Päätöksenteon keskittämistä vaarallisempaa on vallan keskittäminen
Huonoina aikoina johtajat sortuvat vääristyneellä tavalla ajattelemaan, että on parempi valmistella ja tehdä päätöksiä pienellä porukalla. Kriisi synnyttää pikkukekkosia, jotka saattavat tavoitella hyvää, mutta toimivat väärin.
Sama ongelma liittyy menestykseen. Mitä paremmin menee, sitä todennäköisemmin itsevarmuus kasvaa liian suureksi, valta keskittyy harvoille ja asiat menevät pieleen.
Heti alkuun selvennän yhden asian. Vallan keskittyminen ja päätöksenteon keskittyminen ovat aivan eri asia.
Valta tarkoittaa sitä, keiden näkemyksiä huomioidaan päätöksenteossa. Päätöksenteko puolestaan sitä, mitkä argumentit nähdään tärkeimmiksi ja miten niiden pohjalta päätetään toimia. Organisaatio tai valtio voi olla hyvin demokraattinen, vaikka lopulliseen päätöksentekoon osallistuisi vain muutama ihminen. Vastaavasti valtio tai organisaatio voii olla hyvin epädemokraattinen, vaikka päätöksentekoon osallistuisi suuri joukko ihmisiä, jos päätös tehdään vain muutaman tietolähteen tai näkemyksen pohjalta.
Ongelmat johtuvat useammin vallan kuin päätöksenteon epäonnistuneesta keskittämisestä
Mikäli julkisuudessa olevat tiedot pitävät paikkansa, Sanna Marin ja Krista Kiuru muodostavat Suomen korona -päätöksenteon ytimen. Siinä ei itsessään ole vielä mitään ongelmaa. Ongelma tulee vasta silloin, jos asioiden valmistelu ja analysointi tapahtuu samalla tavalla valtaa keskittämällä. Jos päätöksentekijä on liikaa mukana tiedon keräämisessä ja analysoinnissa, valmisteluun tulee väistämättä mukaan päätöksenteon vinoumia. Sellaista päätöksentekijää kun ei ole, jolla ei olisi jotakin ennakkoasennetta, joka vaarantaa objektiivisen valmistelun.
Sama ongelma on yrityksissä. Siinä ei ole mitään ongelmaa, että johtoryhmä tai omistaja/ toimitusjohtaja tekee päätökset. Siinä sen sijaan on ongelma, jos johtoryhmä, omistaja/ toimitusjohtaja ei kuuntele riittävästi muita.
Vaikka Nokiaa on analysoitu väsyksiin asti, niin tässä kohdassa pitää ottaa se vielä esiin. Nokiassa oli menestyksen vuosina päätöksenteon keskittymä, dream teamiksi nimetty johtoryhmä. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan, johoryhmällä oli erilaisia näkemyksiä, mutta he kykenisät siitä huolimatta löytämään yhteisen suunnan. Vallan keskittyminen puolestaan alkoi Nokiassa käytännössä siinä vaiheessa, kun dream team hajosi 2000 -luvun alussa. Sen jälkeen yhtiössä ei enää ollut riittävän vahvaa oppositiota haastamaan ylimmän johdon päätöksiä.
Päätöksenteon keskittäminen on usein hyvästä, mutta vallan keskittymistä pitää vältellä kuin koronaa
Vallan ja päätöksenteon välisen rajan näkeminen ei ole helppoa. Yhdessä yrityksessä se tuli konkreettisesti esille: ”Meillä se menee niin, että toimitusjohtaja kysyy ensin johtoryhmältä, johtoryhmä vastailee toimitusjohtajaa mielistellen ja lopulta toimitusjohtaja antaa vastauksen omaan kysymykseensä.”
Valitettavasti liian suurta osaa päätöksenteosta vaivaa sama ongelma. Päätöksentekijä haluaa liikaa vaikuttaa siihen, millaisia näkemyksiä käytetään tiedon keruuseen ja sen analysointiin. Se johtaa joskus aivan fataaleihin virheisiin. Päätöksenteon keskittämisen ongelmat ovat mikroskooppisia siihen verrattuna, mitä vahinkoa vallan keskittämisellä saadaan aikaiseksi.
Hyvä blogi-ja otsikko!
– Esimmäisenä tuli mieleeni mistä vaimo syytti minua nuorenpana:
”Kysyit-ja neuvottelit muodollisesti ja sitten sanoit, että näin me tehdään…?!”
Pienen työyhteisön pikkupomona tapasin baaritiskillä vuosien takaisen ”kesäpojan” jota en heti edes muistanut ja kolmannen tuopin jälkeen pyysin sanomaan mitä kesäduunistasi jäi mieleen?
– Kyllä se sinun touhusi vähän liian sotilaallista oli, vastasi kaveri.
(-Itse olin kuvitellut olleeni liiankin rento ja suurpiirteinen…(?).
Palaan ”laajemmin” aiheeseen, kun toivottavasti pohdintaa on syntynyt ?
Ilmoita asiaton viesti
Bryssel-syndrooma?
Ilmoita asiaton viesti
EU:ssa valta on hajautettu ja päätöksenteko keskitetty. Blogistin mukaan juuri näin pitää olla.
”Päätöksenteon keskittäminen on usein hyvästä, mutta vallan keskittymistä pitää vältellä kuin koronaa”
EU toimii pääsääntöisesti huonosti, koska vain kauppapolitiikassa unionilla on itsenäistä toimivaltaa. Muilla päätöksentekosektoreilla valta on jäsenmaissa, jolloin yhteisen kannan muodostominen on vaikeaa, ja jossain tapauksessa jopa mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Valta hajautettu? Vain 27-henkinen komissio voi tehdä lakiesityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei komissio ole päättävä elin. Lainsäädäntöelimet päättävät, eli neuvosto ja parlamentti.
Ilmoita asiaton viesti
Sen sanotaan olevan aika herkullinen pullonkaula, kun saa päättää mitä lakeja saa ehdottaa päätettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Komissio on valmisteluelin. Jos et ymmärrä mitä se tarkoittaa päätöksenteon ja riippumattomuuden näkökulmasta, ei voi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Mittleristä tuntuu siltä koska Mittlerin kannalta oikeita esityksiä mahdollistavat komissaarit eivät maakohtaisissa valinnoissa tule kysymykseen.Ja loppujen lopuksi parlamentti antaa viimeisen siunauksen esittelijöikseen.Pitäisikö Vntaan kaupunginvaltuustolla olla asiassa enemmän valtaa?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkka-ampuja toimissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti haastoi pohtimaan vallankäytön -ja päätösvallan keskittämisen broblematiikkaa…?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestasi tuli mieleen politiikan ja suuryritysten yhteistyö ja siihen liittyvä valta/päätöksenteko. Esimerkikkinä olkoon vaikkapa rakennusbisnes.
Hallitukset eivät vieläkään ole saaneet aikaiseksi selkeää lakia rakentamisen vastuukysymyksistä. Kaikki tietävät että uusissa kerrostaloissa on tänä päivänä paljon pahoja virheitä. Pääurakoitsijan pitäisi aina vastata rakennusvirheistä ilman vuosikausien venkoilua – virheet saattavat jopa jäädä korjaamatta.
Onko siis suurilla rakennusyrityksillä niin paljon valtaa, etteivät hallitukset uskalla laatia sellaista lakia, joka selkeyttäisi vastuukysymyksiä. Maksavatko rakennuskonsernit paljon puoluetukea?
Ilmoita asiaton viesti
Valta, valta-asemat ja iso raha tekee röyhkeäksi.
Perinteisesti pankit ja grynderit-nykyään metsä-ja teknologiayhtiöt, jotka ovat ryhtyneet politikoimaan ja päättämään itsenäisesti ja ”paikallisesti” työehdoista ja koko työehtopolitiikasta ja haastaneet siten mm. ay-liikkeen.
– Virkamiestason yksilön vallankäytöstä-ja käsityksestä Arto Nybergillä on illalla ”mielenkiintoinen vieras haastateltavana…”
Ilmoita asiaton viesti
…Ja armeijan vallankäytöstä, johtamistavoista-ja kultuurista tänään 19.4 MOT:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus, kiitos!
Ilmoita asiaton viesti