Paikallinen sopiminen – tuo kaikkivoipainen ratkaisu?
Keskustelu paikallisesta sopimisesta nousee aika ajoin pintaan. Terminä se herättää monenlaisia tunteita, riippuen kuulijan näkökulmasta. Käsitykset paikallisesta sopimisesta tuntuvat vaihtelevan käytännössä radikaalistikin.
Entisenä pääluottamusmiehenä olen kuitenkin hämmästellyt eniten sitä, kuinka paikallista sopimista väläytellään kaikkivoipaisena ratkaisuna esimerkiksi Suomeen tehtävien investointien pelastamiseksi. Kilpailukyky kun ei ole pelkästään palkkakysymys. Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan monia toimia, joista viimeisimpänä hallitus onkin toteuttanut mm. teollisuuden sähköveron alentamisen EU:n minimitasolle, uudistanut päästökauppakompensaatiota ja pitänyt väylämaksut puolitettuna. On selvää, että keinoja tarvitaan vielä lisää. Suhtaudun kuitenkin avauksiin paikallisen sopimisen lisäämisestä työehtosopimuksen ja luottamusmiesjärjestelmän ohi varauksellisesti monista syistä, joita tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin.
- Monille varmasti yllättävä uutinen, mutta paikallinen sopiminen työpaikoilla on jo nyt mahdollista. Järjestäytyneellä työnantajalla on mahdollisuus sopia monestakin asiasta paikallisesti työntekijöidensä kanssa. Esimerkiksi toimiessani pääluottamusmiehenä terästehtaalla sovimme paikallisesti mm. työviikon aloituksesta ja lopetuksesta, tuotantopalkkioista, vuorojen pituuksista, työaikapankista ja joustovuorosopimuksesta. Jos työnantajalla aidosti on tahto sopia paikallisesti, on se siis täysin mahdollista jo nyt.Muistuttamisen arvoista lienee sekin, että myös työehtosopimusten yleissitovuus on tässä maassa yhteisesti sovittu asia, ja siksi onkin omituista, miksi sitä ei olisikaan nyt yhtäkkiä syytä kunnioittaa. Työehtosopimusten yleissitovuudella on suomalaisten vahva tuki. Keväällä 2020 SAK:n teettämän tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että työehtojen pitäisi määräytyä vähimmäistyöehdot turvaavan työehtosopimuksen ja yleissitovuuden perusteella. Onhan sekin asia, joka on paikallisesti sovittu Suomessa.
- Jos paikallista sopimista edistetään poistamalla työehtosopimusten yleissitovuus, kuten usein on esitetty, asettaisi se työntekijän alttiiksi palkkasyrjinnälle ja työehtojen heikennyksille. Käytännössä yleissitovuuden poistaminen aiheuttaisi todennäköisesti sen, että minimipalkasta säädettäisiin laissa. Ja silloin useimmilla aloilla palkoissa mentäisiin aivan taatusti alle nykyisten työehtosopimusten minimien. Lähtökohtaisesti sopiminen toimii parhaimmillaan juuri silloin, kun sopimisen molemmilla osapuolilla on yhtäläiset valmiudet ja resurssit neuvotteluiden läpiviemiselle. Työmarkkinajärjestöt, niin työnantajien kuin palkansaajienkin edustajat, ovat tässä mielessä parhaimmat mahdolliset neuvottelijat.Jos neuvottelut käytäisiin sen sijaan joka kerta esimerkiksi työhaastattelun yhteydessä, voisi esimerkiksi työuraansa aloittelevan nuoren vastassa olla kokenut, suuren työnantajan edustaja. Tällainen asetelma olisi luonteeltaan täysin erilainen. En näe johdonmukaisena tavoitteena, miksi Suomessa haluttaisiin lainsäädännön avulla käytännössä helpottaa työvoiman hyväksikäyttöä työmarkkinoilla. Sitä kun tapahtuu valitettavasti jo nyt.
- Sopimisessa on kyse siitä, että molemmat osapuolet hyötyvät. Jos paikallista sopimista alettaisiin tarkastelemaan uudelleen, niin millä tavoin työnantajapuoli olisi valmis tulemaan vastaan työntekijöitä? Ollaanko esimerkiksi valmiita antamaan työntekijäpuolelle tulkintaoikeus, kuten Ruotsissa? Vai poistetaanko työrauhavelvoite niiltä työpaikoilta, joilla vapaampaa sopimista tehdään? Sopiminen ei voi olla yksipuolista sanelua, eikä sanelua pitäisi siksikään sopimiseksi yrittää pukea. On selvää, että mikäli paikallista sopimista halutaan tasavertaisesti lisätä, tulisi samalla luottamusmiesjärjestelmän toimintaedellytyksiä samalla kehittää ja parantaa. Ei murentaa.
- Työehtosopimukset ja yleissitovuus hyödyntävät työntekijöiden lisäksi myös yrityksiä. Yritysten kilpailuasetelma saman alan yritysten kesken on huomattavasti oikeudenmukaisempi, kun kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan alakohtaisia olosuhteita, sekä varmistamaan reilut työehdot ja riittävän palkkatason työntekijöilleen. Vaarana on, että rehelliset ja reilut työnantajat joutuisivat tässäkin kärsijöiksi, jos yleissitovuutta purettaisiin.
On ymmärrettävää, että keskustelu Suomen kilpailukyvyn parantamisesta käy juuri nyt kiivaana. Se on täysin aiheellinen huoli ja siinä on tärkeää olla hereillä. Toivoisin kuitenkin enemmän suhteellisuuden tajua ja ymmärrystä siitä, että kilpailukykyä ei voida nostaa polkemalla suomalaisen työn hintaa ja työntekijöiden oikeuksia. Se vasta olisikin kallis ja vaikea tie.
Paikallisessa sopimisessa palkanmaksaja, eli työnantaja aina asettaa puitteet, ja työntekijät aina suostuvat koska ovat alisteisessa asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuleppas Niina, ole hyvä ja tule nyt sieltä utopiakuplasta tänne reaalimaailmaan.
Suhteellisuuden taju sanoo, että suurtyöttömyyden aiheuttanut yleissitovuus on lopetettava heti.
Se on täysin soveltumaton nykyiseen reaalimaailmaan, jossa työmarkkinat ovat jakaantuneet satoihin erilaisiin osiin.
Nykyiset noin 300 kpl / sata+ sivuista, pikkutarkkaa TESiä on kehitetty suurteollisuuden (0,2 % yrityksistä) ehdoilla, historiallisina aikoina maailmassa, jota ei enää ole.
Nyt isänmaamme tilanne on tällainen:
1) Suomi on kilpailukyvytön maa, jossa ei kannata työllistää, riski-yrittää, investoida tai synnyttää lapsia.
2) Pääosa uusista työpaikoista syntyy tunnetusti pk-yrityksissä, joille laaja paikallinen sopiminen on elinehto.
Yleissitovuus tarkoittaa niille samaa, kun jos kenkäkaupalle määrättäisiin, että saa myydä vain 42-numeron kenkiä.
Jokainen täysjärkinen tajuaa, että ”one-size-fits-all” on idioottimaista reaalimaailman nopearytmisessä ja moneen erilaiseen markkinaan jakautuneessa todellisuudessa.
3) Maassa on nyt laajasti ottaen 500 000 työtöntä, joilta ay-liikkeen pyörittämä yleissitovuus / työvoimakartelli on riistänyt työn saannin mahdollisuuden nostamalla työllistämiskynnyksen hirvittävän korkeaksi.
4) Ay-liike / SDP ajavat vain hyväosaisten työssäkäyvien etua, ja maksajana ovat työttömyys-kurjuuteen syösty köyhälistö, joilla ei ole toivoakaan työstä maailman jäykimmän työlainsäädännön johdosta.
5) Kun tähän vielä lisätään maailman 4. korkein kokonaisveroaste, ei ole ihme, että parhaat yritykset ja osaajat lähtevät joukolla maasta työllistämään siellä.
Seppo Korppoo, 40-vuotta 24/7 palvelua teknologiaviennin julmalla eturintamalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleissitovuus tarkoittaa niille samaa, kun jos kenkäkaupalle määrättäisiin, että saa myydä vain 42-numeron kenkiä.”
Tämähän ei pidä paikkaansa. Pienyritysten elinehto on siinä,että ne eivät kilpailisi hintojen kanssa samalla alalla keskenään.
Tätä sitten taas yleissitovuus suosii.
Ilmoita asiaton viesti
Yleissitovuus on ennenkaikkea suurten yritysen etu, ei työntekijöiden, kun se vie pk-yrityksiltä sen kilpailuedun eli notkeuden mikä suuryrityksiltä puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Minkä notkeuden? Kilpailla toisensa hengiltä?
Ilmoita asiaton viesti
Tää nyt voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä ne yritykset kilpailevat keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistopuolueiden ongelma on lie se että ne ajavat vahvasti varmassa työssä olevan hyväosaisen duunarin asiaa sekä työelämästä syrjäytyneen köyhän asemaa. Sen välimaastossa on Todellisuus jossa työttömän on todella vaikea työllistyä koska tyssäolevan asema on tärkeämpi vasemmistolaisille puolueille kuin se että työttömän työllistymistä edistettäisiin. Työttömän työllistämisen helpottaminen edellyttäisi vakityössä olevan aseman heikentämistä melkein aina.
Ilmoita asiaton viesti
Jokohan AY-liittojen mammuttivallasta ollaan pääsemässä eroon. Maa on perikadon partaalla, muitta änkyräpomot silti haluavat roikkua vallassa.
Ilmoita asiaton viesti
Paikallisessa sopimisessa voisi olla molempia osapuolia hyödyttäviä mahdollisuuksia. Siitä pitäisi sopia valtakunnallisella tasolla tarkasti, mitä ne olosuhteet ja ehdot ovat. Tyhmä uskoo lupauksiin. Vain tyhmä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/paikallinen-sopiminen-voi-muuttaa-tyoelaman-pelisaannot-ja-valtasuhteet/
Ilmoita asiaton viesti
Koominen kommentti. Kuvasit konditionaalissa nykyisin voimassa olevan työehtosopimusärjestelmän.
Nykyäänhän minimitasoista ja ehdoista sovitaan valtakunnallisesti. Kaikista käytännön yksityiskohdista voidaan sopia paikallisesti.
Yleissitovuus oli työnantajajärjestöjen idea. Arveltiin, että se vähentäisi halukkuutta liittyä ammattijärjestöihin. Nyt sitten ruikutetaan, kun kaikki työnantajat eivät saa määrätä omista työehdoistaan paikallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Linkittämässäni minun blogissani on lueteltu paljonkin sellaista, mitä ei ole nykyisessä TES-järjestelmässä. Paikallisen sopimisen perus idea on oikeasti, jos totta kehdataan puhua työnantajan näkökulmasta, se että saisi polkea sitä TES-minimiä. Nyt se ei ole mahdollista. Minä ehdotan, että tästä alettaisiin neuvotella (kun taas blogisti ehdottaa että kieltäydyttäisiin edes neuvottelemasta), mitä olisivat ne kriteerit ja olosuhteet, joiden täyttyessä TES-minimistä saisi joustaa alaspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näin duunarina näen myös toisen mahdollisuuden.
Huonointa palkkaa maksava firma saa huonoimmat työntekijät.
Joten vapaamman palkanmuodostuksen oloissa parhaat firmat maksaa parhaat palkat parhaille työntekijöille. Työntekijä voi helpommin kilpailuttaa osaamisensa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs tuo erosikaan nykyisestä tilanteesta?
Ilmoita asiaton viesti
Sillä että valtio ei tarjoa työpaikkoja, ainakaan kaikille halukkaille.
Ilmoita asiaton viesti
Seurataampa kommenttinumeroita taas
Ilmoita asiaton viesti
No vastaus siihen oli: kunnan työntekijät katua korjaamassa, 1 kaivaa ja 5 nojaa lapioon.
Ilmoita asiaton viesti
Teleoperaattorin avokonttorissa vuosi sitten, 5 ihmistä lukee sähköposteja, 15 päivittää facebookkia.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän ollut
Ilmoita asiaton viesti
Valko-Venäjällä juuri viikko sitten korjasivat kadun kivetystä siihen tyyliin Borisovin kaupungissa, kun ohi kävelin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mahtaa mies nyt selittää?
Ilmoita asiaton viesti
Niina kirjoittaa aiheesta vankan kokemuksen pohjalta. Kyllä minä senkin ymmärrän, että monet työnantajat haluavat toimia villeillä markkinoilla, joita mikään ei säätele. Väitän kuitenkin, että työmarkkinoiden ennustettavuus ja vakaus, jonka nykyjärjestelmä takaa, on varmempi toimintapohja. Sitä paitsi, kuten Niina kirjoittaa, paikalliselle sopimiselle ei ole mitään estettä, kunhan se ei johda työehtosopimusten ja työlainsäädännön miniumien alituksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä varmempi toimintapohjasi on johtanut suurtyöttömyyteen ja talouskasvun ja Suomen köyhtymiseen, eikä paikallista sopimista ole tarjolla työnantajille jotka eivät liittoihin kuulu. Sinänsä lakien vastainen systeemi.
Ilmoita asiaton viesti
Paikallinen sopiminen ja yleissitovat työehtosopimukset täydentävät hyvin toisiaan.
Ainakin Sveitsissä ja Saksassa.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.yrittajat.fi/uutiset/558486-euroopan-talousveturi-sallii-suomea-joustavammat-tyoehtosopimukset#a287692b
Saksan malli voisi sopia Suomellekkin, jos sillä saisi taantuvaan Itä-Suomeen puhtia.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Suomessa. Eivät kaikki työnantajat ruikuta.
Ilmoita asiaton viesti
Herranjettas tätäkin demukkaa…
Missä mallissa kilpailukyvyttömänä maa nyt makaa ay- liikkeen vastuuttomuuden jälkeen v. 2007 jälkeen ?
Palkkoja nostettu eniten koko Euroopassa lakkoasein, talous ei ole kasvanut pätkän vertaa 12 vuoteen ainoana maana koko Euroopassa ja viennin arvo romahtanut sekin ainoana maana koko Euroopassa.
Tämän demukkajohtoisen hallituksen jälkinen Suomen talous on ikävää tuleville veronmaksajien ja lapsiemme elintasosta pois kiristäen himoverotuksin.
Ruotsin demarit ovat Suomen kommunistidemareita pitkänäköisempiä.
Ilmoita asiaton viesti
Näytä niitä tilastoja? Suomessa tehtiin lähes eniten työtunteja kuin verrokkimaat sekä työvoimakustannus oli edullisempaa kuin toissa maissa.
Ongelma lienee tuo liian suuri verotaso kuin muissa.
Ilmoita asiaton viesti
EKP: n ja Komission makrotaloustilastot. Sieltä voit vertailla EU- ja EMU- maiden tunnuslukuja aina 30 vuoden ajalta vuosi toisensa perään.
Googlaa Ameco online, niin eiköhän se siitä.
Minä en viitsi enää linkkejä jämän kummemmin jaella.
Kuitenkin voit lukea sieltä, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomessa maksetaan nyt 18 miljardia enemmän palkkoja huolimatta siitä, että talous ja tuottavuus eivät ole kasvanut Euroopan ainoana maana sen senttiäkään viimeisten 13 vuoden aikana. Samaan aikaan julkista velkaa on lisätty yli 100 miljardia euroa.
Nytkin julkisen sektorin palkkoja korotettiin viime huhtikuun sopimuksin n. miljardilla eurolla,vaikka maksajista ei oli pienintäkään tieto nyt tai tulevaisuudessa. Tämä nykyinen punaviherhallitus on täysin kyvytön talouspoliittisiin- ja rakenneuudistuksiin ja velkaannuttaa maata edelleen omalla 4 vuotiskaudellaan n. 50 miljardilla eurolla lisää.
Kreikan tie vastuuttomien politiikkojen ja ay- liikkeen ahneuden takia.
Ilmoita asiaton viesti
Tosi tarina jota olen usein mielelläni kertonut:
– Ison veden takana yrittäjänä aikanaan toiminut kävi aina lomillaan Suomessa naureskelemassa ”suomalaista, jäykkäää, kolhoosisysteemiä” jmv.
Kertoi että siellä yrittäjä ei mielellään halua palkata ”liittoihin kuuluvaa” ja sanoi että irtisanominenkin käy helposti ja nopeasti: Viedään irtisanottava vain lähtölounaalle, lyödään lopputilisekki käteen ja toivotetaan hyvää jatkoa.
– Nyt, jo eläkeikäisenäkin yrittää sinnitellä vielä työntekijänä ja Korona-lomautettuna on hyvillään, että tuli liittyneeksi alan ammattiliittoon, eikä kuvaa sitä enää ”kolhoosisysteemiksi…?!”
Ilmoita asiaton viesti
Vietnamin sodassa kuoli 3 MILJOONAA siviiliä, suurin osa pohjois-vietnamilaisia.
3 MILJOONAA kärsii psyykisistä ja fyysistä vammoista.
MILJOONA vietnamilaista sotilasta kuoli tai haavottui.
150 000 lasta on syntynyt vammautuneena USA:n levittämien sotamyrkkyjen takia.
USA:n sotilaita kuoli n. 60 000 ja haavoittui n. 300 000.
ja monet ”sankarilliset sotaveteraanit” kuljeskelivat kaduilla huume ja viinapöllyssä. Unohdettuina ja hylättyinä.
Järjetön hinta järjettömässä sodassa, eikä pressojen joukossa ollut edes Tump, MUTTA mitä sillä SAAVUTETTIIN….?!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Vietnamin sota kuuluu itse ko. asiaan. Olet ihme hortoilija ja OT:n sivuun tarkoituksella vetäjä.
Shame on you !
Tump pressidenttinä ja muuta paranoidista skeidaa…
Ilmoita asiaton viesti
Aikanaan Ylessä ”sovittiin paikallisesti ja nopean joustavasti”, että Tutteli Mensosen, nyk. Hammerman työsuhde kuuluttajana päättyy, koska hän ennen elokuvan ”Ilmestyskirja.Nyt.” esitystä jakoi katsojille kuluttajavalistusta, eli kertoi hankkimiaan tietoja ja omia mielipiteitään Vietnamin sodasta ja sen syistä, mikä varmaan monesta muustakin tuntui, ellei lähes laittomalta, niin ainakin epäoikudenmukaiselta irtisanomiselta.
Minunkin Vietnam-kommenttini varmaan ”katoaisivat”, jos blogi olisi Lauri Kiisken…? ( Kansanedustaja-blogistille kiitos mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja nähdyksi, tärkeämpää kuin voida sanoa on tulla kuulluksi.)
Ilmoita asiaton viesti
Pajunen, siis mitä Vietnam tähän nyt kuulluu vanha korpikommunisti ?
2020 – luvun EU:ssa ? Meillä on lähempänä joukkomurhat Balkanilla ja Ukrainankin ongelmat. Navalnyi demokratian lähettiläänä yritettiin poistaa novitsokilla ja Suomen EU- messiaat Heinäluoma, Kumpula-Natri ja Pekkarinen äänestivät Kyproksen linjalla Putinin eduksi.
Paskaa voit jauhaa omaehtoisesti kotona lähipiirillesi, mutta yritä pysyä julkisella framilla edes aiheessa.
Ilmoita asiaton viesti
Sit.(-tua !)
Mottoni ex-presidentti Koiviston sanoin:
– Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Palataan asiaan sitten kun alipalkkauksen kriminalisointi on pantu pakettiin.
Ilmoita asiaton viesti