-suomessa-kulkee-samoilla-raiteilla-kuin-yhdysvaltain-evankelikaaleilla"><u>artikkelissa</u></a> käytiin varsin kattavasti läpi Suomessa vaikuttavan kristillisen oikeiston verkostoitumista. Eräänä selkeänä piirteenä tälle verkostolle on presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kiihkeä ja varaukseton kannattaminen.</p><p>Suomalainen kristilliseen oikeistoon vahvat yhteydet omaava oikeistoradikaali Oikea Media ei toistaiseksi ole uutisoinut Trumpin maansa evankelikaaleille pitämästä puheesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Trumpin maanantaina Valkoisessa talossa evankelikaalisten liikkeiden johtajille järjestämästä tilaisuudesta on vuotanut julkisuuteen nauhoitus. Nauhoitus paljastaa Trumpin vedonneen kristillistä oikeistoa edustavien liikkeiden johtajiin tuen saamiseksi lähestyvissä kongressivaaleissa. Trump varoitti tilaisuudessa demokraattien voiton johtavan ”väkivaltaan”. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat tänään (29.8.) julkaistussa uutisessaan.

    Trump esitti evankelikaalisten liikkeiden johtajille pitämässään puheessa, että tulevat marraskuun vaalit ”eivät ole kansanäänestys vain minusta, se on kansanäänestys teidän uskonnostanne, vapaasta sanasta ja perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä. Se on kansanäänestys niin paljosta”, kertoo Ilta-Sanomat nauhoitteen paljastaneen.

    Nauhoitteen olivat Ilta-Sanomien mukaan saaneet käsiinsä NBC News ja New York Times.

    Trumpin väitti lietsontapuheessaan, että ”he (demokraatit) kumoavat kaiken tekemämme, ja he tekevät sen nopeasti ja väkivaltaisesti. Väkivaltaisesti. Väkivaltaa on. Jos katsotaan Antifaa ja joitain näitä ryhmiä – kyseessä on väkivaltaisia ihmisiä”, paljastaa Ilta-Sanomat.

    Perusteluja Trump ei antanut näille väitteilleen.

    Ilta-Sanomat kertoo, että Trump on itse vaalitilaisuuksissaan kehottanut ”pieksemään” tilaisuuteen saapuneita vastustajia.

    Ilta-Sanomien uutinen vahvistaa käsityksiä Trumpin hallinnon ja USA:n evankelikaalisten liikkeiden välisistä tiiviistä yhteyksistä.

    Voi vain kuvitella minkälainen meno Trumpin kristillisten liittolaisvoimien omissa tilaisuuksissa on Trumpin avunhuutojen jälkeen.

    Kirkko ja Kaupunki-lehden 20.8. julkaistussa artikkelissa käytiin varsin kattavasti läpi Suomessa vaikuttavan kristillisen oikeiston verkostoitumista. Eräänä selkeänä piirteenä tälle verkostolle on presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kiihkeä ja varaukseton kannattaminen.

    Suomalainen kristilliseen oikeistoon vahvat yhteydet omaava oikeistoradikaali Oikea Media ei toistaiseksi ole uutisoinut Trumpin maansa evankelikaaleille pitämästä puheesta.

    ]]>
    36 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat#comments Donald Trump Evankelikaalisuus Wed, 29 Aug 2018 13:47:08 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260160-trump-kirkonmiehet-ja-vakivaltafantasiat
    Trumpin loppu on enää ajan kysymys http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys <p>&nbsp;</p><p>Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä <a href="https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1032256443985084417">asettui puolustamaan </a>tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa.&nbsp;</p><p>Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä&nbsp;<a href="https://nordic.businessinsider.com/lanny-davis-cohen-flipped-on-trump-has-evidence-of-russia-conspiracy-2018-8?r=US&amp;IR=T">Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativa</a>t: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille.&nbsp;</p><p>Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että&nbsp;<a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259820-trumpin-korttitalo-on-romahtamassa"><em>Trumpin korttitalo on romahtamassa.&nbsp;</em></a>Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.</p><p>Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

    Kuten anglosaksidegeneraattia puhuva rapakontakainen toteaisi, Trump heitti entisen asianajajansa Michael Cohenin tovi sitten bussin alle ja käytännössä asettui puolustamaan tuomittua rikollista Paul Manafortia, koska tämä ei ryhtynyt yhteistyöhön maan oikeusjärjestelmän kanssa. 

    Tuollainen tempaus on uskomaton rimanalitus miltä tahansa edes demokratiaa teeskentelevän valtion johtajalta. puhumattakaan Yhdysvaltojen presidentistä. Trumpin kyvyttömyys toimia järkevällä tavalla on kuitenkin ilmeistä. Vielä hetki sitten Cohenin tapaus näytti vain pieneltä askeleelta kohti umpikujaa, mutta Trumpin hyökkäyksen myötä Michael Cohen teki sen, mitä kunnia ja järki vaativat: asianajajansa Lanny Davisin kautta Trumpin pitkäaikainen henkilökohtainen asianajaja ilmoitti, että hän tiesi Donald Trump ja Venäjän salaliittosta ja hän aikoo paljastaa tietonsa Rober Muellerin tutkintatiimille. 

    Tämän päivän käänteiden myötä on ilmeistä, että en eilen arvaillut turhaan, että Trumpin korttitalo on romahtamassa. Yhdysvaltain tasavaltalainen järjestelmä on vähitellen saamassa itsensä kokoon ja hulluudelle ollaan laittamassa stoppi. Vaalit ovat tulossa, mutta nyt tilanne on paljon vakavampi Trumpin kannalta kuin vain tunteja sitten. Loppu on lähellä. Pitää vain toivoa, että hän ei yritä mitään radikaalia kiinnittääksen huomion toisaalla. Parasta olisi kun mies ymmärtäisi itse erota, mutta niin tuskin tapahtuu.

    Jos Trump ryhtyy todella vaarallisiin toimiin, pitää toivoa että tasavaltalainen järjestelmä ja sen toimijat ovat kyllin vahvoja estämään pahimman. Kriisi ulkomailla on ennenkin ollut toimiva keino luoda savuverhoa. 

     

     

    Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


    Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

     

    Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

    YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

    Linkki.

    ]]>
    63 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys#comments Donald Trump USA Venäjä Vladimir Putin Yhdysvallat Wed, 22 Aug 2018 19:11:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259865-trumpin-loppu-on-enaa-ajan-kysymys