KIKY laski työn tuottavuutta – EKn tilastojen johtopäätelmä
Vuosien varrella moni tavallinen kansalainen on tullut minulle ihmettelemään, että miten se KIKYn 24 tunnin työnajan pidennys väitetysti voi vähentää työttömyyttä, jos olemassa oleva työvoima tekee enemmän tunteja. Olen sanonut heille, että ei se vähennäkään työttömien määrää, vaan lisää. Tämä on yksinkertaisesti laskettavissa niin, että jos noin 2 miljoonaa kokoainatyötä tekevää palkansaajaa tekee 24 tuntia enemmän töitä vuodessa ja oletetaan että keskimäärin palkansaajan työaika on noin 1700 tuntia vuodessa, niin tämän laskukaavan perusteella olemassa oleva työvoima tekee 28235 henkilötyövuotta enemmän töitä kuin aikaisemmin. Kaiken järjen mukaan työajan pidennys siis lähtökohtaisesti lisää työttömyyttä vastaavalla määrällä.
Vastaavasti minulta on kysytty, että miten se KIKYn 24 tunnin työnajan pidennys lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta vientiteollisuudessa, jossa koneet ja laitteet muutenkin pyörivät vuorokauden ympäri, jokaisena päivänä vuodessa. Olen sanonut, että ei se lisääkään tuotantoa, koska käytännössä ihmiset ovat vain käytännössä ”päällekkäin” töissä. Koska laitteiden käyttöaste ei jatkuvassa 3-vuorotyössä voi kasvaa työaikaa pidentämällä, laskee tuottavuus suoraviivaisesti. Ei se porvarihallitus sentään niin kaikkivoipa ollut, että olisi voinut lisätä vuorokauteen minuutteja lisää, tunneista nyt puhumattakaan.
Tilastojen kertomaa
Voimme aina selittää, että ei yksi tilasto voi kertoa miten perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan yhdessä tekemä oikeistohallitusohjelma ole voinut millään tehdä jotain sellaista, joka olisi huonoksi kansantaloudelle. Mutta jos otamme vertailuun EK:n omat tilastot vastaavalta ajanjaksolta, huomaamme niiden olevan identtisiä tilastokeskuksen kanssa.
Nyt kun KIKY vuodet ovat jo monella työntekijällä jo takana, eikä niihin kaikki alun perin lähteneetkään, on alkanut tulla myös tilastoja menneistä vuosista. KIKY astui voimaan 1.1.2017. Jos katsotaan tilastokeskuksen työn tuottavuutta toimialoittain ja sektoreittain vuodesta 2005 lähtien, huomaamme selvästi kuinka työn tuottavuus kasvoi vuosina 2015-2016, kunnes se pysähtyi kuin seinään ja lähti loivaan laskuun vuonna 2017.
EK:n pidemmän aikavälin ennustekäyrä 8.1.2020 puolestaan kertoo että kyseessä ei ollut mikään väliaikainen poikkeama, vaan pysyvämpi ilmiö. Kaikista merkittävin ja ainoa työn tuottavuuteen vaikuttava toimi vuonna 2017, joka pystyy selittämään tämän notkahduksen, on kilpailukykysopimus, eli KIKY.
Politiikkaa voi tehdä ideologisesti, tai sitten tietoon perustuen. Kun Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta lähtivät tekemään ideologisesti oikeistolaista politiikkaa, ei tosiasioille jätetty paljoakaan tilaa olla. Ensimmäiset vuodet kulutettiin aikaa taistelemalla työmarkkinajärjestöjä aluksi yhteiskuntasopimuksella ja vaatimuksella pidentää työaikaa 100 tunnilla, ja jäljemmin pakkolakiuhkailuilla, jotka olisivat rajoittaneet ammattiyhdistysliikkeen sopimisvapautta ja siten viimekädessä romuttanut koko työehtosopimusjärjestelmän.
Oikeistopuolueet saivat KIKYnsä, mutta koska koko homma näyttää jo nyt tilastojenkin perusteella perustuneen ideologiseen valheeseen, tulee KIKY yksinkertaisesti purkaa.
Mihin jäi kolmas loikka?
Alun perin KIKYyn piti kuulua kolme osa-aluetta, jotka talouselämä-lehtikin julkaisi. Oikeistohallitus ei koskaan luopunut tavoitteestaan alentaa yksikkötyökustannuksia 15 prosentilla. Aluksi tätä nimitettiin yhteiskuntasopimukseksi, mutta muuttui myöhemmin kilpailukykysopimukseksi. Talouselämä listasi tavoitteet 13.5.2016 näin:
Yhteiskuntasopimuksen tavoitteet
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) ilmoitti viime keväänä heti vaalivoittonsa jälkeen, että Suomen avoimen sektorin työvoimakustannuksia pitäisi alentaa noin 15 prosentilla, jotta kilpailijamaiden etumatka saataisiin kiinni. Hän edotti keinoiksi kolmea kilpailukykyloikkaa.
ENSIMMÄINEN LOIKKA: Suomen kilpailukykyä parannetaan alentamalla yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla heti.
TOINEN LOIKKA: Työmarkkinoilla sovitaan tuloratkaisusta, joka leikkaa työvoimakustannuksia toiset viisi prosenttia lähivuosina.
KOLMAS LOIKKA: Yrityksissä tehostetaan toimintaa siten, että niiden tuottavuus paranee viisi prosenttia.
MUUTOSTURVA: Hallitus lupasi vastapalvelukseksi parantaa työntekijöiden muutosturvaa ja siihen liittyvää koulutusta.
VERONKEVENNYS: Hallitus on valmis tukemaan sopimusta ”merkittävillä tuloveron kevennyksillä”.
UHKAUS: Yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona ovat yhteensä puolentoista miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset.
Helsingin sanomatkin 27.10.2019 muistutti kolmannen loikan tavoitteesta, ”ENTÄ se kolmas loikka? Sen piti hoitua tuottavuuden paranemisen seurauksena. Se jäi tekemättä. Työajan pidennys kyllä alentaa yksikkötyökustannuksia, mutta se ei tarkoita tuottavuuden kasvua. Tuottavuus kasvaa vain investoimalla uuteen teknologiaan tai tekemällä muuten asiat tehokkaammin kuin aiemmin.”
Jos katsomme EK:n omista tammikuun 2020 investointitiedusteluista sitten puolestaan yritysten tekemiä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja kiinteisiin investointeihin, huomaamme että ne eivät myöskään ole kasvaneet, sillä suunta on loivasti laskeva, eli täysin vastaava kuin työn tuottavuudenkin kehityksessä.
Koska KIKYn ensimmäinen loikka tuotti STTKn laskelmien mukaan työnantajille vähintään 6,6 miljardin euron hyödyn jo pelkillä sosiaalivakuutusmaksujen siirroilla (ilman toista loikkaa eli 24 tunnin työajan pidennystä ja lomarahojen leikkausta) vuosilta 2017-2020, niin voidaan sitten ihan aiheellisestikin kysyä, että mihin nämä rahat menivät, jos ne eivät menneet KIKYn kolmanteen loikkaan.
Kauppalehden julkaisun perusteella ne näyttävät menneen yksinkertaisesti vuosittain kasvaneina osinkoina pörssiyhtiöiden omistajille, ja sitä kautta suurelta osin ulkomaille, ulos koko kansantaloudesta hyödyttämään toisten maiden kansantalouksia.
Kun tilanne on tämä, niin ei ole mikään ihme, että työntekijöitä edustavat työnmarkkinajärjestöt haluavat ulos kilpailukykysopimuksesta, jonka osapuolina he sitoutuivat ensimmäiseen ja toiseen loikkaan, mutta työnantajat eivät osallistuneet kolmanteen loikkaan, eli uusiin investointeihin, sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Edelleen EK:n raportista käy hyvin ilmi, että lähivuosina tehdyt kiinteät investoinnitkin ovat olleet viimevuosina lähinnä entisen tuotantokapasiteetin korvausta, eikä lisäämistä
Epäloogista, eli ideologista työmarkkinapolitiikkaa
Ne tahot jotka eniten julkisuudessa haluavat pitää kiinni KIKYn 24 tunnista, eivät yksinkertaisesti ole siihen itse sitoutuneet läheskään samalla tasolla, kuin mitä työntekijäjärjestöjen edustamat palkansaajat.
Näyttää myös siltä, että työn tuottavuutta kuvaavilla tilastoilla ei ole mitään muuta merkitystä, kuin antaa poliitikoille ja oikeistolehtien toimittajille tekosyitä ja sumuttaa tavallista äänestävää palkansaajaa. Jos KIKYssä tosiasioilla olisi jotain merkitystä, niin työnantajajärjestöt yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa jo kilvan kaivaisivat kuoppaa, jonne KIKY haudattaisi vähin äänin. Näin ei ole kuitenkaan käymässä syistä, joita ei voi järjellisesti perustella, koska työnantajat ovat ennemmin valmiita ottamaan vastaan lakoista ja työsuluista aiheutuvat taloudelliset tappiot.
Jos jotain tässä maassa tarvittaisi, niin paluuta kolmikantaan, sopimisen kulttuuriin, ja kaikkien kolmen osapuolen yhteiseen koordinaatioon työmarkkinapolitiikan rintamalla. Vähänkään ajateltuna ei ole mitään järkeä, että meneillään olevalla liittokierroksella jokainen liitto joutuu lakkoileman yhdestä ja samasta asiasta, KIKYstä, seuraavan vuoden ajan sitä mukaa kun työehtosopimukset kullakin taholla vanhenevat.
Tilastokeskus:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__ttut/statfin_ttut_pxt_124k.px/
EK:
https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/tuottavuus-ja-kilpailukyky/
https://ek.fi/wp-content/uploads/Investointitiedustelu-esitys-syksy-2019_2.pdf
Talouselämä:
Helsingin sanomat:
https://www.hs.fi/paivanlehti/27102019/art-2000006285870.html
Kauppalehti:
STTK:
https://www.sttk.fi/2019/08/22/miksi-sosiaalivakuutusmaksujen-siirron-vaikutuksista-vaietaan/
SAK:
https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus
Sen kummemmin manipuloiduista käppyröistä huolimatta, Suomi on koko Euroopan ainoa maa, jonka viennin arvo suorastaan romahti v. 2008 jälkeen. Maahan ei tehdä teollisia investointeja syystä tai toisesta, eikä se pienin syy ole jäykät työmarkkinat säätelyineen.
2000- luvun alun totutuista yli 10 miljardin euron viennin ylijäämistä on romahdettu tasolle v. 2018 3,2 miljardin euron miinukselle. Ei näytä hyvältä sinänsä ” viennistä riippuvaiselle” taloudelle.
Vielä nyt paperiliiton jäseniä on ryhtymässä lakkoon huonon palkan takia n. 9.000 kpl – seuraavan kerran liiton jäseniä onkin sitten jo muutamia tuhansia vähemmän tehtaiden lopetuksen myötä Suomessa.
Julkisen sektorin tuottavuutta on mahdotonta arvioida, mutta Suomessa on kuitenkin koko Euroopan kallein julkinen sektori, joka kolmannen maassa maksettavan palkkaeuron ollen maksussa julkisen sektorin työntekijälle. Ero on suorastaan valtava EU- maiden keskitasoon nähden.
Julkisen sektorin palkkapottia kasvatettiin finanssikriisin jälkeen yli 6 miljardilla eurolla ilman sen ensimmäisenkään sentin talouskasvun vertaa – ja taas kerran – ainoana maana koko Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki sinulla on esittää väitteillesi todisteita, ettei joudu toteamaan että ne ovat vain sinun mielipiteitäsi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Perehtyisit vaikkapa EU: n komission ja EKP: n tilastointiin osoitteessa Ameco.
Tuskin voit väittää näitä kansainvälisiä vertailukelpoisia tilastoja valheiksi.
Eli googlaa ameco, niin kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen viennin arvon romahtamisen merkittävin tekijä oli Nokian matkapuhelinliiketoiminnan dyykkaus ja siihen oli lukuisia syitä. Mukanaan se vei paljon muustakin elektroniikkateollisuuden viennistä. Miksi ihmeessä tätä kertoessasi aina unohdat sen?
Se on se ero, joka meillä oli muihin maihin vaikka kuinka sen koitat jättää pois kommenteistasi. Tämä on käyty läpi lukuisia kertoja.
Mitä tulee vientiin, niin ilmeisesti kirjoitat tavaraviennistä vaikka käytät termiä vienti. Muu ei oikein selitä lukujasi.
Palveluvienti on paikannut Nokian romahduksen ja mikäli katsomme vientiä yleensä, niin pätee seuraava: ”Kiintein hinnoin laskettuna kokonaisvienti oli vuonna 2018 lähes ennätysvuoden 2008 tasolla.”
Ns Käyvän hinnan mukaan se ollaan jo ylitetty.
http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/tavaroista-palveluihin-viemme-nyt-enemman-suomalaista-tyota-kuin-ennen/
Sieltä kuviosta 6 voit itse todeta asian.
Otsikkona tuolle artikkelille on ”Tavaroista palveluihin – viemme nyt enemmän suomalaista työtä kuin ennen”. Se kuvastaa muutosta, joka on tapahtunut. Palveluviennin kotimainen arvonlisä taas on hyvää luokka, mikä on myös erinomainen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsis Kaistakorpi. Suomen Nokian tehtaiden vienti on tuskin ollut suuruudeltaan 15 miljardin euron luokkaa.
Viennistä mainittuani tarkoitin tavaroiden ja palveluiden vientien yhteisarvoa. Miksi kierosti vääristelet asiaa ?
Viennin arvoa kannattaa suhteuttaa juurikin kiinteisiin hintoihin todellusuutta haettaessa.
Ameco tarjoaa mainion perustan suhteuttaa talouden kehitykseen ja tehtyihin poliittisiin päätöksiin vertaillen muuta EU:a kokonaisuudessaan keskimäärin, tai vain yksittäisiä maita keskenään.
Kaistakorven kannattaisi myös miettiä, mitä palvelujen vienti pitääkään sisällään ? Palvelujen viennin sarake ei välttämättä työllistä suomalaisia Suomessa.
Jos Suomen tavaroiden ja palveluiden vientien yhteisarvo euromääröisenä olisi kehittynyt samoin v. 2008 jälkeen, kuten muissa EU-maissa keskimäärin, olisi se nyt liki 30 miljardia euroa korkeammalla tasolla, mitä se tänä päivänä on. Revi siitä Kaistakorpi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tavallista heittelet lukuja vailla suoria linkkejä asiaan. Tuossa on linkki, joka näyttää käyrät ja tilanteen. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan ollaan samalla tasolla. Joten ihmettelen väitteitäsi vääristelystä. Vai vääristeleekä Tilastokeskuskin?
Nokian merkityksen vähättely Suomen tapauksessa on todella erikoista. Sen voi todeta vaikka VATT:in tutkimuksesta:
https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/it-palveluiden-vienti-on-jo-suomen-uusi-nokia-
Palveluiden vienti suhteellisesti nimenomaan on kotimaisen arvonlisän eli täällä syntyvän bkt:n kannalta erittäin merkittävää. Jos sitä vertaa täällä koottavan mersun kotimaiseen arvonlisään, niin liikutaan aivan eri tasolla, huomattavasti korkeammalla. Joten lopun kysymykseen liittyen tunnen varsin hyvin palveluviennin rakenteen.
Lisäksi palveluvienti on edelleen kasvussa. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä palveluvientimme kasvoi 17% viime vuoden vastaavasta ollen 7,9 miljardia euroa. Tilastokeskuksen 13.12.2019 julkaisu kertoo hienosta kasvusta, jolla on suuri merkitys viennillemme ja taloudellemme. Merkittävimpänä tekijänä kasvulle on ICT-palveluiden viennin kasvu, jonka merkitys myös vaihtotaseellemme on tärkeä. Tilastokeskus kertoo vaihtotaseesta:
”Palveluerien sisällä eniten ylijäämäisiä ovat ICT-palvelut, joissa vienti on 3,1 miljardia ja tuonti 0,9 miljardia euroa. Ylijäämää on siis noin 2,2 miljardia euroa. Ylijäämä on kasvanut reilusti tänä vuonna, sillä vuosi sitten ICT-palveluiden ylijäämä jäi reiluun 700 miljoonaan. Muutos selittyy ICT-palvelujen viennin voimakkaalla kasvulla.”
Ilmoita asiaton viesti
Onko Ameco ja vertailu muihin EU-maihin liian vaikeaa ?
Kaistakorpi, numerot eivät valehtele.
Ilmoita asiaton viesti
Onko yksinkertainen linkin laittaminen sisältöön, jonka väität tuntevasi ja johon viittaat, aina näin vaikeaa?
Jos on, niin antaa olla.
Koitat toistuvasti laittaa ihmiset etsimään googlella jotain – erikoista touhua. Jos se on kerran helposti löydettävissä, niin laita se linkki tuohon väittämääsi tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on sen verran laaja, että yksittäistä linkkiä on mahdoton kohta kohdalta linkittää.
Edelleen: EU:n komission ja EKP:n makrotaloustilastot online hakuineen löytyvät helposti googlaamalla sana Ameco ! Onko aivan hirmuisen vaikeaa vai puuttuuko joku näppäin vai sopiva sormi ?
Käsittääkseni Amecon tilastointi perustuu Suome osalta Suomen Tilastokeskuksen Komissiolle ja EKP:lle antamiin lukuihin. Olisi jo vallan erikoista, jos luvut jostakin syystä poikkeavaisivat toisistaan.
Edelleen, Amecossa on tarjolla talouden tilastointitedot kaikista EU- maista 30 vuoden ajalta vertailukelpoisesti muihin nähden.
Mikä tässä on nyt sitten liian hankalaa – totuusko ?
Kaikkien EU-maiden tavaroiden ja palvelusten vientien arvot ovat kasvaneet v. 2008 5.388 miljardista eurosta v. 2018 7.310 miljardiin euroon eli kasvaneet n. 35 %. Naapurissa Ruotsissa kasvu on ollut n. 25 % ja Saksassa n. 35 %. Suomen tavaroiden ja palvelusten vienti ei ole kasvanut arvoltaan käytännössä yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”VERONKEVENNYS: Hallitus on valmis tukemaan sopimusta ”merkittävillä tuloveron kevennyksillä”.”
Ym. kohta lienee jo toteutunut. Mutta, eikös tuo tarkoita, että se, minkä työntekijä lahjoittaa työnantajalle, otetaan pois valtion kukkarosta!
Metsäteollisuusliiton neuvottelija totesi eilen yks’kantaan, että KIKY -tunneista ei luovuta, eli saavutetuista eduista ei peräännytä piiruakaan!
Aika kehnot neuvotteluasetelmat tuossa valossa!
Ilmoita asiaton viesti
Noh kehnot ,on perinteinen mediassa hyväksytty yleistoteamus,siihen tietysti voi sisältyä kaikkea taivaan ja maan väliltä.Onnittelen näin tämän epäsymmetrisen sodan ay-puolta,mitä kauemmin pidätte sorvit suljettuna,sitä tehokkaammin työnantajamme suorittaa kvanttihypyn uuteen teknologiaan ja kun sorvinvääntäjät palaavat asemapaikalleen uusi nanoteknologia heidät tulee hämmästyttämään.MITÄ IHMETTÄ.Noh pitkässä juoksussa kvanttihypystä sorvinvääntäjille eli kansantaloudelle selkeä hyöty.Yhden sorvin äärellä tietysti vähemmän vääntäjiä,mutta huima tehon nousu on kultaakin tärkeämpää.Ja onnittelut Lauri Kiiskelle ,makrotalous on taitolaji.
Ilmoita asiaton viesti
”eikös tuo tarkoita, että se, minkä työntekijä lahjoittaa työnantajalle, otetaan pois valtion kukkarosta”
Juurikin näin! Täällä laskelmia asiasta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/273090-kiky-vei-2-4-eli-noin-15-3-miljardia-palkoista/
ja
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/2010-jalkeen-otetusta-valtion-lisavelasta-puolet-annettu-yrityksille/
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ok kirjoitus, mutta et taida tietää mitä kiky kaikkea meinaa. Kiky on osalla aloilla vain tuomassa heikennyksiä työntekijöillle, esimerkiksi hoitajat ja niiden lomarahat.
Mutta kun on kyse kilpailutuksesta ja meidän pitää kilpailla esimerkiksi autotehtaiden pysymisestä täällä ULKOMAALAISTEN firmojen kanssa, niin siinä kiky voi olla pelastus usealle työntekijälle, että työt jatkuu Suomessa, eikä tuotantoa siirretä ulkomaille. Voidaan siis investoida Suomeen. Nimittäin kun tarjous jätetään voi kikyn tuoma etu pitää työt Suomessa. Ilman kikyä ei firmat välttämättä pystyisi kilpailemaan ulkomaalaisten kanssa hyvin vaan tuotanto siurrettäisiin pois täältä.
Eli on siinä perusteita pitää joillakin aloilla. Mutta esim.hoitajat ei kilpaile vaan noudattavat samaa tessiä tässä maassa ja heidän tulee palata vanhaan aikaan. Eli alat, jotka eivät kilpaile ulkomaalaisten firmojen kanssa tuotannon tai työn pysymisestä täällä, eivät saa olla kikyn piirissä. Muita voidaan tarkastella.
Ilmoita asiaton viesti