Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämisen suuntaviivat  

Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaos on julkistanut selvityksiä apteekkitalouden uudistamisesta.  

Selvitysten mukaan lääkeasioiden tiekartan toimeenpano koostuu neljästä kokonaisuudesta:

1. Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjärjestelmien kehittämisestä
2. Lääkehoitojen arvioinnin kehittämisestä 

3. Uusien lääkehoitojen käyttöönotosta/joistakin vanhoista hoidoista luopumisesta ja
4. Lääkekorvausjärjestelmän ja sairaaloiden hankintamenettelyjen kehittämisestä 

                                                                                                                     Apteekkitoiminnan talouden ja lääkkeiden jakelun kehittämisen tavoitteena on pienentää apteekkien osuutta lääkehoidon kokonaiskustannuksissa (Apteekkijärjestelmän kehittäminen. Nykytilan arviointi ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 6, Helsinki 2023). Työryhmän mukaan apteekkitalouden uudistaminen edellyttää apteekkijärjestelmän (= lääkkeiden jakelun) tarkastelua kokonaisuutena. Työryhmät ovat kuitenkin tarkastelleet apteekkijärjestelmää vain apteekkien omistuspohjan näkökulmasta. Näin siitäkin huolimatta, että entistä kiinteämmän integraation tarve potilashuollon kanssa on tunnistettu. Vain perinteiseen lääkejakeluun rajoittunut lähestymistapa ei kykene kunnolla vastaamaan nykytilanteen asettamiin haasteisiin.

Tiekartan näkökulman rajoittuminen vain yhteen lääkejakelun osatekijään tekee järjestelmän uudistamisesta monimutkaisen ja tarpeettomasti nykyjärjestelmään sitoutuvan. Tarkasteluun olisi pitänyt sisällyttää myös tukkukauppa, potilashuolto ja varmuusvarastointi ja niiden välisten synergiaetujen huomiointi. Jos tiekarttaa verrataan Pelkistetyn Soten ehdotukseen, useimmat sen kehittämisehdotuksista ovat tarpeettomia tai vanhentuneita, sillä kaikki ne toteutuisivat lähes automaattisesti Pelkistetyn Sote-mallin yksinkertaisen perusratkaisun myötä. STM:n työryhmien esittämät toimenpiteet ovatkin lähestulkoon sahanjauhojen sahaamista, josta saataisiin pieni hyöty suurella vaivalla.

STM:n tavoite pienentää lääkejakelun kustannuksia on perusteltu, sillä OECD on arvioinut terveysmenojen kasvun todennäköisesti jatkuvan. Työryhmä näkee, että ”Hintakilpailun edistämistä olisi jatkossa syytä tarkastella laajemmin kuin vain nykyjärjestelmän ominaisuuksia muokaten ja avohoidossa tai laitoksissa käytettäviin lääkkeisiin keskittyen.” Selkeää Pelkistettyä Sotea vastaavaa kokonaisratkaisua ei kuitenkaan pohdita. 

STM:n työryhmä ehdottaa, että apteekkitoiminnan koordinoinnin ja johtamisen tulisi tapahtua jatkossa pääosin hyvinvointialueen ja yhteistoiminta-alueen tasolla. Kalliiden lääkkeiden hankinnoissa enemmistö kannatti kuitenkin valtakunnallista keskittämistä. Sen sijaan Pelkistetyn Soten malli hajauttaisi lääkehuollon terveyskeskus- ja sairaalatasolle, mutta keskittäisi lääkkeiden jakelun ja siihen liittyvän käytön, vaikuttavuuden ym. seurannan Terveyshallitukselle. Kun lääkkeet olisivat maksuttomia (siis suoraan valtion hankkimia ja kustantamia), mitään alueellisia eroja ei pääsisi syntymään eikä avohoidon lääkejakelu jäisi enää muusta palvelujärjestelmästä irralliseksi ja monikanavaisesti rahoitetuksi. Samalla pystyttäisiin ajantasaisesti seuraamaan ja arvioimaan lääkehoidon kustannuksia sekä eri ohjaustoimien vaikutuksia niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Pelkistetyn Soten Terveyshallitus olisi selväpiirteinen ohjauksen väline. Valtakunnallisen ohjauksen puute on nykyjärjestelmän selkeä heikkous, jota vielä alueiden itsehallinto korostaa.  

STM:n työryhmän mielestä myös vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen olisi huomioitava, mutta keinoja siihen ei esitetä. Sen sijaan Pelkistetyssä Sotessa asiaan on esitetty toimiva jopa globaalit katastrofitilanteet kattava ratkaisu. 

Kun Pelkistetyn Soten malli ratkaisisi keskeisimmät lääkehuollon ongelmat ilman kompromisseja ja suora varmuusvarastointiin yhdennetty jakeluketju puolittaisi useimpien lääkkeiden hinnat, on perin outoa, ettei sitä ole ainoassakaan yksityiskohdassa poliittisella tasolla huomioitu. Tuntuu kohtuuttomalta, että apteekkarien ja lääketoimittajien muutaman sadan miljoonan euron etu ajaa sujuvuuden, miljardisäästön ja suuren tulevaisuuspotentiaalin ohi.  

Kalevi Salonen

Mika Seppälä