Tämän ajan ilmiö – uuslukutaidottomuus

Uuslukutaidottomuus.

Keskustelin kaverini kanssa äskein tästä ajasta, nykyajan ilmiöistä ja päättäjien kyvyttömyydestä ratkaista syntyneitä ongelmia. Yhdessä siinä pohdittiin, että mistä tämä kaikki voisi johtua?

Päädyttiin tämän eläinlääkäriksi opiskelleen kaverini kanssa seuraaviin huomioihin. Nykytilan taustalla voi olla massiivisen mielipidemuokkauksen lisäksi myös yhä yleistyvä uuslukutaidottomuus.

Johtuvatko ongelmat siitä, ettei niitä saatu ajoissa ratkaistua tai siitä, että selkeitä tieteeseen perustuvia ratkaisuja ei ole ollut tiedossa? Tai jopa siitä, että liian monet julkiset instituutiot pyörivät, ainakin osittain, yksityisten toimijoiden avustusten varassa?

Tämä, kohta päätyvä vuosi on näyttänyt, että meillä ei ole riittävästi tieteellistä tutkittua tietoa kaikesta tarpeellisesta. Tutkittua tietoa ei myöskään tule riittävän nopeasti jokaisen ulottuville. Tai siitä jopa vaietaan, joten suurin osa kansasta kerää tietoja helposti löytyvistä lähteistä, eli mediasta.

Silti, meillä on olemassa paljon perustietoa, joka on syntynyt ajan mittaan tutkimusten kautta. Sitä tietoa voidaan koko ajan käyttää.

Keskuudessamme on paljon ihmisiä jotka suorastaan huutavat uskovansa tieteeseen, ja toimivan sen mukaan. Mutta mistä silloin on kyse, jos tutkittua tietoa asiasta ei ole, tai sitä on liian vähän?

Ihmiset ovat yleensä mukavuudenhaluisia, ja kaiken pitää olla helposti saatavilla. Usein mediassa luodaan erilaisia ilmiöitä jonkin yksittäisen tapahtuman perusteella. Kovin harva meistä lähtee tarkistamaan jonkin mediassa julkaistun artikkelin taustoja ja kyseenalaistamaan siinä esitettyjä väittämiä.

Kaikki me pidämme itseämme lukutaitoisina. Luetun tekstin merkitysten ymmärtäminen voi kuitenkin monilla meistä olla hyvin erilainen. Nykyään media huutaa otsikoissa jotakin, mutta artikkelia lukiessa huomaa, että sen sisältö onkin ihan muuta. Totuudenjyviä on vaikeaa löytää ja artikkelissa esiin tulleiden asioiden jatkoselvittelyyn ei löydy sekä aikaa että halua.

Jopa tilastoja voidaan esittää monilla eri tavoilla. Esimerkiksi tilastoista voidaan jättää esittämättä joitakin tuloksia, jonka seurauksena asioiden syy-yhteys vääristyy. Tätä on koettu viime aikana paljon.

Monet ihmiset ovat lopettaneet median seuraamisen. Yleensä juuri nämä ihmiset uskaltavat kyseenalaitaa median hurjalta kuulostavia väittämiä. Paljon työtä pitää tehdä tutkiakseen itse tilastoja sekä aikaisempaa tietoa asiaan liittyvistä ilmiöistä. Ihmisillä jotka tutkivat itse eri lähteistä tietoa on selkeitä mielipiteitä asioista, jopa niin, että he saavat pelkän mediaan varassa roikkuvan porukan hermostumaan. Miksi sitten?

Se, ettei ihmiset vaivaudu hakemaan lisää tietoa luotettavista lähteistä, vaikkapa oppikirjoista, antaa monille instituutioille tilaisuuden manipuloida meitä kaikkia ihan mihin vaan. Monien mielestä yhteiskunnassamme tehdään usein päätökset tieteelliseen tietoon perustuen. Onko asia oikeasti näin?

Median toiminta kansan tahdon välittäjänä päättäjiin lähtee aina lisätwistillä kiertoon. Siinä välissä uskomukset ja tiede sekoitetaan niin, että äänekkäämpi kansanosa saadaan valjastettua ”tieteen” nimissä asiohin, joihin he eivät olisi uskoneet koskaan itsenäisesti päätyvän.

Median seuraaminen itsessään voi olla tiedettä, mutta usko siihen, että media esittäisi asioita tieteellisestä näkökulmasta on todellinen harhauskomus.

Uuslukutaidottomuus on kurja sairaus.

+4
Aive Pietilä
Vantaa

Työssäkäyvä pääkaupunkiseudulla asuva perheenäiti, lapset ovat kyllä aikuisia.
Yhteiskunnallinen keskustelu kiinnostaa ja haluankin mahdollisuuksien mukaan siihen osallistua.
Myös kansanterveys on sellainen tärkeä aihe, josta pitäisi julkisuudessa käydä enemmän keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu