Suojelemalla luontoa suojelemme myös ihmistä
Ihmisen toiminta tuhoaa kiihtyvällä tahdilla muuta maapallon elämää. Luonnon hävityksestä lukeminen käy sydämeen. Meidän tulee eläinten ohella olla huolissamme myös ihmisestä itsestään; tuhoamalla luonnon, ihminen tuhoaa myös lopulta itsensä. Ihminen on kuitenkin osa luontoa ja riippuvainen niin luonnosta kuin sen tarjoamista ekosysteemipalveluistakin.
Menon muuttamiseksi tarvitaan isoja muutoksia tavassamme elää, tuottaa ja kuluttaa, toteaa YK:n luonnon monimuotoisuutta käsittelevä uusi raportti. Samaa karua kieltään kertoo WWF:n raportti, jonka mukaan luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten populaatiot ovat vähentyneet keskimäärin 68% vuodesta 1970 tähän päivään.
Ihmiskunta on tienhaarassa. Luonnon suojeleminen sinällään ei enää riitä. Tarvitaan myös isoja taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja teknisiä muutoksia, jotta maapallon luonnon tilaa saadaan parannettua. Luonnonsuojelu on viime vuosina mennyt monin paikoin eteenpäin, mutta huolimatta suojelutoimien valonpilkahduksista ja joidenkin lajien parantuneesta tilanteesta, maapallon luonto kärsii pahasti ja tilanne heikkenee edelleen.
Tilanteen kääntämiseksi parempaan tarvitaan muutoksia eri elämän osa-alueilla. Aineellisen kulutuksen on vähennyttävä, tuotannon tapoja on muutettava, suojelua on edelleen lisättävä ja ilmastonmuutosta on torjuttava. Tarvitaan muutoksia mm. maa- ja metsätaloudessa, ruuan kulutuksessa, kalastuksessa ja vesien hoidossa, infrastruktuurissa, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja niin edelleen. Tarvittavin muutosten lista on pitkä.
Jotain siis tarttis tehdä, mutta mitä? Ensinnäkin luonnonsuojelualueiden määrä on nostettava niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tähän valtioiden olisi yhdessä sopimuksin sitouduttava. Merien suojelusta ja kalakantojen kestävästä käytöstä on saatava aikaan tiukempia kansainvälisiä sopimuksia.
Suomessa tilanne on parempi kuin monessa maailman kolkassa, mutta Suomessakin joka yhdeksäs eliölaji on uhanalaistunut. Suomalaiset vaikuttavat kulutuksen kautta välillisesti myös muun maapallon luonnon monimuotoisuuteen. Suomi voi myös kansainvälisillä kentillä edistää luonnon monimuotoisuuden suojelun poliittista painoarvoa.
Myös Suomessa luonnonsuojelualueita täytyy ylläpitää ja lisätä, minkä lisäksi on ennallistettava ihmisen muokkaamia elinympäristöjä kuten soita. Erityisesti Etelä-Suomen metsien suojelua on lisättävä. Istuva hallitus on osoittanut suojelualueiden lisäämiseen ennätyksellisen paljon rahaa, noin 200 miljoonaa euroa, mutta sekin on vasta hyvä alku. Lisäksi Marinin hallitus on sitoutunut käynnistämään kansallisen ohjelman vaelluskalakantojen elvyttämiseksi laajalla toimijoiden yhteistyöllä.
Suojelun rinnalla tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa muutosta. Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua.
Ruokajärjestelmää on siis muutettava. Ruuantuotantoon käytetään jopa 3/4 maapallon pinta-alasta eikä muilla lajeilla ei enää ole mahdollisuuksia elää näillä alueilla. Jos siirrymme enemmän kasviperäiseen ruokaan, voimme vähentää pinta-alaa, mikä käytetään ruuan tuottamiseen. Suuri osa peltopinta-alasta menee niiden eläinten ravinnoksi, jotka ihmiset sitten syövät. Lihaa syötäessä on suosittava kestävästi ja lähellä tuotettua lihaa. Lisäksi torjunta-aineiden liiallista käyttöä ruuantuotannossa tulisi välttää ja suosia luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia viljelytapoja. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa yksittäisten kulutusvalintojen lisäksi ainakin uudistamalla maataloustukia sekä muuttamalla joukkoruokailujen käytänteitä.
Metsien suojelun lisäämisen lisäksi kotimaassa voidaan kehittää talousmetsien hoitoa entistä paremmin monimuotoisuutta tukevaksi. Osassa metsistä voidaan siirtyä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon ja hakkuukiertoa voidaan pidentää ja lisätä säästettävän lahopuun määrää. Näitä tavoitteita voidaan edistää valistuksen lisäksi julkisessa omistuksessa olevissa metsissä poliittisella ohjauksella, yksityisessä omistuksessa olevissa metsissä uudistamalla tukijärjestelmiä sekä tarjoamalla porkkanaa hakkuukierron pidentämisestä.
Turpeen energiakäytöstä tulee luopua siirtymäajan jälkeen ja suomaiden metsien peltomaaksi raivaamista ei pidä tukea ja epäonnistuneesti metsitettyjä soita tulisi ennallistaa.
Monimuotoisuuden suojelulla on myös yhteys ihmisen terveyteen. Tutkijat ovat korostaneet, että luonnon monimuotoisuuden kato johtaa todennäköisesti tulevaisuudessa koronaviruksen kaltaisten eläinperäisten sairauksien lisääntymiseen. Luonnon suojelemisella on itseisarvo, mutta samalla se on myös ihmisen itsensä suojelua.
Hiilihumppaa kompattu, ei jatkoon. Euroopassa etenkin pitäisi palauttaa metsät Jeesuksen syntymän ajan tasolle…ai ei vai?
Ilmoita asiaton viesti
Edustaja unohtaa mainita tärkeimmän toimenpiteen, joka on ihmiskunnan voimakas pienentäminen. Me hoidamme innolla muita eläinkantoja, mutta unohdamme omamme hoidon ikäänkuin emme kuuluisi luontoon ja eläinkuntaan. Se kantamme hoito on tärkein tavoite ja koskee lähinnä muita kuin suomalaisia kuten globaalit ympäristöasiat yleensäkin.
Miksi on niin vaikeaa sanoa tätä? Onko poliittinen korrektius ja usko ihmisen ylemmyyteen esteenä?
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko Juha aloittaa karsimisen itsestäsi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse Börje. Meitä on Suomessa niin vähän. Mutta jos vähän matkustat pidemmälle niin selviää mistä pitää vähentää. Se tulee erittäin selväksi, kun kstsoo vyöryviä ihmismassoja ja heidän tuhoamaansa ympäristöä.
Oletko Börje sitä mieltä, että tämä tilanne on hyvä ja kaikilla on oikeus lisääntyä vapaasti ja väen valuessa yli äyräiden heitä otetaan pilaamaan meidänkin hyvin hoitamamme tontti.
Minä en ole sen sortin humanisti.
Ilmoita asiaton viesti
ihmisten määrää olisi rajoitettava etenkin siellä missä lämmön , energian, ja ruoan tuotanto on ympäristöä kuormittavaa.
Esimerkiksi Pohjoismaissa.
Täällä ei siis ympäristön näkökulmasta haittaa vaikka populaatio ei kasva.
Eikä tarvitse edes väestönsiirroilla kuormittaa luontoa, eikö totta Hanna ?
Ilmoita asiaton viesti
Vasurit antaa kapitalismin kukoistaa ja lisää vain suurteollisuuden sähkö-, kuljetus ja muita tukia.
Vastuu kaikesta sysätään pienen ihmisen kannettavaksi. Hertta Kuusinen kääntyilisi haudassaan, jos sellainen olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jonain päivänä poliitikot ymmärtävät sen, että ilmakehä sattuu olemaan maailman yhteinen, eli Suomella ei ole omaa yksityistä ilmakehää, mitä suojella.
Siinä yhtälössä Suomen ilmastotoimien merkitys on luokkaa ”hyttysen pieru Saharassa” ja jopa sitäkin pienempi.
Itseään saa tietysti kurittaa ja kurjistaa aivan vapaasti.
Samaan aikaan maailman suurin ilmansaastuttaja viittaa kintaalla ilmastosopimuksille:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006297167.html
Ilmoita asiaton viesti
Peatmax valmistaa turvekoneita, yhtiössä 200 työntekijää, entä ne pienkorjaamot jotka huoltavat koneita. Mikä heidän kohtalo tulee olemaan kun turve ajetaan alas? Onko kansanedustaja Hanna Sarkkinen ajatellut asiaa näin pitkälle. On vain yksi esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Kovasti Sarkkinen latelee teesejä siitä miten maailma pelastetaan.
Turpeen käyttöähän ajetaan alas ympäri Suomea. Mutta mitä Sarkkinen kansanedustajana ja hänen vihr-puna aatetoverinsa Helsingin kaupungin valtuustossa ja kaupungin hallituksessa ovat tehneet jotakin konkreettista sen eteen, että pääkaupunkimme energiantuotanto saataisiin päästöttömäksi. Siis kokonaan päästöttömäksi, nyt ei puhuta mistään viherpesusta.
Helenin fossiilisilla ( kivihiili, maakaasu, öljy ) käyvien sähköä ja lämpöä tuottavien voimalaitosten yhteinen suurin teho on n. 4 300 MW. Tuo tehohan vastaa n. 2,5 kertaa Olkiluoto 3:n tehoa. Viime vuonna Helenin voimlaitoksissa kaukolämpöä tuotettiin 56 % kivihiilellä, 32% maakaasulla ja 1% öljyllä.
Lähde: Helen Oy, Energia, Energian alkuperä,
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/energian-alkupera
Tuo 4 300 MW teho voidaan korvata 3 500 kpl:lla nimellisteholtaan 3,5 MW tuulivoimalalla. Nehän voidaan pystyttää vaikkapa Helsingin edustan merialueelle matalikoille, luodoille ja saariin. Myös sille Sipoolta kaapatulta rakentamattomalle alueelle voidaan pystyttää tuulipuistoja.
Vaihtoehtoisesti voidaan tuo 4 300 MW suurin teho tuottaa geovoimalaitoksilla jotka perustuvat lämpökaivoihin. Sellaisen prototyyppihän on valmistumassa Otaniemeen, jossa on St1:n 6 km syvyyteen kairattu kaksosoiskaivo. Sen lämpöteho on n. 40 MW. Näin ollen Helsinki voisi korvata tuon nykyisten voimalaitostensa tehon n. 80 kpl ko. lämpökäivolla. Siitä sitten vaan kairaamaan reikiä pääkaupunkiseutumme kallioon ja murskaamaan sitten kavojen kallioperää, että kuuma vesi saadaan syvyyksistä kiertämään ja lämmittämään päästöttömästi pääkaupunkimme rakennuksia.
Onhan se häpeä, että pääkaupunkimme, jossa myös eduskuntamme sijaitsee, ei ole vielä yhtään päästöttämästi toimivaa energian tuotantolaitosta. Ei yhtä ainutta tuulivoimalaa. Muualla Suomessahan niitä oli vuoden 2019 lopussa 754 kpl joidenka nimellisteho oli yhteensä 2 284 MW.
Tuulivoiman sähkön tuotantoon ja sen vaihteluun Suomessa voi tutustua oheisen linkin kautta:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Sähkön tuotantotilannetta Pohjoismaissa voi seurata taas tämän linkin kautta:
https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-balance
Ilmoita asiaton viesti