Lasten raiskauksista puhuminen kiellettyä Facebookissa

Tein maanantai-iltana Facebookiin päivityksen, jossa kritisoin mediaa ja poliitikkoja siitä, etteivät ne ota haittamaahanmuuton aiheuttamia ongelmia keskusteluun, vaikka Oulussa tapahtuneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset puhututtivat juuri silloin koko kansaa. Yle oli nimittäin ottanut illan A-studion pääaiheeksi äärioikeiston, ja kommentoijaksi ministeri Mykkäsen. Tuolloin asiaan ei ollut vielä kommentoinut sisä- eikä pääministeri, saati presidentti. Poliisi kielsi, että kyse olisi seksuaalirikosaallosta, mutta seuraavana päivänä päätti kuitenkin tiedottaa lapsia ja heidän vanhempiaan ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka pyrkivät kontaktiin alaikäisten kanssa. Tänään esimerkiksi Iltalehti käyttääkin jo termiä "seksirikollisliiga".

Noin tunti sitten kyseinen päivitykseni poistettiin poliitikkosivultani Facebookin toimesta, ja sain kolmen päivän käyttökiellon. Kuvan päivityksineen ehti nähdä noin 30 000 suomalaista. Jo aiemmin Facebook oli poistanut niin ikään päivitykseni vuodelta 2015, jolloin kommentoin Kempeleessä tapahtunutta alaikäiseen kohdistunutta raiskausta. Seuraavaksi odotettavissa on, että Facebook poistaa myös uusimman päivitykseni lasten raiskaustapauksiin liittyen. Päivitys on jaettu noin 4500 kertaa, ja sen on nähnyt jo yli 300 000 henkilöä. Aihe kiinnostaa nyt siis ihmisiä, ja keskustelun pitäisi olla avointa, jotta ongelmiin voidaan miettiä ratkaisuja. Sen sijaan väärät mielipiteet ja ratkaisuehdotukset sensuroidaan sosiaalisesta mediasta yhteisönormeihin ja vihapuheeseen vedoten. Monopoliasemassa oleva Facebook päättää siis suomalaisten puolesta, mistä saa puhua milläkin tavalla. Sananvapauden rajoittaminen johtaa ainoastaan polarisoituneempaan yhteiskuntaan, ja siksi olen tästä kehityksestä erityisen huolissani.

Kritiikkini maanantai-illan A-studiota kohtaan osui oikeaan, sillä pääaiheena oli siis äärioikeisto, ja maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista puhuttiin lopulta ohjelmassa vain joitain minuutteja. Tilastoja seliteltiin jälleen kerran "ilmoitusherkkyydellä", eikä lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten juurisyihin haluttu puuttua millään tavalla. Jokainen selväjärkinen ymmärtää, että kulttuurierot turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä ovat järkyttävän suuret, eikä tätä tosiasiaa pitäisi enää sivuuttaa. Haluttomuus kotoutua vaikeuttaa asiaa entisestään, eivätkä mitkään kotouttamisresurssit tai valistustyö auta. Muualla Euroopassa tällaiset laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosaallot ovat jo arkipäivää, ja myös KRP:n rikosylikomisario MTV:lle antamassaan haastattelussa patistelee suomalaisia heräämään, sillä nyt esille tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, ja tämänkaltainenkin rikollisuus on nykypäivänä yhä järjestäytyneempää ja raaempaa.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista puhuttiin median, poliitikkojen ja viranomaisten toimesta yksinomaan hädänalaisina pakolaisina, vaikka muualla Euroopassa tulijoista alettiin hyvin pian käyttää termiä siirtolainen. Tämänkin tapauksen osalta voidaan huomata, että sallittu termistö muuttuu sitä mukaa, kuin yksityiskohtia vuotaa julkisuuteen, eikä niitä voida enää kiistää tai peitellä. Poliisi ja media olivat edeltävällä viikolla tapahtumista hiljaa hyvin pitkään, mutta sosiaalisessa mediassa velloneet huhut tapauksen ympärillä pakottivat uutisoimaan aiheesta. 

Nyt kantaa ovat vihdoin ottaneet myös ministerit ja presidentti lähinnä järkytystä voivotellen. Varsinaiset ratkaisuehdotukset ovat odotetusti vielä kovin laimeita, eikä edelleenkään tunnusteta kulttuurieroja ja kotoutumishaluttomuutta syiksi näihin järkyttäviin tekoihin. Ministeri Mykkänen kehuskeli maanantain A-studiossa ulkomaalaisrikollisten karkottamisen olevan pian aiempaa helpompaa, mutta unohti samalla, ettei Irak ota vastaan edes sellaisia kansalaisiaan, jotka rikoksiin eivät ole syyllistyneet. Sen ihmeen haluaisin nähdä, miten ministeri aikoo pakkopalauttaa rikollisia Irakiin. Surullisinta on, että tietojen mukaan ainakin yhdelle epäillylle on myönnetty Suomen kansalaisuus, jonka vuoksi hänen karkottamisensa ei nykylainsäädännön puitteissa ole edes mahdollista. 

Suomalaisessakin mediassa on kovasti keskusteltu venäläisten vaikuttaneen Usan presidentinvaaleihin Facebookin avulla. Kun on kerran myönnetty Facebookilla olevan näin suuri valta demokraattisten vaalien lopputulokseen, on meidän täällä Suomessakin oltava hereillä siitä, millaista sisältöä Facebook meille näin vaalien alla näyttää – ja jättää näyttämättä.