Kansa taisteli Natosta – poliitikot kertovat
Syksyllä 2014 olin järjestämässä seminaarikeskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, kun Venäjä oli aiemmin samana vuonna aloittanut oikeudettoman hyökkäyksensä Itä-Ukrainassa ja miehittänyt laittomasti Krimin niemimaan.
Linjasin tilaisuudessa toimittaja Satu Schaumanille, että ”oli asioista [Suomen Nato-jäsenyydestä] mitä mieltä tahansa, olisi päätösten aika suuntaan tai toiseen”. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa päätettiin vuonna 2015 säilyttää niin sanottu Nato-optio ja teetettiin asiantuntijoilla Nato-selvitys, joka julkaistiin vuonna 2016. Olin tuolloin kansanedustajana mukana tekemässä näitä päätöksiä.
Suomalaiset pysyivät pitkään epäileväisinä Nato-jäsenyyttä kohtaan. Itä-Ukrainassa olleesta sodasta huolimatta maailma jatkoi radallaan ja päivä nousi uudestaan. Nato-jäsenyys oli yksinkertaisesti kysymys, joka oli helppo jättää vaille suurempaa huomiota.
Ulko- ja turvallisuuspoliittiset olosuhteet muuttuivat ratkaisevasti joulukuussa 2021, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati Natolta kirjallista lupausta siitä, ettei se aio laajentua kohti itää. Euroopan unionin jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon. Venäjä halusi kaventaa Suomen ja Ruotsin omaa päätösvaltaa sekä kietoa maat etupiiriinsä, mikä ei luonnollisesti miellytä suomalaisia ja ruotsalaisia.
Kysyin blogikirjoituksessani 27. joulukuuta 2021, että ”ajaako Venäjä Suomen viimein Naton jäseneksi”?
Niin sitten kävi. Venäjä laajensi sotaansa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022, mikä käänsi nopeasti suomalaisten selvän enemmistön Suomen Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Ukrainan kohtalo on todistanut, että nälkäinen karhu ei lepyttelemällä rauhoitu.
Ukraina on osoittanut, että sillä on kyky, halu ja mahdollisuudet vaikuttaa kansakuntana omaan kohtaloonsa. Venäjän armeija ei saanut haluamaansa paraatimarssia Kiovaan ja osoitti mädäntyneisyytensä murhaamalla silmittömästi ukrainalaisia siviilejä. Suomalaiset sisuuntuivat: kyllä mekin pystymme muutoksiin!
Pääministeri Sanna Marin (sd.) linjasi uutistoimisto Reutersille vielä 19. tammikuuta 2022, että Suomen liittyminen Naton jäseneksi hänen hallituksensa aikana ”on erittäin epätodennäköistä”. Onneksi pääministerin näkemys jäi valtiojohdon viimeiseksi virheeksi koskien Nato-jäsenyyttä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat osoittaneet yhteisellä kannanotollaan määrätietoista johtajuutta.
Suurin kiitoksemme Suomen halusta liittyä Naton jäseneksi kuuluu Ukrainan kansalle. Ilman Ukrainan vahvaa puolustustaistelua ei olisi Nato-Suomea. Toiseksi kiitos kuuluu Suomen kansalle, joka nopealla mielipidemuutoksella loi valtavan paineen poliitikoille toimia. Kolmanneksi kiitos kuuluu poliitikoille ja virkahenkilöille, jotka myös toimivat ripeästi, mutta harkitusti. Kansa taisteli Natosta ja poliitikkojen tehtävä oli kertoa, että miksi, miten ja milloin jäsenyys puolustusliitossa toteutetaan. Tällainen on mahdollista terveessä demokratiassa.
Nato-jäsenyys on Suomelle luonnollinen askel historiallisella tiellä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoitteemme on ollut tehdä Suomesta kiistaton osa länsimaita taloudessa, turvallisuudessa ja kulttuurissa. Nato-jäsenyys on Suomen kansallisen edun mukaista.
On pohdittu, että miten Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen. Kuvailen maiden välistä tilannetta Tuntematon sotilas -romaanin ajatuksia mukaillen:
Kassoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile. Mut jos sie liityt ensi tilas Natoon etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö?
(Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa 13.5.2022.)
Viimeistään kansa pakotti kaikki poliitikot ja puolueet Naton kannalle. On kuitenkin syytä tarkastella mitä tapahtui turpo-johdossa joulukuun alun ja helmikuun lopun välillä.
Kun Marin sanoi 19.1. liittymisen olevan epätodennäköistä, tarkoittaa se sitä, että hän piti sitä mahdollisena. Jo tätä ennen Marin oli ilmoittanut jättävänsä muut työt sektoriministereille ja keskittyvänsä ulko- ja turvallisuuspol. tapahtumiin.
Niinistö vaati 26.1. kansanäänestystä ja kyseli kuka kantaa vastuun liittymispäätöksestä. Toisin sanoen hän jarrutteli ellei jopa vastustanut liittymistä.
Marin ajatteli 25.2. hyökkäyksen tapahduttua Natoon liittymisen olevan varmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän oli jo tehnyt päätöksen siitä, mikä on hänen turpo-tavoitteensa.
Tämä kaikki kertoo siitä, että Niinistö jarrutteli, mutta joutui taipumaan pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen tahtoon.
Niinistön kahdenvälisiin suhteisiin, välittäjänä toimimiseen ja viestien välittämiseen perustuva politiikka oli ajautunut haaksirikkoon ja keskiössä olleet energiahankkeet kohdanneen totaalisen konkurssin. Poliittisen tuen ja vaikutusvallan katoaminen Suomessa ja ulkomailla pakotti Niinistön Naton taakse.
Ilmoita asiaton viesti
Kansa, Suomen kansa pakotti poliitikot kääntämään kelkkansa optiosta hakupapereiden lähettämiseen. On luonnollista, että pm nuoleskelulla on etunsa. Hyväpalkkaisia ja tyhjänpäiväisiä töitä on aina tarjolla.
Ilmoita asiaton viesti
Mielipide saa olla, mutta mihin sinä sen perustat? On selvää, että kansa pakotti puolueet ja osin itsensä Naton kannalle. TP:n pakotti oman turpo-linjansa haaksirikko.
Niinistö kertoi jokin aika sitten, että hänen kantansa alkoi muuttumaan joulukuun alussa. Omien sanojensa mukaan. Hän on siis vastustanut Natoa 10 vuotta.
Yhden kauden kansanedustaja Marin nousi pääministeriksi 12/2019.
Maaliskuusta 2020 lähtien hän keskittyi koronaan.
Joulukuussa 2021 ja vuoden vaihteen jälkeen hän havaitsi Suomen olevan turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ulkopuolella muiden EU-maiden tehdessä päätöksiä.
Tammikuun 15. hän ilmoitti keskittyvänsä turpo-tilanteeseen.
Helmikuussa Nato-juna oli jo liikkeessä.
Monelle katkera paikka, että hänen vahtivuorollaan hän onnistui siinä, missä kaikki muut olivat epäonnistuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeistään kansa pakotti kaikki poliitikot ja puolueet Naton kannalle.
Et ole ainoa ennakoija tässä.
Itse liittänyt toimintapiirteen suoraan klassikoihin, jo kauan sitten.
Näitä voi olla jokunen muitakin, tosin tuskin kovin lukuisasta joukosta puhutaan.
Muuten tosi isosti on mennyt, siis laajasti, kuten todetaan. Hyvin uskottava seikka.
Ilmoita asiaton viesti
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut kylläkin ”primus motorina” tässä Nato-asiassa. Hän jos joku tuntee parhaiten Putinin mielentilaa lukemattomien puhelujen ja muun yhteydenoton tuloksena vuosien ajalta. Niinistön toiminta on ollut valtiomiestason toimintaa Nato-asiassa.
Putin arvostaa Niinistöä ottaessaan vastaan häneltä tulleen puhelun. Venäläiset ovat pohjimmiltaan isänmaallista väkeä ja siellä arvostetaan Niinistöä isänmaallisena presidenttinä, joka toimii oman kansansa parhaaksi.
Kaikki tuntuu menevän ennalta päätetyn ”lukujärjestyksen” mukaan, jonka takana on luonnollisesti koko valtiojohto.
Kaikki toiminta tulee paljastumaan vasta tulevaisuudessa, kun asiakirja-aineisto (myös salainen) sitten joskus tulee tutkijoiden käyttöön.
Roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja filosofi Seneca on sanonut lähes 2000 vuotta sitten: ”Aika paljastaa totuuden.”
Ilmoita asiaton viesti
2000 vuotta vanhoista totuuksista kiistellään jatkuvasti eikä tämänkään päivän totuudet ole vielä kirjoissa ja kansissa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen hyvin pettynyt sinuun Simon, nimittäin ensiksi kiitetään isä-Putinia tästä mahdollisuudesta aivan niin kuin Suomen itsenäisyydestäkin kiitetään ensiksi Isä-Leniniä. Ei ole mennyt oppi Elolle perille.
Ilmoita asiaton viesti
Mukavasti mun syntymäpäivänä;) (blogikirjoitus)
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut harmittelevat, että meillä ei enää ole Nato-optiota.
Suomella on nyt kuitenkin uusi käyttökelpoinen optio: Nato-tukikohta- ja ydinaseinfrastruktuurioptio, jonka lunastamista tai lunastamatta jättämistä Suomi voi harkita kaikessa rauhassa pitäen sen voimassa.
Nato-tukikohdaton ja ydinaseinfraton Suomi on Putinin ilmoituksen mukaan Venäjän pääintressi tulevan Nato-Suomen suhteen. Putin on jo sopuisalla ulostulollaan antanut ymmärtää ymmärtäneensä uuden optiomme arvon. Se on jo suojannut meitä joitain päiviä pelätyltä hybridihäirinnältä.
Option käytölle ei ole syytä lähiaikoina, jos ja kun Venäjä ei syyllisty hybridivaikuttamiseen ns. harmaana aikana, eikä ehkä jatkossakaan suhteidemme mahdollisesti kehittyessä parempaan suuntaan.
Ks. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/suomen-nato-hakemus-ei-rajaa-ydinaseita-pois-koska-se-suojaa-putinilta-harmaina-kuukausina/
Ilmoita asiaton viesti
”Kansan” äänitorveksi on päättyneenä talvena ilmoittautunut Eero Lehden (kok) firma Taloustutkimus Oy. Melko ahtaan putken läpi on demokratia puristettu, kun muutaman tuhannen henkilön tilasto-otoksia kaupataan kansan äänenä.
Ilmoita asiaton viesti