Suomettumisen pitkä varjo

Suomettumista kylmän sodan aikana kertova Ylen dokumentti ”Kylmän sodan Suomi” kertoo ajasta, jonka muistavat vain myötäeläneet. Sen kertoma ei ole kovin mairittelevaa.

Suomettuminen on kuitenkin jättänyt pitkän varjon Suomen itsenäiseen päätöskykyyn omasta turvallisuudestaan. Se peittää alleen vielä vuonna 2022 Euroopan  turvallisuustilanteen rajun muutoksen. Vuonna 2014 Venäjä liitti Krimin niemimaan itsenäisestä Ukrainasta ja on mukana itä-Ukrainan alueella sodassa Ukrainaa vastaan, ja on keskittänyt 100000 miestä Ukrainan rajalle.

Samalla Venäjä on esittänyt vaatimuksia Natolle. Nato ei saisi enää lajentua itään, riippumatta esim. Suomen tai Ruotsin omasta halusta siihen. Venäjä haluaa oman vanhan etupiirinsä tunnustamista rajoillaan.

Uuden vuoden puheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi Suomeen keskustelua Natosta ja siihen mahdollisesta liittymisestä. Ainakin toistaiseksi keskustelu on ollut kovin vaisua. Kokoomus ja Rkp ovat kantansa jo aikoja kertoneet. Keskusta ja Vasemmistoliitto tuntuvat olevan yhä syvemmällä kielteisessä bunkkerissaan. Muut eivät sano sanaakaan.

Iltasanomien pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen tämän päiväisen pääkirjoituksen päätteeksi esitti kysymyksen: ”Voiko nykypolitiikkoihin luottaa enemmän kuin 1970-luvulla asioita hoitaneisiin”? Hyvä kysymys?

 

+14
1203pl
Siilinjärvi

Neljän lapsen isä ja kuuden lapsenlapsen vaari.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu