Sotessa kaadettava raja-aitoja

Otsikko on Hanna Tainion Kuntalehden (10/2020) kolumnista, jossa hän arvioi Marinin hallituksen sote-lakiluonnosta.

Hän toteaa, että kovan kiireen takia kaikkia esityksen osia ole kunnolla pohdittu. Hän kiinnittää myös huomiota siihen, ettei mahdollisia vaihtoehtoja ole edes yritetty selvittää, mikä on vastoin lainsäädännön prosessioppaan ohjeistusta.

Seuraavassa suhteutan Hanna Tainion arvioita Pelkistettyyn soteen.

  1. Eräs keskeinen arvostelun kohde on, että vain Uusimaa on saamassa oman erillisratkaisunsa, vaikka muidenkin maakuntien välillä on suuria eroja väestön kasvussa, taloudellisessa kantokyvyssä sekä elinkeinorakenteessa. Pelkistetyn soten yhtenä keskeisenä piirteenä on terveydenhuollon alueellinen optimointi. Se sisältää sekä yhteistyötä että erikoistumista ilman minkäänlaista alueiden välistä kilpailua. Mitään erillisratkaisuja ei tarvita vaan kaikkialla Suomessa on tasa-arvoiset terveyspalvelut.
  2. Lakiluonnoksen mukaan yksityistä sektoria voi hyödyntää, mutta sen käytölle on tiukat rajat. Pelkistetyssä sotessa mitään yksityisen terveydenhuollon sääntelyä ei tarvita vaan potilaat voivat valita milloin tahansa mitä palveluja ja mistä he haluaisivat. Koska yksityisellä puolella suorakorvauksen saisi vain julkisen puolen vastaavaan omakustannushintaan saakka, hintakilpailukyky vaikuttaisi ratkaisevasti julkisen ja yksityisen puolen markkinaosuuksiin. Lopputuloksena julkinen puoli Eräs keskeinen arvostelun kohde on, että vain Uusimaa on saamassa oman erillisratkaisunsa, vaikka vastaavia alueellisia todennäköisesti vastaisi valtaosasta terveydenhuoltoa.
  3. Lähtökohta, jossa tuotanto on pääosin julkista, on hyvä ja kannatettava, mutta se ei saa estää eri tuottajien ja tuotantotapojen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Tarvitaan uusia innovaatiota, joita yksityinen sektori voi ketterämpänä kehittää ja tuoda yhteistyöhön. Pelkistetyn soten rakenteet, kuten Terveyshallituksen kehitys- ja innovaatioyksikkö, tekevät yksityisen puolen ketterämmyyden kovastikin kyseenalaiseksi. Pelkistetyssä sotessa ei olisi mitään esteitä (valvonta tietenkin olisi) yksityisten yritysten tai ammatinharjoittajien toiminnalle vaan kilpailu olisi vapaata.
  4. Olisi ollut parempi [laajojen ulkoistusten] mitättömyyden sijaan säätää esimerkiksi mahdollisuudesta irtisanoa lain kanssa ristiriitaiset sopimukset ja mahdollisuudesta riitauttaa irtisanominen. Pelkistetyssä sotessa ei ole tarvetta mitätöidä vanhoja sopimuksia, mutta uusia ei sallittaisi. Sopimuksia tehneet kunnat vastatkoon itse tekemisistään sovittujen kausien loppuun saakka. Vaikka kymmenenkin vuoden siirtymäaika on mahdollinen, koska samaa suorakorvausratkaisua kuin yksityisiin yrityksiin muutenkin voitaisiin soveltaa myös laajoihin ulkoistuksiin
  5. Näen myös kohtuuttomana, jos nykyisiä hyvin toimivia toimintamalleja joudutaan purkamaan. Näin voi käydä esimerkiksi julkisessa omistuksessa oleville Tekonivelsairaala Coxalle ja Sydänsairaalalle, joiden toiminta rajataan turhan tiukkaan vain omien sote-maakuntien alueelle. Pelkistetyssä sotessa erikoituneilla yksiköillä on nimenomainen sijansa. Ne eivät kuitenkaan voisi olla sen paremmin kunta- kuin kuntayhtymäomisteisia osakeyhtiöitä.
  6. Itsehallinnollisella maakunnalla pitää olla itsellään valta päättää siitä, miten palveluita tuotetaan. Demokraattisilla vaaleilla valituille valtuutetuille olematon liikkumavara voi tulla ikävänä yllätyksenä. Pelkistetyssä sotessa sairaanhoitopiireillä olisi edustukselliset hallintoelimet eikä palveluja tarvitsisi tuottaa kaikkialla kaavamaisesti samalla tavalla. Sairaanhoitopiiri toimii yhteistyössä Terveyshallituksen, kuntien ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa, jolloin kansalaiset voivat saada laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut entistä selvästi sujuvammin ja edullisemmin.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu