Arvoisat vastaanottajat!
Tässä on kysymyksiäni uuden aselain tulkinnasta Poliisihallitukselle.
Saako viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyllä, voimassa
olevalla ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavalla luvalla sellaiselle
aselain 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle, jonka
yksilöintitiedot luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta
2017 mennessä hankkia ja pitää hallussa muita aseiden osiksi luokiteltavia
latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Siirtymäsäännöksissä lukee: "Ennen tämän lain voimaantuloa, mutta
viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2017 myönnetyn, voimassa olevan
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan sellaiselle 9 §:n 4–6
kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle tai sen osalle, jonka yksilöintitiedot
luvanhaltija on ilmoittanut poliisille 12 päivään kesäkuuta 2017 mennessä,
voimassaolo jatkuu tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainittu
ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa sisältää myös
oikeuden hankkia ja pitää hallussa 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
latauslaitteita."
Saako 12 päivänä kesäkuuta 2017 jälkeen hankitun aselain 9 §:n 4–6
kohdassa tarkoitetun ampuma-aseen luvalla hankkia ja pitää hallussa
muita luvanvaraisia latauslaitteita kuin kyseiseen aseeseen sopivia?
Jos ampuma-aseen luvalla saa hankkia vain kyseiseen aseeseen sopivia
luvanvaraisia lippaita niin kuinka lippaita toiselle luovuttava henkilö voisi
varmistaa, että lupa oikeuttaa hankkimaan juuri kyseisiä lippaita?
Mitkä lippaat katsotaan pitkien ja mitkä lyhyiden aseiden lippaiksi
vai katsotaanko ne lähtökohtaisesti sekä pitkien että lyhyiden aseiden
latauslaitteiksi?
Millä patruunoilla mitataan lippaan kapasiteetti, jos siihen sopii
esimerkiksi sekä .223 Remington että .458 Socom patruunat?
Samaan lippaaseen saattaa mahtua 30 .223 Remington patruunaa,
mutta vain 10 .458 Socom patruunaa.
Ovatko Škorpion-konepistoolin 20 patruunan lippaat aseiden osia?
Ne sopivat itselataava kertatulitoimisiin pistooleihin. Ovatko
sarjatuliaseeseen liitettävät alun perin 10 patruunan tai
sitä pienempikapasiteettiset, kuten Škorpion-konepistoolin
10 patruunan lippaat lippaat, luvanvaraisia aseiden osia, jos
niiden kapasiteettia ei ole erikseen pysyvästi rajoitettu?
Monista yleisistä pistoolimalleista, kuten Glockista,
on myös olemassa sarjatuliversiot ja siinä mielessä
myös Glockin lippaat ovat sarjatuliaseeseen liitettäviä.
Useimpia ampuma-aseiden lippaita on mahdollista käyttää sekä pitkissä
että lyhyissä aseissa ja sekä sarjatuliaseissa, itselataavissa
kertatuliaseissa, että lippaallisissa kertatuliaseissa. On esimerkiksi
olemassa kiväärejä, jotka on suunniteltu käyttämään Glock-pistoolin
lippaita.
Ovatko latauslaitteen osat irti toisistaan latauslaitteita?
Katsotaanko pelkkä lipasrunko latauslaitteeksi? Esimerkiksi
tehdasvalmisteisen 10 patruunan lippaan kapasiteettia saattaa voida
nostaa hieman vaihtamalla patruunanostimen.
HE 183/1997 perusteluissa lukee ”Aseen osana tulisi pitää ainoastaan
edellä mainittuja toiminnallisia kokonaisuuksia, ei sen sijaan aseen
osien osia.”
Päteekö kyseinen perustelujen kohta tulkintaohjeena edelleen myös
myöhemmin luvanvaraistettuihin aseiden osiin?
Mitkä kaikki esineet katsotaan luvanvaraisiksi sarjatuliaseiden osiksi?
Esimerkiksi sarjatuliaseen kaasumäntäsysteemi ja sen osat saattavat
olla täysin samanlaisia kuin vastaavanlaisen itselataavan kertatuliaseen.
Sarjatuliaseen iskurikin mahdollistaa sarjatulen yhdessä muiden osien
kanssa siinä mielessä, että jos sitä ei ole niin sarjatulta ei voi ampua.
Kuitenkin se saattaa olla täysin samanlainen kuin itselataavan kertatuliaseen,
lippaallisen kertatuliaseen tai kertatuliaseen iskuri. Asiasta olisi mielestäni
syytä tehdä tämän kaltainen selkeä ohje, josta näkisi selvästi, että mitkä
kaikki esineet ovat luvanvaraisia ja mitkä eivät ole. Selvät ohjeet asiasta
olisivat tarpeellisia siksi, ettei turhaan tehtäisi ilmoituksia luvattomista aseiden
osista.
Katsotaanko jotkut esineet sarjatuliaseen osiksi vain, jos ne ovat yhdessä
toisten kanssa eivätkä irti toisistaan?
Onko tulossa tarkempia virallisia ohjeita lippaiden kapasiteetin
rajoittamiseen ja toimintakelvottomaksi tekemiseen, ennen kuuden
kuukauden siirtymäajan päättymistä, kuin mitä on nyt asetuksessa?
Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi latauslaitteen toiminnan
pysyvään estämiseen tai sen kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen?
Mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi metallisille lippaille?
Olisiko niille syytä käyttää kuumankestävää liimaa, jos ei ole
mahdollisuutta hitsaamiseen?
Epoksiliimat ovat lujia, mutta eivät kestä korkeita lämpötiloja.
Kuumankestävät liimat eivät ole erityisen lujia.
Jos metallisen lippaan kapasiteettia rajoittaa liimaamalla sen rungon
sisäpuolelle esteen, niin olisiko myös esimerkiksi heikennettävä
sen rakennetta niin, että jos liima poistetaan niin runko hajoaisi
käyttökelvottomaksi?
Voidaanko myös niittaaminen katsoa riittävän pysyväksi menetelmäksi
esteen kiinnittämisessä latauslaitteen kapasiteetin rajoittamiseen,
vaikka niittaamista ei mainita asetuksessa?
Koska liimaaminen kuitenkin mainitaan asetuksessa niin käsitykseni
mukaan se pitäisi voida katsoa riittävän pysyväksi.
Katsotaanko pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi myös poikkisahaamalla
rajoitettu lipas, vaikka sellaista rajoittamistapaa ei mainita asetuksessa?
Aikaisemmin on valmistettu katkaisemalla pienikapasiteettisia lippaita
muovisista rynnäkkökiväärin lippaista.
Mitä tarkoitetaan jousten kiinnityspisteillä sisäministeriön asetuksessa
teknisistä vaatimuksista ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä
latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan
pysyvästä estämisestä.
Siinä lukee ”estämällä jousien asentaminen paikalleen poistamalla
niiden kiinnityspisteet”. Jos kiinnityspisteillä tarkoitetaan jousia varten
olevia reikiä, niin kuinka voisi poistaa reiät?
Tarvitseeko keskisytytteisten lippaallinen kertatulitoimisten kiväärien
kiinteiden latauslaitteiden kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan
tai sitä pienemmäksi? Esimerkiksi pistoolikaliberisissa vipulukkokivääreissä
saattaa olla kiinteä yli kymmenen patruunan lipas.
Tarvitseeko keskisytytteiseen lippaallinen kertatulitoimiseen kivääriin
liitettävän latauslaitteen kapasiteettia rajoittaa kymmeneen patruunaan tai sitä
pienemmäksi, jos sellaiset keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja sarjatuliaseet,
joihin kyseiset latauslaitteet sopisivat ovat harvinaisia?
Vanhoissa deaktivoiduissa sarjatuliaseissa saattaa olla iskuria lukuun ottamatta
koko sarjatuliaseen laukaisukoneisto. Saako sellaisen esineen omistaja pitää
hallussa kaikki sen osat, jos hän ei luovuta sitä kenellekään ja tekee siitä viiden
vuoden siirtymäajan kuluessa ilmoituksen?
Oletetaan, että joku ase on koottu osittain sarjatuliaseeseen valmistetuista
osista. Mikä ratkaisee silloin sen onko kyseessä aselain 9 §:n 4 kohdassa
tarkoitettu ampuma-ase, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella
mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai
itselataavalla kertatulella?
Joitakin lippaita saattaa olla valmistettu sekä sarjatuliasemalleihin joiden valmistus
on aloitettu vuonna 1946 että myös uudempiin sarjatuliasemalleihin.
Mikä ratkaisee silloin sen, onko latauslaite valmistettu sarjatuliasemalliin,
jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946?
Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/avoimia-kysymyksia-poliisihallitukselle-uudesta-aselaista/ .
Pyydän vastaamaan näihin kysymyksiin julkisesti esimerkiksi Suomen poliisin
internet-sivuilla tai sähköpostiviestillä, jossa selvästi lukee, että sen
SAA JULKAISTA tai sähköpostiliitteellä, jonka saa julkaista.
Nämä asiat koskevat monia muitakin ihmisiä kuin minua.
Parhain terveisin,
Aaro Kustaanheimo
Poliisilta tarvitaan selventäviä ohjeita, jotka ovat netissä kaikkien luettavissa.
Poliisin kotisivulla voisi olla myös erityinen aselakia koskeva osio, jossa kansalaiset voivat esittää kysymyksiä ja poliisi antaa kysymyksiin sitovat vastaukset.
Poliisin kotisivulla pitäisi myös olla luettelo asekaapeista, jotka on jo hyväksytty ”erittäin vaarallisen aseen” säilytykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäministeriön asetus ampuma-aseiden säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170956 Ainakin uudempien kaappien osalta on yleensä selvitettävissä, onko valmistaja luokitellut ne standardin mukaisiksi. Epäselvää asekaappien osalta on myös se, että millä tavoin seinään pultatut kaapit katsotaan riittävän hyvin pultatuiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on vanha asetus. Siitä ei ole mitään apua pääteltäessä mikä kaappi on riittävän hyvä uuden aselain mukaisen ”erittäin vaarallisen aseen” säilyttämiseen.
Asekaappeja on ”ziljoona” erilaista ja hyväksynnät hyvin epäselviä.
Ehdottomasti parasta asekaapin ostajan kannalta olisi, että poliisin kotisivulta löytyisi luettelo hyväksytyistä kaapeista. On nimittäin nimenomaan poliisin asia päättää milloin asetta säilytetään turvallisesti.
Jos aseen omistaja ostaa vaikkapa 1000 euroa maksavan asekaapin, niin ei voi olla kuitenkaan varma onko se riittävän hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliisin on paha antaa ohjeita asiassa, josta poliisikaan ei tiedä sen enempää kuin valveutuneet kansalaiset. Poliisi valvoo lakia, mutta ei voi tulkita sitä mielivaltaisesti. Tästä syystä epäselvät asiat on mittautettava eri oikeusasteissa, jolloin niihin saadaan lainvoimainen päätös. Kansalaisen kannalta on ikävää, että se kallis ase on prosessin ajan poliisin takavarikossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni oikeusvaltiossa ihmisten kuuluisi saada laki- ja asetustekstejä lukemalla etukäteen tietää mitkä teot ja laiminlyönnit ovat rikoksia. Kyseisiä tekstejä olisi voitu selventää valmisteluvaiheessa lievempään suuntaan.
Juha Sipilän hallitus antoi Poliisihallituksen osallistua aselain valmisteluun huomattavasti ennen kuin ensimmäistäkään hallituksen esityksen luonnosta oli julkaistu: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f74fd633-57f6-4514-be3f-701497b43040/9cc4154a-c9f1-4113-9529-576df869c6f5/LAUSUNTO_20180606105621.pdf Se olisi jo silloin voinut todeta siitä samalla tavoin kuin puolustusvaliokunta: ”Esitystä voidaan valiokunnan mielestä pitää tältä osin erittäin ongelmallisena, koska lippaita on Suomessa yksityishenkilöiden hallussa paljon, eikä niitä ole rekisteröity poliisin sähköiseen lupajärjestelmään siitä syystä, ettei niitä tällä hetkellä koske lupa-, ilmoitus- eikä merkintämenettely.”: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_19+2018.aspx
Ilmoita asiaton viesti