NATO Madrid 2022 – Mitä Natossa ei uskalleta sanoa ääneen?

Naton torstaina päättyneessä Madridin huippukokouksessa vahvistettiin perusteet transatlanttisen yhteyden ja läntisen maailman turvallisuuden tulevalle kehitykselle. Madridia edeltäneessä G7-maiden johtajien kokouksessa Saksassa suurvaltajohtajat päivittivät kansainvälisen talouden tilannekuvan ja Venäjän vastaisten taloustoimien seuraavat askeleet.

Molempien huippukokouksien tärkein anti – Naton Strategic Concept 2022 ja G7:n kokouksessa määritetyt taloudelliset toimet – on otettu länsimaisissa arvioissa vastaan positiivisesti ja laajaa yksimielisyyttä korostaen.

Kuitenkin niin Naton strategisesta konseptissa kuin G7:n kokouksen päätöksissä on tietoisesti jätetty pois olennaisia asioita, joiden puuttuminen vaarantaa koko strategisen konseptin ja sinänsä hyvien taloudellisten päätösten toimivuuden.

Talouden kohdalla vaiettu asia, josta ei ole sopivaa puhua ääneen, on Venäjää vastaan asetettujen talouspakotteiden tehottomuus. – Ukrainan tilannetta seuranneille selvisi nopeasti, etteivät vuonna 2014 aloitetut pakotteet toimineet. Sanktioilla ja harhaisella eskalaation estämispolitiikalla ei ollut toivottua vaikutusta Venäjän rikolliseen toimintaan, ei Krimin miehitykseen eikä Donbassin sotaan.

Onkin kummallista, että länsimaat yhä edelleen pettävät itseään kuvittelemalla, että Ukrainan sota saadaan loppumaan ja Venäjällä valta vaihtumaan talouspakotteiden avulla. Näin ei tapahdu, vaikka sitä kuinka toivoisimme. – Jo nyt esitetään laskelmia siitä, että sanktioita asettaneet länsimaat menettävät omassa taloudessaan enemmän kuin pakotteiden kohteena oleva Venäjä. Ainoa voittaja on Yhdysvallat, jonka ase- ja energiakauppaa ja muuta liiketoimintaa Euroopassa jatkuvat kriisit edistävät. Nato onkin USA:lle välttämätön ”käsikassara”, kuten kirjoitin ennen Suomen hätäisesti tehtyä päätöstä jäsenyyden hakemisesta: – https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarno-vehvilainen/m-o-t-3-nato-on-usan-kasikassara/

* * * * *

Naton strategisessa konseptissa olennaisin puute liittyy ydinaseisiin ja 2000-luvulla syntyneeseen epäsuhteeseen taktisen tason joukkotuhoaseiden kohdalla. Strategisessa konseptissa on toki käsitelty ydinaseiden roolia Naton tavoitteiden, luotettavuuden ja turvallisuuden takaajana.

Ongelmana ja tyystin vaiettuna asiana on kuitenkin taktisen ydinaseen osalta syntynyt tilanne, jossa Venäjä on ylivoimainen verrattuna USA:n ja muiden Naton ydinasevaltioiden (Britannia ja Ranska) valmiuteen. Huomattavasti kasvanutta ydinaseen käytön todennäköisyyttä ovat tuoneet esiin arvostetut asiantuntijat varsinkin Yhdysvalloissa. Asetelman vaarallisuutta lisää, ettei mahdollinen matalatehoisen aseen käyttö käynnistä automaatista vastaiskua ja täysimittaista ydinsotaa, kuten aiemmin uskottiin.

Suomessa, joka Nato-jäsenyyden myötä muuttaa Venäjän strategiassa rauhallisena sivusuuntana olleen Pohjolan uudeksi konfliktirintamaksi, olisi tullut arvioida huolellisesti myös jäsenyyden haittoja ja uhkia. Hätäisesti tehdyn Nato-päätöksen perusteeksi laaditussa selonteossa (”Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon” / VNS 3/2022 vp 15.5.2022) ei haitoista ole riviäkään, ei edes yhtä sanaa.

Vastaavaan itsepetokseen ja hämäykseen kuin nykyinen Nato-hallitus eivät pystyneet paljon parjatut takavuosien ”suomettuneet” hallitukset.” – https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarno-vehvilainen/itsenainen-suomi-meni-nato-suomi-tuli/

Nato tarvitsee Suomea enemmän kuin Suomi Natoa”, on edelleen kirjoitusten motto ja johtava teema.

+9
Aarno Vehviläinen

Kenraalimajuri evp
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori emeritus

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu