”Ydinasesateenvarjo” ja muita Suomen NATO-harhoja

Aarno Vehviläinen
83

Suomi heittäytyi viime vuoden keväällä Naton suojaa anelevaksi reppanaksi tilanteessa, jossa maahan ei kohdistunut minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehtiin kuvitellun kiireen vallassa, hätäisesti hosuen. Jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen suomalaiset ovat nähneet, että todellista kiirettä ei ollut. Ei ole vieläkään, ei edes lähivuosina. Valtiojohdon olisi aika tunnustaa, että viime kevään paniikissa tehty Nato-jäsenyyden ”nopetettu valmistelu” ei kestä kriittistä tarkastelua.

Suomessa on huolehdittu hyvin maan puolustusvalmiudesta. Ulkoisiin uhkiin varautumisessa meillä on muita vähemmän korjattavaa ja anteeksipyydettävää, kuten tasavallan presidentti totesi uudenvuoden puheessaan. Valmiutemme ja suorituskykymme ovat Euroopan parhaimmistoa. Emme hairahtuneet Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen puolustuksen alasajoon, joka tapahtui yleisesti Euroopassa. Suomessa jatkettiin puolustusjärjestelmän suunnitelmallista kehittämistä – ja tulokset näkyvät.

Yleinen asevelvollisuus ja sen myötä syntyvä laaja reservi ovat puolustuskykymme perusta. Kansalaisten puolustustahto on maassamme korkeampi kuin yhdessäkään Nato-maassa. Sotilaallisesti Suomi on pohjoismaiden vahvin valtio. Vahvempi kuin esimerkiksi Baltian maat yhteensä. – ”Suomi ei ole sellainen ’heittopussi’ ja Naton turvaa peloissaan aneleva surkimus, kuin ’hosupetterit’ Nato-innossaan esittävät.” = m.o.t. 1: Nato-hyödyt murenevat – haitat kasvavat

* * * * *

Mihin Suomesta on kadonnut kansallinen itsetunto? – Miksi annamme valtiojohdon jatkaa viime kevään paniikkitunnelmissa syntynyttä NATO-höperöintiä ja kiirehtiä Natoon liittymisen valmisteluja, jotka rajoittavat keväällä valittavan uuden eduskunnan harkintavaltaa? Eihän vielä edes tiedetä, mikä on tilanne silloin, kun jäsenyyspäätös tulee aikanaan ajankohtaiseksi. Sen tiedämme jo nyt, että huonosti harkittu ja ajoitettu Naton itärajan siirtäminen tukee Putinin propagandaa ja samalla hänen valtaansa Venäjällä. Jopa taktisen ydinaseen käyttö tulee Putinille helpommaksi.

Samoin tiedämme, että säilyttääkseen kasvonsa Putinin, joka on vuosia pelotellut Venäjän kansaa ”itään vyöryvällä Natolla”, on pakko reagoida Naton itärajan siirtämiseen Suomen suunnalla. Niinpä NATO-Suomi tulee saamaan jäsenyyden bonuksina Kremlin jo lupaamia ”sotilasteknisiä ja muita yllätyksiä”. Kyseiset ”yllätykset”, joita presidentti Niinistö ja pääministeri Marin ovat kutsuneet ”ilkeyksiksi”, tulevat olemaan pitkäaikainen rasite pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle maalle. Natosta ei ole apua näiden sotaa alempiasteisten ”yllätysten” ja ”ilkeyksien” estämisessä.

Vaarallisinta on usko ”ydinsateenvarjoon”, jonka kuvitellaan suojaavan eurooppalaisia Nato-maita Venäjän taktisilta ydinaseilta. Todellisuudessa ydinasesuojaa ei ole. USA ei halua vaarantaa taloudellisia etujaan ja kansallista turvallisuuttaan Euroopan puolesta. Suomessa ei tiedetä (lue: ei haluta tietää), että 2000-luvun kehitys on murentanut kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon. Venäjällä on ylivoima taktisen tason ydinaseissa. Kenraali Kenneth McKenzie, joka kantoi palveluksessa ollessaan yötä päivää kaulassaan USA:n presidentin ydinasekoodia, kuvasi tilannetta osuvasti: – ”The U.S. has superiority in conventional arms, while Moscow has more tactical nuclear weapons— and more options to deliver them.” – Suomen NATO-uskon sokea piste on nimenomaan taktinen ydinase.

Toivottavasti huhtikuun alussa valittavat uudet kansanedustajat perehtyvät edeltäjiään paremmin Euroopan turvallisuuden koviin tosiasioihin. ”Me emme tienneet” ei sovi selitykseksi NATO-höperyydelle, jonka seuraukset saattavat olla kohtalokkaita Suomelle ja Euroopalle. – Vuosikymmenen tärkeimmän ratkaisun on syytä olla keskeisenä aiheena kevään eduskuntavaaleissa.

Aarno Vehviläinen

Kenraalimajuri evp
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori emeritus
Itsenäisen Suomen puolustaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu