NATO-jäsenyyden karmea kääntöpuoli alkaa jo näkyä

Suomessa ja koko läntisessä maailmassa iloitaan Ukrainan armeijan viime viikonvaihteessa saavuttamasta menestyksestä Harkovan ja Izjumin alueilla Koillis-Ukrainassa. Toivottavasti myös jatkossa saamme uutisia ukrainalaisten voitoista ja yhä suuremmista onnistumisista taistelussa Venäjän rosvolaumoja vastaan.

Ukrainan kansan taisteluun kohdistuvan ihailun ja valtavan toiveikkuuden keskellä tuntuu julmalta muistuttaa huolestuttavista muutoksista, joita Venäjällä jo näkyy. On vaarallista, että yhä useammat venäläiset pitävät Putinin ”erikoisoperaatiota” Ukrainassa niin suurena kunnia-asiana, että julkisesti vaaditaan jopa liikekannallepanoa sotilaallisen voiman turvaamiseksi. Myös ydinase mainitaan aiempaa useammin. Kyse ei ole yksinomaan Putinin nokittelusta ja uhosta. Venäjän kansa ja yleinen mielipide alkavat ryhmittyä johtajansa taakse, kuten kansoilla on tapana maata uhkaavissa tilanteissa.

Nato-hurmaisten suomalaisten olisikin syytä herätä ja tajuta, että

  1. Venäjän kansallisiin pääkanaviin kuuluvan NTV:n viime viikonlopun keskusteluohjelmissa väiteltiin Ukrainan tilanteesta. Samalla puhuttiin sujuvasti jo ”SODASTA” eikä enää ”erikoisoperaatiosta”, kuten Putinin masinoima Venäjän laki määrää.

  2. Keskustelijat käyttivät sanaa ”SOTA”, koska he puhuivat, ei pelkästään Ukrainasta, vaan sodasta NATO:n ja Venäjän välillä. – – Keskustelut löytyvät englanniksi tekstitettyinä muun muassa toimittaja Julia Davisin mediasivuilta (https://twitter.com/JuliaDavisNews).

  3. NATO:n itärajan siirtäminen Suomen jäsenyyden myötä lähelle Pietaria on tässä tilanteessa karmea virhe. Putin saa suuren propagandavaltin ja pääsee kasvojaan menettämättä eroon höperöinnistä ”erikoisoperaationsa” kanssa. Venäjällä voidaan taas puhua sodasta. Putinin suosio ja valtaoikeudet kasvavat, kun NATO uhkaa Venäjää niin Ukrainan kuin Suomen suunnista. Muun muassa liikekannallepano ja ydinaseen käyttö tulevat mahdollisiksi.

* * * * *

On selvä, että Nato-hurmio hiipuu, jos suomalaiset ymmärtävät totuuden tilanteesta ja ydinaseista. Hurmio laantuu myös merkittävästi, jos kansalaiset oivaltavat, ettei Suomi ole ollut Venäjän Federaatiolle strateginen hyökkäyskohde. Päinvastoin Putinin 2000-luvulla johtama Venäjä on ollut tyytyväinen rauhalliseen ja vakaaseen asetelmaan Pohjolan sivusuunnalla.

Kuten jo toukokuun alussa ennakoin Nato-hurmainen Suomi höynäytettiin ”esitaistelijaksi”. Hieman myöhemmin – Suomen jätettyä jäsenyyshakemuksen – USA:n ulkoministeri Antony Blinken, jota Washington Post oli haastatellut, vahvisti asian. Suomi oli osa presidentti Bidenin salaista suunnitelmaa. ”Biden wooed Finnish President Sauli Niinisto to Nato”, oli arvio asiasta. – Vielä ei tiedetä, oliko Suomen ”heikoin lenkki” presidentti Niinistö vai suomalainen demokratia?

Joka tapauksessa Suomen Nato-jäsenyyden karmea kääntöpuoli tulee näkyviin nopeasti sen jälkeen, kun Suomi allekirjoittaa Natoon liittymissopimuksen. – Onkin perusteltua kysyä, kuka Suomessa ottaa vastuun Putinin tukemista? Entä ydinaseen käytön kasvavasta uhkasta? – Eikö Ukrainassa jatkuva sota todellakaan riitä Naton sapelinkalistelijoille?

+6
Aarno Vehviläinen

Kenraalimajuri evp
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori emeritus
Itsenäisen Suomen puolustaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu