Muhiiko kuntavaaleissa Perussuomalainen yllätys?
Tänään julkaistu HS:n puoluekannatusmittaus jatkaa pitkiä puoluekannatusmittausten trendejä. Tuloksia analysoi puoluetoverini Antti Koskela omassa blogissaan.
Itse tähyilen jo tulevassa huhtikuussa järjestettäviin kuntavaaleihin. Olin SDP:n palkkalistoilla jo kuntavaaleissa 2012, eli jotain perspektiiviä kuntavaaliasetelmiin ja siihen, mitä voidaan ”kolmen suuren” mallin murtumisen jälkeen vaalituloksilta odottaa väitän omaavani. Koska voidakseen ennakoida tulevaa pitää tuntea historia, aletaan kertaamalla 2010-luvun asetelmiin vaikuttaneet keskeiset vaalitulokset.
2008 – Kokoomuksen kultavuosi
2008 kuntavaalien voittaja oli Kokoomus 23,4% kannatuksella. Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Kokoomus ylsi kärkikaksikkoon ja ensi kertaa koskaan puolue oli vaaleissa suurin. Kokoomus oli ainoa suuri puolue, joka kykeni kasvattamaan kannatustaan: SDP tuli maaliin toisena 21% kannatuksella ja lähes kolmen prosentin tappiolla, Keskusta oli kolmonen prosentin heikommalla tuloksella. Tästä näkee, miten ajat ovat muuttuneet: SDP:n nykyinen kannatus ei olisi riittänyt ykkössijaan ja kolme suurinta saivat yhdessä miltei 65% kaikista äänistä. Viimeistä kertaa.
Kärkikolmikon takana ajan muutos oli kuitenkin näkyvillä: Vihreät nousivat ensi kertaa niukasti Vasemmistoliiton edelle ja Perussuomalaiset tekivät läpimurron moneen valtuustoon. Muun muassa Jussi Halla-aho valittiin tuolloin Helsingissä kaupunginvaltuutetuksi, minkä jälkivaikutukset ovatkin modernia poliittista historiaa.
2012 – Kuntajytky vai tussahdus?
2012 Kokoomus jatkoi suurimpana kuntapuolueena vajaalla 22% kannatuksella, ainoana yli 20% puolueena. Kaikkien suurten puolueiden kannatus putosi noin 1,5%. Perussuomalaiset yli kaksinkertaistivat kuntavaalikannatuksensa, mutta jäivät rapialla 12% äänisaaliilla edellisvuoden eduskuntavaalien -edelleen lyömättömästä- 19% kannatuksestaan. Tähän haettiin selitystä mm. siitä, että monessa kunnassa Perussuomalaisten ehdokaslistat jäivät hyvin vajaiksi ja yksipuolisiksi. Lisäksi nostettiin esiin se mahdollisuus, että Perussuomalaisten äänestäjiä eivät vain kiinnosta kuntapolitiikan asiat, vaan tuolloin(kin) pinnalla olleet EU:n tukipaketit ja maahanmuutto. Joka tapauksessa puolueen kannatuksen yli kaksinkertaistaminen on aina kova saavutus.
2012 ei vielä näkynyt Vihreiden nousu selkeästi Vasemmistoliiton edelle, vaan puolueet olivat edelleen melko tasaväkisiä. Silloin oli jo kuitenkin nähtävissä, että Vihreiden kannatus keskittyi suurten kaupunkien nuoriin äänestäjiin, siinä missä Vasemmistoliitolla oli runsaasti kannatusta myös taantuvilla ja ikääntyneemmillä paikkakunnilla. SDP:lle nämä vaalit olivat vaikeat monella perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla, esim. Porissa, Tampereella ja Lahdessa menetettiin suurimman puolueen asema Kokoomukselle. Kokoomuksen vahvuutena nähtiin tuolloin se, että se oli kilpailijoitaan vastustuskykyisempi kannatussiirtymälle Perussuomalaisten suuntaan: vaikka puolue menetti kannatustaan vaaleissa, se sieti tätä paremmin kuin kilpailijansa. Nykyisistä puoluejohtaja-ministereistä Sanna Marin ja Li Andersson tekikvät läpimurtonsa näissä kuntavaaleissa: Marin Tampereella ja Andersson Turussa. Anderssonilla oli jo tässä vaiheessa valtakunnallista näkyvyyttä Vasemmistonuorten puheenjohtajana, Marinin tähti lähti nousuun kun toverit viisaasti nostivat tulokkaan Tampereen valtuuston puheenjohtajaksi ja hän pääsi luotsaamaan legendaarisia, valtakunnallista huomiota herättäneitä ratikkavaltuustoja.
2017 – Vihreiden läpimurto
Jos 2008 huomio oli Kokoomuksessa ja 2012 Perussuomalaisissa, 2017 oppositiossa profiloitumaan päässeet Vihreät olivat nostaneet gallupeissa kannatustaan ja onnistuivat ensimmäistä kertaa todella realisoimaan kannatuspotentiaaliaan: puolue otti lähes neljän prosenttiyksilön kaulan vanhaan kilpakumppaniinsa Vasemmistoliittoon ja valtasi ensimmäiset merkittävät ykköspaikat kaupungeissa. Vihreät olivat vaalien jälkeen suurin Nokialla ja Jyväskylässä. Kokoomus oli edelleen vaalien suurin ja kaikki kolme suurinta puoluetta menettivät edelleen kannatustaan, SDP tosin vain desimaalipilkun oikealta puolelta. Paikallisesti kannatusmuutokset olivat kuitenkin isoja: 2017 SDP valtasi takaisin asemiaan monella perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla, mutta voitot kumoutuivat tappioilla suurissa yliopistokaupungeissa, eritoten Turussa ja Jyväskylässä.
Näissä vaaleissa Perussuomalaiset kärsivät selkeästi hallitusvastuustaan. Pitää muistaa, että vaalit järjestettiin ennen kesän 2017 puoluekokousta ja Sinisten irtautumista, joka avasi tien äänestäjien palaamiseen sinikeltaisten lippujen alle. 2017 valtuustoihin nousi sellaisia myöhemmin maininnanarvoisia nimiä kuin Maria Ohisalo, Veikko Vallin ja Iiris Suomela. Itse asiassa yllättävän moni Vihreiden nykyisen eduskuntaryhmän jäsenistä löytyy 2017 uusina valittujen valtuutettujen listoilta.
Miten gallupit realisoituvat?
Kun puoluekannatuksia tällä hetkellä mitataan, niissä kysytään mielipidettä eduskuntavaaleista. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on vakiintunut eduskuntavaaleja alemmaksi, mikä korostaa yleisesti tunnollisimmin äänestävien ryhmien painoarvoa: ikääntyneiden ja hyvätuloisten. Tämä selittää Kokoomuksen toistuvaa hyvää menestystä ja sitä, miksi SDP:n kannatus oli 2012 ja 2017 parempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kaikki puolueet eivät myöskään ole tasaisen suosittuja vaalipiirien kunnissa, joka saattaa ohjata paikallista äänestyskäyttäytymistä jonkin verran. Listojen pituutta ja kattavuutta on usein pidetty keskeisenä kannatuksen realisoinnin ehtona, mutta esimerkiksi Vihreiden tulokset osoittavat, ettei täysi lista ole välttämättä enää edellytys hyvän vaalituloksen saamiselle. Myöskään listan ”yksipuolisuus” ei välttämättä kerro ehdokasasettelun epäonnistumisesta: kun äänestyskäyttäytyminen eriytyy ammattien, koulutuksen ja tulotason lisäksi myös sukupuolen ja iän perusteella, olennaista on että ehdokkaat vastaavat potentiaalista äänestäjäkuntaa.
Isoin kysymysmerkki on Perussuomalaisten menestyminen. Puolueen tämänhetkinen kannatus on lähellä sen parasta eduskuntavaalitulosta vuodelta 2011. Harva muistaa, että PS:n kannatus itse asiassa laski sekä 2015 että 2019 eduskuntavaaleissa (17,7% ja 17,5%). Mielipidemittauksissa lukemat ovat toki ollee välillä korkeampiakin. Kuntavaalien paras kellotus on vielä alhaisempi. Samalla huomattakoon, että Kokoomuksen kannatus on neljä yksikköä alempana kuin edellisissä kuntavaaleissa, Keskustan lähes kuusi yksikköä. SDP ei ole kellottanut yli 20% kannatusta kertaakaan 2008 vaalien jälkeen. Tilanteeseen liittyy aidosti isoja kysymysmerkkejä. Voi olla, että yhä selkeämmin talouspoliittisesti oikeistolainen ja nationalistinen Perussuomalaiset kykenee opposition henkisenä johtopuolueena viemään Kokoomukselta merkittävästi ääniä ja haastamaan Keskustan ikiaikaisen valta-aseman maaseudulla. Yhtä mahdollista kuitenkin on, että lojaalit ja vakiintuneet äänestäjät pelastavat molemmille porvaripuolueille gallupeja selkeästi paremman tuloksen. Demareilla hyvää tulosta puoltaisi edellisistä vaaleista juontuva perinne saada kuntavaaleissa eduskuntavaaleja parempi tulos.
Isot kannatussiirtymät tulevat joka tapauksessa tapahtumaan kahden kolmion sisällä. Porvaritriangelin lisäksi edessä on punavihreää kolmiodraamaa, jossa SDP ja Sanna Marin ovat tällä hetkellä vahvoilla. On vaikea nähdä, miten pelitilanne voisi kriittisesti muuttua ennen kuntavaaleja. SDP:n kannatus voi vielä vähän hyytyä, mutta PS tuskin nousee merkittävästi, sillä sekä Kokoomuksen että Keskustan kannatuksessa alkaa tulla jykevä lattia vastaan. Kokoomuksen kilpailu Perussuomalaisten kanssa oppositiossa tosin alkaa olla vaikeaa Kokoomuksen liberaalimmalle siivelle, mutta toistaiseksi heille ei ole tarjolla Liike Nytiä uskottavampaa oikeistoliberaalia vaihtoehtoa. Vaihtoehtona on toki myös äänestämättä jättäminen.
Jos jotain täytyisi ennustaa, niin veikkaisin että kuntavaalien ykkössijan saa joko SDP tai Kokoomus, mutta PS nykäisee itsensä selkeäksi kolmospuolueeksi ja vaalien jälkeen näemme myös ensimmäiset Perussuomalaisten johtamat kunnat, kenties myös muutaman keskisuuren kaupungin. Keskustan tulos on selkeästi heikompi kuin 2017 ja myös Vihreät jäävät viime vaalien tuloksestaan, mutta tuskin kahta prosenttia enempää. Demareiden suurin kannatuksen nousupotentiaali piilee suurissa yliopistokaupungeissa, poislukien Helsinki, puolustettavaa on eniten Porin, Rauman, Varkauden, Jämsän ja Kouvolan kaltaisissa teollisuuskaupungeissa.
Jo kauan sitten alkukesällä (?) perussuomalaiset kävivät radiokanavilla mainoskampanjaa, jolla houkuteltiin ehdokkaita – nyt käytän alkuperäisnimitystä – kunnallisvaaleihin. Samaa mainontaa kuulee edelleen, joten persujen esikunnassa on todella päätetty ottaa ilmatila haltuun!
Ilmeisesti ehdokasmäärällä ja valtuustopaikoilla on jonkinlainen yhteys, aivan kuten jäävuoren vedenalaisella osalla ja sen huipulla on tietty volyymisuhde.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ne on pilanneet kaikki kaupalliset radiot. Mitään niistä ei voi enää kuunnella. Radio takaisin! Onneksi on Yle.
Ilmoita asiaton viesti
On sulla Lamminpää ongelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se mikään ongelma ole. Kanavaa on helppo vaihtaa jos sieltä Purran leukojen louskutusta kuulee. Tuskin se Salosellekaan on ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Meillähän on aina vaaliyllätys tulossa (-; Kuntavaaleissa yllättävän vähän ääniä ja eduskuntavaaleissa yllättävän paljon.
Jos katsoo kuntavaalimenestystämme mielipidemittauksiin verrattuna, niin kyllä siinä voi sellaiset 3% olla pudotusta:
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/viimeisimm%C3%A4t-gallupit-lupaavat-huippuj%C3%A4nnitt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-vaali-iltaa
Tuossa Yle on kaiketi kysellyt nimenomaan kuntavaalikannatusta, joka sekin oli selvästi yli toteutuman 2017, muut sitten ihan vaan eduskuntavaalikannatusta.
Jos laajemmalla ehdokasasettelulla ym. tekijöillä vuoden 2021 vaaleissa saisimme mielipidemittauksen ja toteutuman eron kurottua vaikkapa 2%-yksikköön, niin tuloksemme olisi siltikin historiallisen hyvä päivän mielipidemittaustuloksista pääteltynä. Kolmas sija ei kuitenkaan ole kannustava tavoite, joskin siihenkin on sitten tyytyminen, jos äänestäjät niin päättävät. Nythän on hyvä tilaisuus pyrkiä koko vaalin voittoon ja siihen teemme työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnissa on eri ongelmat ja mielenkiinnon kohteet kuin ne teemat joilla puolueet ratsastavat valtakunnanpoliitikassa. Ja paikallinen ryhmä voi toimia ihan toisin kuin emopuolue.
Vihreät voivat profiloitua paikallisesti samoilla teemoilla, näperrellä joidenkin kunnan kiinteistöjen aurinkopaneelien kanssa tai ajaa tuulivoimaa kuntaan, osallistua ympäristöohjeman tekoon. Kokoomus voi profioitua paikallisten yrittäjien kanssa jne. Persujen teemat kunnissa ovat väkisin aika kaukana emopuolueen kärkiteemoista, maahanmuutosta ja EU-vastaisuudesta. Se mikä kunnissa on tärkeintä vaihtelee kunnittain ja puolueiden ulkopuoliset ryhmät voivat keikauttaa asemia paljonkin erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Itse olen sitä mieltä että kuntavaaleissa pitäisi luopua listoista ja henkilökohtaiset äänet ratkaisisivat. Koska asia on viime kädessä puolueiden käsissä, se ei tule tapahtumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yllätys olisi yllätys, jos se toisi yhteiskuntaamme, Koronan keskelle jotain uutta, ennennäkemätöntä myönteistä uutta, jotta vanhat puolueet eivät ole huomanneet, tai osanneet meille kansalaisille tuoda…?!
– Pelkään kutenkin, että vain sitä vanhaa, kahden-kolmen asian huttua-ja kielteistä, vastustavaa jargonia…?!
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaiset lisäävät kannatustaan tulevissa kuntavaaleissa. Kysymys on vain siitä, miten paljon. Keskeisin kilpailija on SDP. Suurin menettäjä on Keskusta, eikä Kokoomuskaan nouse aiemmalle tasolleen.
Perussuomalaiset pärjäävät keskittymällä vaalityössään EU:n tukipakettiin ja yleensäkin EU:n tarpeellisuuteen. Toinen teema on ulkomaalaivastaisuus ja suomalaisuuden korostaminen. Näillä asioilla on hyvin vähän tekemistä kuntatalouden ja esimerkiksi rakentamisen kanssa paitsi siten, ettei rakentamiseen saa käyttää ulkomaista työvoimaa.
Halla-ahon ja Saarikon TV-väittelyssä Halla-aho nimenomaan korosti, että puolue nostaa kuntavaaleissa esille valtakunnan tason ja sitäkin laajempia asioita, koska nämä vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään. Näemme keväällä perinteistä paljon poikkeavan vaalikamppailun.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sillä on väliä äänten kalastelussa paljonkin, mutta ei mitään tekemistä kuntatalouden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Persukuntalaisten oli helpompi ja mukavampi hokea mestarin perässä mamu-ja tukipaketti-kritiikkiä, kun mm. soteuudistus ja kuntatason Koronatoimet ovat niin pirun vaikeita ja hankalia pohtia ja ratkoa…?
Ilmoita asiaton viesti
Jos et rehellistä työtä hoksi,
ryhdy ”maahanmuuttokriitikoksi”.
Ilmoita asiaton viesti
”Muhiiko kuntavaaleissa Perussuomalainen yllätys?”
Absoluuttisesti. Eihän heillä ole ollut juuri yhtään kommentteja mitä he kuntatasolla ajaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Halla-aho kiertää ansiokkaasti Suomea, innostamassa ja ohjeistamassa porukoita kuntavaalitaistoon….mutta olisipa mukava tietää millä ”argumenteilla…?”
Ilmoita asiaton viesti
Kiertäminen ja kannustaminen sekä innostaminen ja ohjeistaminen eivät liity kuntavaaliohjelmaan.
En ole nähnyt häneltä kommentteja kuntien toimintaan ja hallintoon liittyen. Eli on epäselvää mitä asioita he tulisivat ajamaan kuntatasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi ajatusten Kokemäenjoki tuo valaistusta asiaan. Laura Huhtasaaren edustamassa perussuomalaisten jihadistisiivessä ollaan jo kovasti vaatimassa naisille peittävämpiä vaatteita. Seuraavaksi huntupakko.
https://www.instagram.com/p/CGW2QLbhGsD/
Ilmoita asiaton viesti
Kuntavaaleihin tuo voi liittyä siten, että pyritään kieltämään bikinit kunnan uimarannoilla.
Paitsi eräältä viitasaarelaiselta.
Miten alas voi vajota kaksinaismoralismissa? No, pohjaa tuskin saavutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Persuja kuntavaaleissa äänestävien ’kuluttajansuoja’ on osoittautunut heikonpuoleiseksi. Varsin monessa kunnassa persujen ryhmä riidellyt, sekoillut ja hajonnut kuppikuntiin. On myös ollut loikkauksia ja jatkuvaa riesaa persujen tyhmyydestä: valtuutetut ja lautakuntien jäsenet eivät ymmärrä kunnan, valtuuston tai toimielimen tehtäviä ja niiden rajoja.
Monen perussuomalaisia kuntavaaleissa äänestäneen ääni on mennyt hukkaan toraileville hölmöläisille. Huuhaa Innanen sanoi, että kansan makua ei voi koskaan aliarvioida liikaa, mutta eiköhän moni kuntalainen muista pieleen menneet valintansa seuraavissakin vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Älä unta nää. 😀
Ilmoita asiaton viesti
PerusS tekee joka tapauksessa historiansa parhaan kuntavaalituloksen, mikä varmaan motivoi heitä enemmän. Keskustalla taas on kylmä hiki, kun pitäisi välttää murskatappio.
Ilmoita asiaton viesti
Jos hieman saivartelua sallitaan,niin nykyisillä perussuomalaisilla ei ole historiaa edellisistä kuntavaaleista. Joten tekevät parhaan.
Perusteluina maahanmuutto 2015 jolloin perussuomalaiset olivat hallituksessa. Kun joku heitä asiasta muistuttaa,niin aina muistetaan kertoa että nykyiset perussuomalaiset on ihan eri puolue.
Ilmoita asiaton viesti
Uutisissa kerrottiin keväällä tulevan kaikkien aikojen konkurssitsunami rajoitusten loputtua tammikuussa, se ei voi olla myös vaikuttamatta kuntavaalitulokseen. Hallituspuolueet tulevat tuosta kärsimään.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä esimerkki valtakunnan tason politiikasta, joka ilmenee kuitenkin vahvasti myös kuntatasolla. Eikä sillä edes ole väliä, olisiko minkäänlaisella hallituksella ollut eväitä estää tuota konkurssitsunamia ainakaan kokonaan, kyllä se hallituspuolueiden syyksi aina luetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo asetetut konkurssirajoitukset olivat ihan uusi tieto minulle, oikeistolaisempi kokoonpano ei välttämättä olisi ”ratkaissut” asiaa noin. Tyypillistä: jos konkurssit uhkaavat, estetään niiden haku. Sehän se auttaa niin talousvaikeuksissa olevia yrityksiä kuin velkojiakin.
Jo loppukeväästä patsasteltiin sillä miten Suomi on välttynyt konkurssiaalloilta vaikka konkursseja ei edes teoriassa olisi silloin voinut koronan takia paljoa realisoitua, harva konkka tehdään parissa kuukaudessa loppuun. Keskimääräinen aika on luokkaa vuoden hakemuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntalehden artikkelin mukaan persut johtavat ehdokasmäärässä.
Aikaahan on maaliskuun alkuun mutta silti, on tuo indikaatio jostain.
https://kuntalehti.fi/uutiset/perussuomalaiset-rynnivat-ehdokashankinnassa-kuntavaalit-kiinnostavat-kentalla/
Itse asun kunnassa jossa nykyiseen valtuustoon eivät yltäneet persut eikä kokoomus,, teen parhaani että se asia pysyy niin jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika paljon on puhetta siitä, miten ensi kevään konkurssiaalto vaikuttaa kuntavaaleihin. Hallitus voi vielä pohtia ja päättääkin, miten perustaltaan terveet, mutta hetkellisesti maksuvaikeuksissa olevat yritykset autetaan laman yli. Tehottomiin vanhaa tekniikkaa käyttäviin yrityksiin, ei kannata panostaa mitään. Talous vain vahvistuu, kun yritykset, joilla ei ole menestymisen edellytyksiä, poistuvat markkinoilta. Ongelma on siinä, miten tukitoimet osataan tehokkaasti ja taloutta tukevasti kohdentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs toistaitoinen juristi Varsinais-Suomesta, kuten Max häntä kutsuu, on nyt huolissaan siitä että salmiakkiaakkosissa näkyy ulkomaan kieltä. Ai kauhia. Tässä taisi olla se perussuomalainen yllätys – tai ullatus, niin kuin Jääskeläisen ihailema kielinero Jussi sitä kutsuisi. Olla hullu puolue.
Ilmoita asiaton viesti