Suomeen tarvitaan vammaisasiainvaltuutettu vahvistamaan edunvalvontaa
Joulukuun ensimmäisellä viikolla vietämme vammaisten viikkoa. Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
Sopimus velvoittaa myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Sopimuksen määräykset edellyttävät myös, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon.
Aito osallisuus voi toteutua, jos ympäristö on esteetön ja tarvittavat palvelut, esimerkiksi erilaiset apuvälineet, kuljetuspalvelut sekä henkilökohtainen apu ovat saatavilla oikea-aikaisesti. Lisäksi tarvitaan asenteiden esteettömyyttä eli avointa suhtautumista toisiimme – vammoista tai muista ominaisuuksistamme riippumatta.
Vammaisten oikeudet ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan jäävät meillä Suomessa kuitenkin aivan liian usein toteutumatta. Tämä on merkittävä ihmisoikeuskysymys. Viime aikoina olemme saaneet eri medioista lukea surullisia esimerkkejä vammaisten henkilöiden oikeuksien huonosta toteutumisesta, virheistä sekä osin jopa tietoisista laiminlyönneistä.
Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiainvaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja niiden toteutumisen valvontaan, sekä epäkohtien korjaamiseen. Tästä syytä olemme jättäneet eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen vammaisasiainvaltuutetun viran perustamisesta ja sen riittävien resurssein turvaamisesta. Nyt meneillään olevan vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä myös valtuutetun viran perustaminen tulisi mahdolliseksi.
Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi tuleva valtuutettu tulisi sijoittaa toimimaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä ja yhdenvertaisuuslakia tuleekin uudistaa sisällyttämällä vammaisasiainvaltuutetun virka ja sen tehtävät yhdenvertaisuusvaltuutetulle sekä turvata valtuutetun toimintaan tarvittavat resurssit. Näin saadaan turvattua valtuutetulle riittävät toimivaltuudet.
Tulee muistaa, että vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Vammaiselle omannäköisen elämän toteutuminen voi edellyttää esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun.
Myös tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan alueellista valvontaa ja siksi myös hyvinvointialueille tulee perustaa vammaisasiamiehen virka potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen virkojen rinnalle. Vammaisten oikeuksien puolustamiseen tarvitaan alueilla oma henkilö, jolla on mahdollisuus puuttua esille nouseviin epäkohtiin.
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitsemme riittävää ja tehokasta valvontaa, sekä tarvittaessa kykyä ja voimaa puuttua esille nouseviin epäkohtiin.
Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen.
–Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Hyvästä asiasta kirjoitat joskin hallintoihmisten tavoin tarjoat ratkaisuksi uuden viran perustamista. Kyllä vammaisten oikeuksia on iät ajat pyritty valvomaan yhteiskunnassa niin valtion toimesta kuin kunnissakin. Ongelmana on tietenkin raha, jonka puute tekee torsoksi kaikki hyvät pyrkimykset, erityisesti kunnissa. Hyvänä esimerkkinä on omaishoitajien tuki, joknka rahoittajana kunnat toimivat puun ja kuoren välissä – kun määrärahat olivat käytetty, niin tuki loppui kuin seinään johtuen siitä, että tuki on määrärahaperustainen. Paras ratkaisu olisi siirtää kaikki vammaisten tukiin liittyvä rahoitus Kelan hoidettaviksi – näin taattaisiin tasapuolinen kohtelu kaikissa kunnissa huolimatta kuntien sen hetkisestä taloustilanteesta. Tämmöisen yksittäisen viranhaltijan työpanos asian edistämiseksi ja vammaisten etujen valvojaksi ei johda mihinkään – hyvänä esimerkkinä tässä on lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen – tulokset jäivät laihoiksi.
Niin, millä asiantuntemuksella tässä oikein kommentoin – vänrikki Ståhlin sanoin- jotain tästä tietäisin, olinhan siellä minäkin – 14 vuotta edesmenneen poikani omaishoitajana.
Ilmoita asiaton viesti
Hei
Ja kiitokset viestistäsi. Mukava kuulla, että olemme yhtä mieltä asian tärkeydestä. Vammaisten kohdalla viime aikoina tulleet epäkohdat johtuvat rahoituksen puutteiden lisäksi myös valvonnan puutteista.
Esimerkiksi osaamisen puutteet ovat suuria, eikä valmiuksia kohdata vammaisia henkilöitä ole riittävästi. Liikaa uskotaan omavalvontaan, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös ulkopuolista toiminnan valvontaa ja henkilöitä, joihin voi epäkohtien ilmetessä ottaa yhteyttä. Tähän tehtävään tarvitaan mielestäni vammaisasiainvaltuutettu.
Saan paljon postia vammaisilta, joissa he kertovat, etteivät he tiedä keneen voisivat olla yhteydessä. Jos meillä olisi vammaisasiainvaltuutettu ja hyvinvointialueilla vammaisasiamiehet, niin asiat etenisivät heidän kauttaan.
Hyvää joulun aikaa!
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä muuta voi demarilta odottaa ongelman kuin ongelman ratkaisuksi: lisää virkoja ja byrokratiaa.
Tehokkain keino vahvistaa vammaisten oikeuksia on rahoituksen lisääminen itse vammaisten palveluille, ei byrokratian lisääminen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvita enää yhtään uutta virkaa. Suomessa on vähemmistövaltuutettu, jonka tehtäviin tämäkin kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan ei tarvita lisävirkoja vaan täyttä selvyyttä asioihin, että näin ei voida tehdä esim. ulkoistamalla palveluita yrityksille kuulematta lainkaan asianomaisten näkemyksiä. Niin sanotaan YK:n vammaisten sopimuksissa.
Ongelmat ovat yleensä päättäjillä, ketkä eivät tunne juuri lainkaan niistä sopimuksista vaan tehneet päätöksiä, mitkä rikkovat kv. sopimuksia. Kelakin rikkoo niitäkin.
Ensin ratifioitiin vammaissopimus vihdoin ja viimein 10 vuoden jälkeen 2016 ja heti ensi vuonna kilpailutettiin kaikki ja romutettiin aika monta vammaisten palveluita. Se oli märkä rätti pain naamaa monille.
Otetaan vaikka yksi esimerkki, mikä voisi vastaavanlaisesti olla vammaisten palveluissa ongelmana:
”Vailla virkavastuuta
Lastensuojelussa on vakava työvoimapula. Yrityksillä on siihen ratkaisu: sosiaalityötä ostopalveluna.
Kunnissa sosiaalityö on vaivihkaa luisumassa yksityisten firmojen käsiin, mutta valvovien viranomaisten keinot puuttua asiaan ovat rajalliset. Asiantuntijoiden mukaan muutos uhkaa asiakkaiden oikeusturvaa. Yritykset puolestaan korostavat lain tulkinnanvaraisuutta. Pohjimmiltaan alan työvoimapula johtuu kehnoista työoloista. ”Kyllä sosiaalialallakin voi vaatia itselleen jotain”, sanoo vuokrasossuna työskennellyt nainen.”
Tässä jutun näyte:
”VIISI VUOTTA SITTEN erityisasiantuntija Alpo Heikkinen ammattiliitto Talentiassa alkoi saada kunnista hämmentäviä yhteydenottoja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kertoivat, että heidän työpaikoillaan olivat esimerkiksi kiireellisen sijoituksen arviointia tehneet yksityisen firman työntekijät. Se on työtä, jossa arvioidaan, onko lapsi välittömässä vaarassa.
Se vaikutti Heikkisestä oudolta.
Toisaalla taas sosiaalityöntekijän tehtävät ostettiin firmalta, mutta virallisen vastuun kantoi kunnan virassa oleva työntekijä. Päätökset tehnyt viranhaltija ei siis itse tuntenut niiden ihmisten tilannetta, joiden elämää koskevia ratkaisuja hän teki.
”Se muutos alkoi näkyä meidän päässämme niihin aikoihin kun yksityiset firmat laajensivat terveydenhuollon puolelta sosiaalipalveluihin”, Alpo Heikkinen sanoo.
”Pienemmät kunnat alkoivat käyttää firmoja lastensuojelussa paikkaamaan henkilöstövajaustaan. Se lähti siitä näin liukumaan, ennen kuin kukaan oli edes tullut ajatelleeksi, että yritystoiminta voisi levitä viranomaisvallan alueelle.”
Heikkinen otti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Selvisi, ettei ainakaan mitään valtakunnallista ohjeistusta asiasta ollut. Viranomaiset olivat uudesta tilanteesta yhtä yllättyneitä kuin liittokin.
Heikkinen soitti myös yritykseen, jonka nimi oli mainittu yhteydenotoissa.
”Sieltä yrityspuolelta sain hyvin omnipotentin vastauksen, että ei laki tätä kiellä. Minulla soi kellot, että eihän tämä voi näin olla.”
Vaikutti siltä, että siellä täällä Suomen kunnissa oli alettu kaikessa hiljaisuudessa teettää viranomaistehtäviä ostopalveluna.
”Meillä on monta sataa kuntaa, ja valvonnan resurssit Valviralla ja aluehallintovirastoilla täysin riittämättömät. Jos epäkohtailmoituksia ei tehdä, ei niistä tilanteista kuule kukaan”, Heikkinen sanoo.
”Luulen, että viranomaistoiminnan vallan rajaa nyt ikään kuin tapaus kerrallaan koetellaan.”
SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRASTOT eli avit valvovat alueidensa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Niistä ensimmäisenä uuteen ilmiöön reagoi Lounais-Suomen avi, joka lähetti huhtikuussa 2019 kuntiinsa paimenkirjeen otsikolla ”Virkavastuu kunnan sosiaalipalveluissa”. Avi oli saanut tietoonsa, että osa kunnista oli ostanut yrityksiltä sellaista työtä, jota firmat eivät saisi tehdä. Avi listasi lakipykäliä ja muistutti kuntia siitä, että julkista valtaa voi käyttää vain virkasuhteessa.
Kirjeen kirjoittanut Tiina Ronkamo on työskennellyt sosiaalihuollon ylitarkastajana seitsemän vuotta, eikä hän muista, että tällaiseen olisi jouduttu aiemmin puuttumaan.
”Onhan se mahdoton tilanne myös asiakkaan näkökulmasta”, Ronkamo sanoo. ”Asiakas ei voi tietää, milloin sosiaalityöntekijä toimii virkavastuulla ja milloin tämä on vain jonkun ostopalvelufirman edustajana.”
Lounais-Suomen avi otti viime vuonna valvontaansa Taivassalon, Pöytyän ja Kosken kunnat. Koska valvonta on yhä kesken, Ronkamo ei voi puhua niistä enempää. Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala kuitenkin kertoo, että kunta alkoi käyttää yksityisten yritysten sosiaalityöntekijöitä vuosi sitten, kun virkaan valittu sosiaalityöntekijä oli äkkiä perunut tulonsa.
”Kun soittelin naapurikuntiin, että oliko heidän mahdollista myydä vastaavaa palvelua, niin sieltä tuli sellainen vinkki, että firmojen puolelta voisi olla apua saatavilla.”
Taivassaloon uusi työntekijä on nyt saatu, samoin Pöytyälle.
Pöytyän virkaa toimittava perusturvajohtaja Susanna Ikola sanoo, että avin ohjauskirje tuli heille yllätyksenä.
”Minun mielestäni ne ohjeet eivät olleet kovin selvät ennen sitä. Tai en tiedä, ovatko ne nyt vielä tänäänkään.””
Enemmän voi lukea maksamalla artikkelista 4,90 €.
https://www.longplay.fi/jutut/vailla-virkavastuuta
Tässä täytyy todella tehdä selkeät säännöt niin kunnille kuten myös yrityksille, yrityksille pitää olla enemmän vastuuta seuraamuksineen.
Eduskunnan pitäisi säätää nämä asiat kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla ihan tarpeellinen virka, mutta monta virkaa pitäisi lopettaa ennen kuin yhtään uutta perustetaan.
Kansanedustajan puoluetaustan huomioiden tuskin tulee mitään ehdotusta virkojen vähentämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on jo paljon erilaisia valtuutettuja ja kaikki valittu poliittisesti, jopa kelpoisuusvaatimusten vastaisesti (Biaudet). Kukaan heistä ei ole saanut mitään aikaiseksi ja miksi olisi? Kun ei keikuta venettä ei voi pudota. Välillä joku kannanotto ja sitten hiljaa.
Tuo ehdottamasi valtuutettu uppoaisi samaan massaan saamatta mitään aikaiseksi.
Kysymys: Miksi noihin virkoihin pitää aina valita poliittisesti sopivin, kun eivät saa mitään aikaiseksi (historiallinen fakta)? Miksi ei voisi kokeilla politiikan ulkopuolelta osaajia? Ehkä silloin jotain oikeasti yritettäisiin saada aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei me tarvita edunvalvojia lisää vanhuksille vaan pitäisi panostaa enemmän miten toiminnan toteutetaan käytännön tasolla. Onhan kunta tasolla monenlaista virkamiestä/naista asioita hoitamassa, mutta johtaminen näyttää puuttuvan miksei käytäntö ei toimi. Nähtiinhän miten huolimatonta on valvonta AVI.lla ja Valviralla, kun vanhusten kaltoin kohtelut tuli esille.
Onhan lapsi asiavaltuutettu virka olemassa ja mitään parannusta ei ole lasten kohdalla tapahtunut. Suomessa on säädetty lastensuojelulaki, jonka tarkoitus on taata lapsen oikeus turvalliseen kasvu ympäristöön, monipuoliseen ja tasa painoiseen kehitykseen ja suojeluun.
MIKSEI TOTEUTETA; jatkuvasti saamme lukea mitä lasten kohtalo on ja miten sijoitetut nuoret voivat huonosti.
Olen niin paljon ollut mukana lastensuojelussa, että tiedän laajasti miten huonoa sijaishuollon johtaminen on. Työntekijä pulasta puhutaan, mutta johtaminen on täysin hukassa sossuilla. Entisenä sijaisvanhempana voin sanoa, että jälkihuolto ei myöskään toimi kuin jossain tapauksissa. Suoraan sanottuna lapset heitetään kadulle 18 vuotiaana.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sanna50/lastensuojelun-tilanne-selvitettava/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sanna50/257990-kids-too-kampanja-lasten-kaltoinkohtelut-kuriin/
Ilmoita asiaton viesti
Kysyn vielä Merja Mäkisalo-Ropponen meillä on lapsi asiavaltuutettu ja mitään parannusta ei ole tapahtunut; Miksi lasten kohtalo on niin karu? Toissa iltana oli TV.ssä myös asian käsittelyä ja koko ajan edelleen aivan heitteillä toiminta.
Tutkimustulokset vahvistavat muiden viime vuosina tehtyjen selvitysten johtopäätöksiä: lastensuojelujärjestelmä on ajautunut syvään kriisiin. (Ks. esim. Toimiva lastensuojelu 2013; Olisiko jo tekojen aika?)
Lastensuojelun johtamisen ongelmat on nostettu esiin monissa tutkimuksissa ja puheenvuoroissa.
Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit Outi Mannonen ja Leeni Ikonen kertoivat aiemmin Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2979124/Juristit+Lastensuojelu+noudattaa+heikosti+lakia
Lastensuojelun kuolemaan johtaneet vakavat tapaukset (Eerika) ja monet muut tapaukset unohdetaan ja kuitenkin tiedetään, että lastensuojelujärjestelmä on rakentunut väärälle pohjalle niin moraalisesti kuin yhteiskunnallisesti.
Lastensuojelutyön vääristymät ovat ensisijaisesti seurausta siitä, millaiseksi lastensuojelujärjestelmän käytännöt ovat muodostuneet. Miksi on niin vaikea toimia lapsen edun mukaisesti ja noudattaa LSL velvoitteita? Sosiaalityöntekijöiden virkavalta ei saa perustua ”mielivaltaan”. Lastensuojelun johtamisen ongelmat on nostettu esiin monissa tutkimuksissa ja puheenvuoroissa. Olisi panostettava:
selkiytettävä sosiaalityöntekijän velvollisuudet, toimia LSL puitteissa
väärin ymmärretyn salassapitovelvollisuuden noudattaminen
kuulemista ja huomioimista lastensuojelun päätöksenteon eri vaiheissa
asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa
huostaan otetut lapset ja jälkihuollon laiminlyönti
valvonta asianmukaiseksi – AVI ja Valvira
Lastensuojelulaki määrittelee sosiaaliviranomaisten vallankäytön päämäärät ja keinot. LSL:ssa määritellään mitä keinoja viranomaiset voivat käyttää lapsen suojelemiseksi. Miksi kuitenkin alalle hakeutuu huonoihin yhteistyötaitoihin omaavia henkilöitä? Lastensuojelutyö on valtaosin huonosti johdettua (poikkeuksiakin toki on).
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnassa vatvotaan lastensuojelua, mutta siihen se jää ja Sotessa se ei muutu paremmaksi.
Kansanedustaja Arja Juvonen on tuonut myös huolen esille eduskunnassa. Aina se kaikuu kuuroille korville. ”Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi on Juvosen mukaan lisääntynyt, eikä ratkaisua sen vakavan ongelman taittamiseen löydy”.
Eerikan tapauksen yhteydessä, hänestäkin tehtiin parikymmentä lastensuojeluilmoitusta, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Kyllä silloin kysymys on siitä, että järjestelmä ei toimi. Resussipula ei ole syy!!!!
Allekirjoitan täysin myös itse sijaisvanhempana, että lasten tietoja ei kirjata oikein ja moni huostaanotettu nuori joutuu 18 vuotta täytettyään täysin heitteille. On paljon hyviä sijaisperheitä jotka tekevät hyvää työtä lasten eteen, mutta sosiaalitoimen mielivalta tulee vastaan liian monesti.
18 vuotias ja jälkihuollon laiminlyönti joka ei kestä päivän valoa. Lapsena otetaan huostaan ja 18 v. heitetään kadulle ”koita pärjätä”!
”Lastensuojelussa kasvaneet ovat keskenään todella eriarvoisessa asemassa, kun he tulevat täysi-ikäisiksi. Osa heitetään suoraan syvään veteen ja sanotaan, että koeta pärjätä”, kuvailee SOS-Lapsikylän kehityspäällikkö Johanna Hedman”.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005708187.html?…
”Suomessa ei käytännössä kontrolloida tai valvota kunnolla sosiaalityöntekijöiden tekemisiä ja niiden lainmukaisuutta. Hallinto-oikeudet vahvistavat pääsääntöisesti huostaanottohakemukset pelkästään sillä perusteella, että sosiaalityöntekijä väittää jotakin. Hakemuksessa esitettyjen tapahtumainkulkujen oikeellisuutta sosiaalityöntekijän ei tarvitse todistaa”.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/lastensuojelu-sivuraiteella-mita-valtion-pitaisi-tehda/
Sosiaalityöntekijä Silja Remes kertoo Huomenta Suomessa, miten yhteistyö eri ammattialojen välillä on edelleen hankalaa myös vaikeiden tapausten kohdalla (MTV 22.3.2016). Remes kertoo pohtineensa paljon, miksi monet muutokset ovat jääneet tekemättä.
LOKAKUU LIIKE löytyy netistä ja siellä on luettavaa karua kerrottavaa tämän päivän sosiaalityöstä ja huostaanotoista.
Raportissa todetaan myös, että ”kunnalle ja lastensuojelun ammattihenkilöille on annettu poikkeuksellisen paljon valtaa suhteessa asiakkaisiin”.
https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudel…
Sijaishuoltoon sijoittamisessa on kyse erittäin merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä. Kun huostaanotto lapselle on tehty, niin 18 v.täytettyä nämä heitetään suoraan sanottuna ”kadulle”. Jälkihuolto ei toimi kuten laki edellyttää ja ovat taas täysin heitteillä.
VAIKKA ”Lainsäädännön avulla tulee varmistaa, että lapsella on mahdollisuus vaikuttaa asiassaan”.
Valvontaa tarvittaisiin sosiaalityöntekijöiden vääriin kirjauksiin lasten asioista ja mielivaltaan.
Näin se menee AVI.lla ”Ei aihetta toimenpiteisiin” Vielä kokemuksesta sanon olen ollut mukana niin paljon lastensuojelutoiminnassa, ettei Oululla ole resurssien puute vaan täysin sopimattomat ja ylimieliset sossut. Heidän keskinäinen riitely on jatkunut vuosikymmeniä.
Ilmoita asiaton viesti