Suomea ei saa viedä Natoon ”kuin sikaa säkissä” – Tilanne 10.11.2022

Suomen pikainen ujuttaminen Natoon ilman perusteellista keskustelua ja huolellista arviointia vallitsevasta tilanteesta ja tulevasta kehityksestä on sekä epädemokraattista että epärehellistä.

Viime keväänä tehdyn Nato-jäsenyyden ”nopeutetun valmistelun” taustalla on mitä ilmeisimmin USA:n presidentin ”salainen suunnitelma”. Asiasta kirjoitti Washington Post pian sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat jättäneet jäsenhakemuksensa. – Kuten pari kuukautta sitten totesin, tilanne on kiusallinen suomalaisen demokratian kannalta. Ulkomaisia lähteitä tutkimalla sekä Suomen presidentin kanslian tiedotteita seuraamalla voi päätellä, että maan poliittinen johto houkuteltiin Nato-jäsenyyden kannalle jo ennen asian arviointia eduskunnassa. ”Biden wooed Finnish President Sauli Niinisto to Nato”, kirjoitti Washington Post yhteydenpidosta, joka alkoi presidentti Bidenin aloitteesta viime vuoden lopulla ja jatkui tämän vuoden puolella.

Niinpä Nato-jäsenyyden hakemiseen johtanut eduskuntakäsittely oli vainarvoton näytelmä. Hätäinen valmistelu oli teatteria, jossa ei edes haluttu selvittää jäsenyyden kielteisiä seurauksia. Tämä ilmenee päätöksen perusteeksi laaditusta Valtioneuvoston selonteosta (”Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon” / VNS 3/2022 vp 15.5.2022). Siinä luetellaan pari (2) konekirjoitusliuskaa lähinnä näennäisiä hyötyjä Natoon liittymisen puolesta. Haitoista ei ole edes yhtä (1) sanaa. – Hämmästyttävä suoritus nopeasti ’natottuneelta’ hallitukselta.

* * * * *

Suomen demokraattinen järjestelmä on syytä palauttaa takaisin raiteilleen. Se onnistuu helposti, kun viime keväänä ilman riittävää arviointia jätetty Nato-jäsenyys otetaan keskeiseksi asiaksi edessä olevissa eduskuntavaaleissa. Kyseessähän on Suomen osalta vuosikymmenen merkittävin ratkaisu, joka vaikuttaa kauan sekä Suomen että Euroopan turvallisuuteen ja tulevaan kehitykseen.

Kirjoitin lokakuussa, että monet kuvittelevat Suomen tehneen jo viime keväänä lopullisen Nato-päätöksen. Nato-jäsenyyden luullaan alkavan automaattisesti sen jälkeen, kun Turkki hyväksyy Suomen jäsenyyden. Näin asia ei suinkaan ole. Suomesta voi tulla Naton jäsen vasta sen jälkeen, kun Suomen eduskunta on käsitellyt ja mahdollisesti hyväksynyt aikanaan Naton päämajasta lähetettävän Natoon liittymissopimuksen. Jäsenyyden ratkaisevin vaihe on siten vasta edessä.

Perusteellinen arviointi on välttämätöntä ennen historiallista päätöstä, koska tilanne Euroopassa riehuvassa Ukrainan sodassa sekä Ukrainaa tukevissa länsimaissa ja muualla maailmassa muuttuu jatkuvasti. Viimeisimmät muutokset ovat ennakoitavissa USA:n välivaalien tuloksista. Presidentti Bidenin valta heikkennee ja USA:n tuki Ukrainalle vähenee. Valitettavasti myös monet Euroopan maat joutuvat vähentämään tukeaan samalla, kun taantuvan talouden ongelmat nousevat esiin.

Viime kevään voimakkaiden tunnekuohujen vallitessa tehty päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomalaisen demokratian ja toiminnan avoimuuden ja rehellisyyden kannalta on tarpeen, että päätöksen Natoon liittymisestä tekee huhtikuussa valittava uusi eduskunta huolellisen valmistelun perusteella. Vaalikeskustelujen yhteydessä tapahtuva jäsenyyden hyötyjen ja haittojen monipuolinen arviointi lisää sekä kansalaisten että kansanedustajien tietoutta tilanteesta ja kansainvälisen voimapolitiikan ja turvallisuuden perusasioista.Vuosikymmenen tärkein päätös vaatii kaksien valtiopäivien tuen.

+7
Aarno Vehviläinen

Kenraalimajuri evp
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori emeritus
Itsenäisen Suomen puolustaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu