Avoimia kysymyksiä Poliisihallitukselle uudesta aselaista

Arvoisat vastaanottajat! 

Tässä on kysymyksiäni uuden aselain tulkinnasta Poliisihallitukselle.

Saako viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyllä, voimassa 
olevalla ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavalla luvalla sellaiselle 
aselain 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle, jonka 
yksilöintitiedot luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta
2017 mennessä hankkia ja pitää hallussa muita aseiden osiksi luokiteltavia
latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?

Siirtymäsäännöksissä lukee: "Ennen tämän lain voimaantuloa, mutta 
viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyn, voimassa olevan 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan sellaiselle 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle tai sen osalle, jonka yksilöintitiedot 
luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta 2017 mennessä, 
voimassaolo jatkuu tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainittu 
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa sisältää myös 
oikeuden hankkia ja pitää hallussa 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja 
latauslaitteita."
Saako 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankitun aselain 9 §:n 4–6 
kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen luvalla hankkia ja pitää hallussa 
muita luvanvaraisia latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Jos ampuma-aseen luvalla saa hankkia vain kyseiseen aseeseen sopivia 
luvanvaraisia lippaita niin kuinka lippaita toiselle luovuttava henkilö voisi 
varmistaa, että lupa oikeuttaa hankkimaan juuri kyseisiä lippaita?

Mitkä lippaat katsotaan pitkien ja mitkä lyhyiden aseiden lippaiksi 
vai katsotaanko ne lähtökohtaisesti sekä pitkien että lyhyiden aseiden 
latauslaitteiksi? 

Millä patruunoilla mitataan lippaan kapasiteetti, jos siihen sopii 
esimerkiksi sekä .223 Remington että .458 Socom patruunat?  
Samaan lippaaseen saattaa mahtua 30 .223 Remington patruunaa, 
mutta vain 10 .458 Socom patruunaa.

Ovatko Škorpion-konepistoolin 20 patruunan lippaat aseiden osia? 
Ne sopivat itselataava kertatulitoimisiin pistooleihin. Ovatko 
sarjatuliaseeseen liitettävät alun perin 10 patruunan tai 
sitä pienempikapasiteettiset, kuten Škorpion-konepistoolin 
10 patruunan lippaat lippaat, luvanvaraisia aseiden osia, jos 
niiden kapasiteettia ei ole erikseen pysyvästi rajoitettu?
Monista yleisistä pistoolimalleista, kuten Glockista,  
on  myös olemassa sarjatuliversiot ja siinä mielessä
myös Glockin lippaat ovat sarjatuliaseeseen liitettäviä.

Useimpia ampuma-aseiden lippaita on mahdollista käyttää sekä pitkissä 
että lyhyissä aseissa ja sekä sarjatuliaseissa, itselataavissa 
kertatuliaseissa, että lippaallisissa kertatuliaseissa. On esimerkiksi 
olemassa kiväärejä, jotka on suunniteltu käyttämään Glock-pistoolin 
lippaita. 

Ovatko latauslaitteen osat irti toisistaan latauslaitteita? 
Katsotaanko pelkkä lipasrunko latauslaitteeksi? Esimerkiksi 
tehdasvalmisteisen 10 patruunan lippaan kapasiteettia saattaa voida 
nostaa hieman vaihtamalla patruunanostimen. 

HE 183/1997 perusteluissa lukee ”Aseen osana tulisi pitää ainoastaan 
edellä mainittuja toiminnallisia kokonaisuuksia, ei sen sijaan aseen 
osien osia.
Päteekö kyseinen perustelujen kohta tulkintaohjeena edelleen myös 
myöhemmin luvanvaraistettuihin aseiden osiin?
Mitkä kaikki esineet katsotaan luvanvaraisiksi sarjatuliaseiden osiksi? 
Esimerkiksi sarjatuliaseen kaasumäntäsysteemi ja sen osat saattavat 
olla täysin samanlaisia kuin vastaavanlaisen itselataavan kertatuliaseen. 
Sarjatuliaseen iskurikin mahdollistaa sarjatulen yhdessä muiden osien 
kanssa siinä mielessä, että jos sitä ei ole niin sarjatulta ei voi ampua. 
Kuitenkin se saattaa olla täysin samanlainen kuin itselataavan kertatuliaseen, 
lippaallisen kertatuliaseen tai kertatuliaseen iskuri. Asiasta olisi mielestäni 
syytä tehdä tämän kaltainen selkeä ohje, josta näkisi selvästi, että mitkä 
kaikki esineet ovat luvanvaraisia ja mitkä eivät ole. Selvät ohjeet asiasta 
olisivat tarpeellisia siksi, ettei turhaan tehtäisi ilmoituksia luvattomista aseiden 
osista.
Katsotaanko jotkut esineet sarjatuliaseen osiksi vain, jos ne ovat yhdessä 
toisten kanssa eivätkä irti toisistaan?

Onko tulossa tarkempia virallisia ohjeita lippaiden kapasiteetin 
rajoittamiseen ja toimintakelvottomaksi tekemiseen, ennen kuuden 
kuukauden siirtymäajan päättymistä, kuin mitä on nyt asetuksessa? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi latauslaitteen toiminnan 
pysyvään estämiseen tai sen kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen? 

Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi metallisille lippaille?
Olisiko niille syytä käyttää kuumankestävää liimaa, jos ei ole
mahdollisuutta hitsaamiseen? 
Epoksiliimat ovat lujia, mutta eivät kestä korkeita lämpötiloja.
Kuumankestävät liimat  eivät ole erityisen lujia.

Jos metallisen lippaan kapasiteettia rajoittaa liimaamalla sen rungon
sisäpuolelle esteen, niin olisiko myös esimerkiksi heikennettävä
sen rakennetta niin, että jos liima poistetaan niin runko hajoaisi
käyttökelvottomaksi?
Voidaanko myös niittaaminen katsoa riittävän pysyväksi menetelmäksi
esteen kiinnittämisessä latauslaitteen kapasiteetin rajoittamiseen,
vaikka niittaamista ei mainita asetuksessa? 
Koska liimaaminen kuitenkin mainitaan asetuksessa niin käsitykseni 
mukaan se pitäisi voida katsoa riittävän pysyväksi.

Katsotaanko pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi myös poikkisahaamalla 
rajoitettu lipas, vaikka sellaista rajoittamistapaa ei mainita asetuksessa? 
Aikaisemmin on valmistettu katkaisemalla pienikapasiteettisia lippaita 
muovisista rynnäkkökiväärin lippaista.

Mitä tarkoitetaan jousten kiinnityspisteillä sisäministeriön asetuksessa 
teknisistä vaatimuksista ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä 
latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan 
pysyvästä estämisestä.
Siinä lukee ”estämällä jousien asentaminen paikalleen poistamalla 
niiden kiinnityspisteet”. Jos kiinnityspisteillä tarkoitetaan jousia varten 
olevia reikiä, niin kuinka voisi poistaa reiät? 

Tarvitseeko keskisytytteisten lippaallinen kertatulitoimisten kiväärien 
kiinteiden latauslaitteiden kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan 
tai sitä pienemmäksi? Esimerkiksi pistoolikaliberisissa vipulukkokivääreissä 
saattaa olla kiinteä yli kymmenen patruunan lipas. 
Tarvitseeko keskisytytteiseen lippaallinen kertatulitoimiseen kivääriin 
liitettävän latauslaitteen kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan tai sitä 
pienemmäksi, jos sellaiset keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja sarjatuliaseet, 
joihin kyseiset latauslaitteet sopisivat ovat harvinaisia?
Vanhoissa deaktivoiduissa sarjatuliaseissa saattaa olla iskuria lukuun ottamatta
koko sarjatuliaseen laukaisukoneisto. Saako sellaisen esineen omistaja pitää 
hallussa kaikki sen osat, jos hän ei luovuta sitä kenellekään ja tekee siitä viiden 
vuoden siirtymäajan kuluessa ilmoituksen?  

Oletetaan, että joku ase on koottu osittain sarjatuliaseeseen valmistetuista
osista. Mikä ratkaisee silloin sen onko kyseessä aselain 9 §:n 4 kohdassa 
tarkoitettu ampuma-ase, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella 
mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai 
itselataavalla kertatulella? 

Joitakin lippaita saattaa olla valmistettu sekä sarjatuliasemalleihin joiden valmistus
on aloitettu vuonna 1946 että myös uudempiin sarjatuliasemalleihin. 
Mikä ratkaisee silloin sen, onko latauslaite valmistettu sarjatuliasemalliin, 
jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946?

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/avoimia-kysymyksia-poliisihallitukselle-uudesta-aselaista/ .

Pyydän vastaamaan näihin kysymyksiin julkisesti esimerkiksi Suomen poliisin 
internet-sivuilla tai sähköpostiviestillä, jossa selvästi lukee, että sen 
SAA JULKAISTA tai sähköpostiliitteellä, jonka saa julkaista. 
Nämä asiat koskevat monia muitakin ihmisiä kuin minua.

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu