Oikean tiedon lähde IV

Totuuden jäljille meitä ei helpolla päästetä.

Klassisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Ympäröivän todellisuuden kokemiseen vaikuttaa tietoisuutemme taso. Siitä syystä ihmiset voivat kokea asioita samoissa tilanteissa täysin eri tavalla.

Kuten aiemminkin historiassa, myös nykyään, ihmisiä yhdistää tai jakaa erilainen käsitys totuudesta. Kun oivaltaa tämän, ymmärtää samalla, että kaikki ihmisyhteisön konfliktit perustuvat erilaiseen käsitykseen totuudesta.

Ratkaisua tähän etsitään kuumeisesti tieteestä ja tieteentekijöiden mahdollisuuksista tuottaa luotettavaa tietoa. Me kaikki tarvitsemme sellaista tietoa, johon voisimme luottaa ja jopa toimia sen mukaisesti. Tarvitsemme varmuutta siitäkin, että saamamme tieto on luotettava.

Media on nykyään se kanava, josta ihmiset lukevat uutisia ja saavat samalla tietoa uusista tutkimuksista.

Kuitenkin vain harvat ihmiset suhtautuvat varauksella mediassa leviäviin tutkimustuloksiin, jotka ovat liian usein osatotuuksista revittyjä tulkintoja. Esittämällä palasia tutkimusartikkeleista on mahdollista saada hyvin erilainen kuva aiheesta ja otsikko mediaan, silloinkin kun oikea tutkimustulos on oikeasti painvastainen.

Miten voidaan päästä totuuden jäljille?

Yksi tapa on oma havainto. Täysin aukoton ei ole sekään. Asian kuitenkin pelastaa se, että tiede on aina itseensä korjaava. Tästä syystä siinä vaiheessa, kun tietynlaisia havaintoja kertyy erityisen paljon kyseessä alkaa olla oikea tieto. Ihmisten kannattaisi enemmän luottaa siihen.

Median osalta on ollut usein näyttöä siitä, että ihmisten omia havaintoja vähätellään ja jopa poljetaan. Jopa silloinkin, kun niitä on tullut valtavat määrät lehtiartikkelien kommentteina. Sellainen median toimintatapa kertoo paljon median sisäistämästä konsensuksen vaatimuksesta.

Tämä median sisälle pesiytynyt konsensuksen vaatimus on viimeisten vuosikymmenien aikana korruptoinut median lisäksi koko tieteen käsitteen.

Kuka pelastaisi tämän tilanteen?

Yrityksiä pelastaa tiede ja ihmisten luottamus siihen on kyllä ollut, keskustelua kuitenkaan ei.

 

Kun media hiljenee jostain, syitä tähän hiljenemiseen ilmeisesti on.

 

Tässä vielä yksi tutkimus, josta jokaisen itseään lukutaitoiseksi pitävän olisi hyvä tietää:

https://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0020124#abstract0

Aive Pietilä
Vantaa

Työssäkäyvä pääkaupunkiseudulla asuva perheenäiti, lapset ovat kyllä aikuisia.
Yhteiskunnallinen keskustelu kiinnostaa ja haluankin mahdollisuuksien mukaan siihen osallistua.
Myös kansanterveys on sellainen tärkeä aihe, josta pitäisi julkisuudessa käydä enemmän keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu