Apteekkariliiton hallitusohjelmatavoitteet

Apteekkariliitolla on suuri hinku vaikuttaa tulevan hallituksen ohjelmaan. Tässä siihen muutamia kommentteja:

1. Ohjataan apteekkitoimintaa ensisijaisesti terveydenhuollon tavoitteiden näkökulmasta. Toiminnan tulee olla jatkossakin lääketeollisuudesta ja lääketukuista riippumatonta sekä viranomaisille ja kansalaisille läpinäkyvää.

Terveydenhuollon näkökulma on tietenkin keskeinen, olipa järjestelmä millainen tahansa. Eli pitää arvioida miten sujuvasti lääkejakelun eri vaihtoehdot palvelisivat terveydenhuollon kokonaisuutta. Apteekit eivät suinkaan ole ainoa vaihtoehto.

Viittauksella lääketeollisuudesta ja lääketukuista riippumattomuuteen Apteekkariliitto pyrkii ilmeisesti torjumaan Ruotsin ja Norjan kaltaista lyhennettyä (eli tehostettua) lääkkeiden jakeluketjua, jossa tukut voivat omistaa apteekkeja.

2. Taataan lääkkeiden ja lääkeneuvonnan saatavuus, saavutettavuus ja turvallisuus koko Suomessa.

Tähän apteekit eivät ole ainoa mahdollisuus. Monelta osin päästäisiin parempaan ja ennen muuta taloudellisempaan lopputulokseen jakamalla lääkkeet suoraan terveyskeskuksista. Kun vielä jakelu- ja varmuusvarastot olisi yhdennetty, toimitusvarmuus olisi huikeasti nykyistä parempi kattaen jopa kaikkein vakavimmat kriisitilanteet (esim. sähkönjakelun tai tietoliikenteen lamautumisen).

3. Kehitetään verkkoapteekkitoimintaa osana maankattavaa lähiapteekkien verkostoa varmistaen eri kokoisten apteekkien toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata alueidensa lääkehuollon palveluista.

Verkkoapteekkitoimintaa tuskin kannattaa pilkkoa yksittäisille apteekeille. Keskitettynä se toimisi taloudellisimmin.

4. Varmistetaan lähiapteekkien toimintaedellytykset apteekkijärjestelmää kehitettäessä. Kytketään apteekit vahvasti osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja mahdollistetaan matalan kynnyksen terveydenhuollon palvelujen tarjoaminen apteekeissa.

Terveydenhuoltopalveluja ei ole mielekästä hajauttaa apteekkeihin. On kustannustehokkainta pitää järjestelmä koossa.

5. Hyödynnetään apteekkeja lääkehoidon kokonaisuuden hallinnassa. Keinoja ovat muun muassa säännölliset lääkehoidon arvioinnit iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville.

Kuten edellisessä kohdassa. On myös hieman omituista, että lääkinnän osalta apteekit pyrkivät hoitoprosessissa lääkärien rinnalle, elleivät vallan ohi, mikä on haitallista kokonaisuuden pilkkomista.

6. Tuetaan omaishoitajia niin, että he voivat hyödyntää apteekin farmaseuttisia palveluita.

??

7. Ohjeistetaan sosiaalihuollon palveluyksiköt yhteistyöhön lähiapteekin kanssa lääkehoitoprosessin turvallisuuden parantamiseksi.

Tässäkin tavoitteena lienee lähinnä kasvattaa markkinoita.

8. Hillitään lääkekorvauskustannusten kasvua edistämällä biosimilaarien käyttöä.

Toteutettavissa ilman apteekkejakin.

9. Toteutetaan lääketaksa-apteekkiverouudistus, jolla alennetaan lääkkeiden hintoja, taitetaan lääkekorvausmenojen kasvu ja pienennetään apteekkien välisiä tuloeroja.

Parhaiten lääkekustannuksia voitaisiin leikata oikaisemalla lääkejakeluketju lyhimmäksi mahdolliseksi (ks. Pelkistetty Sote). Pelkistetyssä Sotessa apteekin asiakkaat saisivat julkisen puolen hintoja vastaavan suorakorvauksen, jonka päälle apteekit laittaisivat haluamansa toimitusmaksun.

10. Kehitetään apteekkijärjestelmää yrittäjäpohjaisena ja ammatillisuuteen perustuvana kokonaisuutena, jossa toiminnan harjoittaminen perustuu henkilökohtaiseen apteekkilupaan.

Apteekkijärjestelmä pitää muokata kilpailluksi ja aidosti yrittäjäpohjaiseksi. Ilman omaa lääkevalmistusta toimivalta yrittäjältä tulee kuitenkin vaatia vähintään farmaseutin tutkinto. Mikäli lääkejakeluketju oikaistaisiin kustannustehokkaimmaksi mahdolliseksi, apteekit todennäköisesti keskittyisivät vapaakauppalääkkeisiin, joihin niillä jo nyt on karkeasti puolet voitoista tuottavat osakeyhtiöt.

Apteekkariliiton tavoitteena on siis säilyttää nykyinen apteekkijärjestelmä lähes entisellään apteekkarien oikeutena verottaa sairaita. Lisäksi liitto haluaisi kahmaista itselleen osia muistakin terveydenhoitopalveluista. Liiketoiminnan laajentamisen lisäksi tarkoituksena lienee osin myös tuoda mukaan aineksia, joilla apteekkiuudistuksen kriittisimpiin kohtiin kohdistuvaa huomiota voidaan heikentää, ja joista ”kompromissina” olisi helppo luopua.

Tilanne ei ole kovin tasapuolinen, koska apteekkareilla on varaa lobata, kun taas vaikkapa Pelkistetyllä Sotella ei ole rahaa lainkaan. Apteekkariliiton korruptiiviset suhteet puolueisiin ovat vaikeita osoittaa, mutta ainakin keskustapuolueella on ohjelmassaan siitä varsin selkeä viite. Jos lähtökohdaksi ilman mitään perusteluja otetaan kategorinen kanta, ettei apteekkijärjestelmään puututa, kannanotto on todennäköisesti ollut vastikkeellinen. Sama koskenee muitakin puolueita, vaikkakin ilman ohjelmakirjausta. Miten muuten on ymmärrettävissä, että apteekkiuudistukset aina tyssäävät viimeistään viime metreillä.