Asevelvollisuuskomitealta ei mitään uutta

Asevelvollisuus oli käytännössä ensimmäinen poliittinen kysymys, johon aloin keskittymään aktiivisesti. Aihetta voi siis pitää perustavana syynä omalle poliittiselle toiminnalleni. Tämän seurauksena, aiheesta käytävä keskustelu on välillä turhauttavaa.

Kiistaton tosiasia on se, että Suomen asevelvollisuus on saanut toistuvasti kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä. Viimeisin esimerkki tästä oli YK:n ihmisoikeuskomitea, joka piti Suomea koskevan määräaikaistarkastelun tämän vuoden keväällä. Aivan kuten edellisessäkin tarkastelussa, komitea vaati Suomea lyhentämään siviilipalveluksen pituutta, sekä lopettamaan totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset. Samaan aikaan, hallituksen nimittämä komitea oli selvittämässä asevelvollisuuden ”kehitystarpeita”, joten mahdollisuus ihmisoikeusongelmien korjaamiselle olisi ollut täydellinen. Valitettavasti, kritiikki sivuutettiin käytännössä täysin.

Eipä tuo sinänsä yllätä. Jo komitean tehtävänannosta kävi ilmi, että mahdolliset muutokset on tehtävä nykyjärjestelmän rajoissa: käytännössä siis totaalikieltäytyjien rangaistuksiin puuttuminen tehtiin mahdottomaksi heti alkuun. Tehtävänannossa mainittiin myös mahdollisen kansalaispalveluksen selvittäminen… selvästi unohtaen, että Sipilän hallituksen nimittämä työryhmä jo kertaalleen totesi ajatuksen tarpeettomaksi.

Komitean loppuraportti on määrä julkaista samana päivänä kun tätä tekstiä kirjoitan, mutta tähän mennessä tulleen tiedon perusteella raportilta on turha odottaa mitään maailmaa mullistavaa. Komitean ehdotuksista eniten huomiota herättivät siviilipalveluksen liittäminen ”kokonaisturvallisuuteen”, sekä kutsuntojen laajentaminen naisiin: molemmat ideoita, joita on palloteltu jo vuosia. Tuota sivari-ehdotusta on jopa selvitelty useamman työryhmän voimin, jotka ovat todenneet idean tarpeettomaksi.

Ajatusta naisten pakollisista kutsunnoista on perusteltu sekä tasa-arvon lisäämisellä, että syrjäytymisen ehkäisyllä. Molemmat perustelut kuitenkin ontuvat: tasa-arvon osalta ehdotus vaikuttaa lähinnä nololta näpertelyltä. Päivän kestävä kutsunta-tilaisuus ei ole millään tasolla verrattavissa jopa vuoden kestävään palvelukseen. Samaan aikaan kutsuntojen teho syrjäytymisen ehkäisyssä on vähintäänkin kyseenalainen, kun ottaa huomioon syrjäytymisen olevan yleisempää miesten keskuudessa.

Tämä oikeastaan symboloi asevelvollisuus-keskustelua täydellisesti: samoja ideoita pallotellaan vuodesta ja selvityksestä toiseen, samalla kun järjestelmän todelliset tasa-arvo, ja ihmisoikeusongelmat jätetään huomiotta. Tämä sama kuvio on jatkunut jo vuosia, eivätkä komitean ehdotukset ole asiaa muuttamassa.

 

Eero Kivistö
Vihreät Kotka

Ihmisoikeusaktivisti, ja vihreä paikallistoimija Kotkasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu