Voinko luottaa Suomen eläkejärjestelmään?
Kuuntelin tänään Nordnetin rahapodia ”Hyvästit eläkkeille”, jossa haastateltiin Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajaa Mikko Kauttoa.
Eläketurvan hoitaminen ei ole missään maailman maassa halpaa, puolusti toimitusjohtaja nykyistä eläkejärjestelmää. Hän korosti, että eläkejärjestelmän perustamisen aikana 1960-luvun lopulla maailma oli niin paljon erilaisempi kuin nyt. Silloin eläkettä saavia ihmisiä oli vähän ja eläkemaksujen maksajia paljon. Käytännössä silloin mitään ei rahastoitu ja silti eläkerahaa riitti.
Sitten tuli 1990-luvun lama ja valtava työttömyys. Sen jälkeen eläkejärjestelmää on muokattu useampaan kertaan, aina vain huonompaan suuntaan tulevien maksajien osalta. Nykyisiä eläkkeitä ei lasketa enää viimeisen 2 tai 5 parhaan eläkemaksujen kertymävuoden perusteella.
Rahapodin tekijöiden väittämä, että nykyinen eläkejärjestelmä on täysin järjetön, kuulostaa rehelliseltä arviolta eläkeasioiden nykytilasta. Minut herätti esimerkkinä tuotu laskelma, jonka mukaan, jos jokaiselle vastasyntyneelle vauvalle sijoitetaan syntymähetkenä 5000 euroa, se tuottaa hyvällä sijoitussuunnitelmalla hänelle eläkeikään mennessä nykytasoisen keskieläkkeen.
Nykyään eläkemaksuista vain 15 % rahastoidaan ja loput rahat menevät eläkeläisille, käytännössä kädestä suuhun. Nykyinen eläkejärjestelmä onkin tosi kallis koska noin neljännes kokonaispalkkakuluista uppoa eläkemaksuihin.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja nosti esille myös perustuslain tulkinnan, jonka mukaan palkansaaja on ikään kuin luopunut omasta palkastaan eläkemaksun muodossa, joten häneltä ei voida leikata eläkeoikeutta takautuvasti. Eläke olisi tässä tulkinnassa ikään kuin jälkipalkkaa.
Silti itse mietin, että miten on mahdollista, että eläkelupaus osaltani on siirtynyt useamman kerran ja koko ajan vain kauemmaksi, samalla kun maksutaakka vain kovenee. Myös elinaikakerroin raksuttaa euromääräisiä prosentteja pois jo tähän asti kertyneestä eläkkeestä, jälkipalkasta siis.
Sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus eläkejärjestelmän osalta tosiaan huolestuttaa, kuten myös rahapodi ohjelman tuottajia.
Ansiosidonnaisen osalta leikkaus tehtiin jo vaikka työssäkäyvät ovat kautta aikain maksua maksaneet. Siltä osin ei perustuslakiin vedottu.
Eläkehän on vakuutus siltä varalta, että henkilö töistä pois jäätyään jääkin henkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommentista.
Täysin samaa mieltä olen, se on tosi valitettava miten perustuslakia voidaan käyttää kuin mitäkin käsikassaraa, tilanteesta riippuen.
Ilmoita asiaton viesti
”Sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus eläkejärjestelmän osalta tosiaan huolestuttaa”
Ei ole järkevää huolestua epäoikeudenmukaisuudesta. Järkevää on pyrkiä varmistamaan oma toimeentulonsa muista riippumatta.
Eläkeikää on korotetu, mutta se johtuu siitä, että ihmiset ovat työkykyisempiä pitempään. Eihän eläkkeelle jäämisen ole tarkoitus olla mikään tavoite, vaan turvaverkko siinä vaiheessa, kun ei enää kelpaa ansiotyöhön. Työnteko on paljon parempi elämän sisältö kuin pelkkä eläkeläisyys.
Ei ole näköpiirissä, että suomalainen eläketurva romahtaisi. Työeläkevakuutusyhtiöiden varantojen yhteissumma on vain kasvanut vuosi vuodelta ollen nyt reippaasti yli 250 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
kun ei enää kelpaa ansiotyöhön
No comment!
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisin käyttänyt ilmaisua ”kun ei enää pysty ansiotyöhön”, niin olisitko sitten kommentoinut?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hauska kommentoida ”no comment”. Kerrankin edes jotain sisältöä.
Ilmoita asiaton viesti
Itseään tyhmemmän kanssa ei kannata riidellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kansakoulun alaluokilla vastaavanlaisessa kinailussa voitti se, joka sanoi ensin ”mä oon aina sata kertaa viisaampi kuin sä!”.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toki, sen takia en koskaan riitele sinun kanssasi, itseäni tyhmempiä minulla kun ei ole tapana kiusata kovinkaan paljoa. Heillä on yleensä sielu herkkä kuin mimosan kukka.
Ilmoita asiaton viesti
Paha sanoa – kovin eri asiat.
Ilmoita asiaton viesti
No yritä nyt sitten olettaen, että tuota olen tarkoittanut!
Ilmoita asiaton viesti
Aika moni jää eläkkeelle, mutta siinä sivussa jatkaa työntekia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen työeläkejärjestelmä on veroperustainen ja järjestelmänä pyramidiuskontaan järjestetty systeemi. Monien asiantuntijoiden mukaan nykyiset nuoret ovat vain maksajia, omien eläkesäästöjen ja niiden tuottojen jääden täysin kyseenalaisiksi verraten nykyisiin eläkeläisiin tulevan talouskehityksestä ja ikääntymiskustannuksista riippuvina.
Kiistämätön epäkohta on, ettei työntekijällä ole hallintaa tai omistusta omiin vuosikymmeniä maksettuihin työeläkemaksuihin monien muiden länsimaiden tapaan.
Jos 45 vuotta töitä paiskinut ja työeläkekertymäänsä kasvattanut kuolee heti eläkkeelle jäätyään esim. 65 vuoden iässä, koko vuosikymmenien maksettu pajatso tyhjennetään sosialisoiden työeläkejärjestelmän haavin sisälle, eikä työeläkesäästäjän perikunnan hallinnaksi, kuten monissa länsimaissa on ollut tapana aina ollut.
Julkisella sektorilla ei ollut rahastointia lainkaan huolimatta valtavasta työvoimastaan, ennen kuin kunnilla vaatimatyomasti v. 1988 lähtien ja valtiolla vasta v. 1993 lähtien parin kolmen prosentin rahastoinneilla tuolloin aloittaen. Julkista sektoriam palkkatuloineen olikin myöhemmin suorastaan pakko turvottaa vaikka velkarahoi yli järjettömyyden, että luodut kuntien ja valtion työeläkejärjestelmät olisivat edes hiukankaan alkeellisesti uskottavia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommentista.
Huomasit sen saman asian kuin itse vasta nyt huomasin sen podcastin kuunneltuani.
Aiemmin ajattelin vain niitä kohtuuttoman tuntuisia eläkevakuutusmaksuja joille itse en ilmseisesti tule saamaan vastinetta. Nykyisessä eläkejärjestelmässä näyttää olevan olemassa kaikki pyramidin ainekset ja elementit.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taas unohdetaan se, että nykyinen eläkejärjestelmä on
sosiaali v a k u u t u s. Jos kyse olisi vain rahojen sijoittamisesta, niin silloin työkyvyttömyyseläkettä ei saisi käytännössä välttämättä ollenkaan, koska pahimmassa tapauksessa kansalainen voi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle 18-vuotiaana. Kerran minulta pyydettiin eläkepapereita peruskoulun päättäneelle 15-vuotiaalle, ja pettymys oli suuri. Jos jokainen saisi vain sijoittamansa rahat, niin heikkoa olisi työkyvyttömien toimeentulo. Kela ja eläkelaitokset rahoittavat myös työkokeilua ja uudelleenkoulutusta, jos on pakko vaihtaa ammattia. Sairaudesta toipumisen edistämiseksi maksetaan kuntoutustukia, eli määräaikaisia eläkkeitä, joilta palataan työelämään. Kaikki tämä maksaa, ja työeläkemaksuista rahoitetaan. Ehkä emme kuitenkaan halua jenkkimallia, jossa vakava sairastuminen vie slummin kadulle asumaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana vuoden aikana iso muutos, ja viimeisen vuoden aikana todella iso muutos, enkä nyt puhu vain eläkkeistä. Kaikki harkinnanvarainen tulee bumerangina takaisin saatteella ”hylätty”.
Ilmoita asiaton viesti
Rahaa on aivan tavattoman paljon, yksityinen ja julkinen puoli yhdessä n. 262 miljardia. Ennen maaliskuun loppua yksityisen puolen sijoitustuotot olivat 8 miljardia, julkisen puolen 6 miljardia.
Vuonna 2023 maksettiin työeläkkeinä 34,1 miljardia euroa. Eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 27 miljardia euroa. Kaikkea tuottoa ei rahastoida, vaan sillä maksetaan myös eläkkeitä. Mutta jos sijoitustuotot ensimmäisen kolmen kuukauden kuluessa ovat jo 14 miljardia, niin eiköhän tilanne ole aika hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommentista ja rauhoittelusta tämän eläkejärjestelmän talouspuolen osalta.
Toki, aina kun joku sanoo, että rahaa on, saa mut epäilemään päinvastaista.
Täytyy ihan miettiä, että mistä se voisi johtua.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa ottaa selvä faktoista eikä uskoa pelkkiin lööppeihin. Siten ei tarvitse miettiä kehen uskoo ja kehen ei.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommentista, faktat ovat hallussa ja niiden perusteella täällä keskustelen.
Ilmoita asiaton viesti
No, kyllä nuo tiedot löytyvät Eläketurvan sivuilta, eivät ne ole minun keksintöäni. En tietenkään osaa ennustaa, mikä tilanne on sitten, kun sinun on aika jäädä eläkkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Saan täyttä eläkettä, mutta jatkan töitä. Ei tässä nyt vielä malta lopettaa. Jenkeissä on melkein satavuotias neurologi, joka pitää vielä vastaanottoa. Mistä sen työn sankarin mitalin saa, kun ei niitä enää Varustelekakaan myy?
Ilmoita asiaton viesti
Oma kokemukseni on, että harva yli 80 v pitää yllä ammattitaitoa. Lääkäreiden osalta vastaanottoa kyllä, mutta ei osaamista. Yksilötasolla tuossa on tietenkin eroja, mutta isossa kuvassa tuo on noin.
Ilmoita asiaton viesti
Et voi.
Ilmoita asiaton viesti
Et voi luottaa mihinkään, mikä on edes joltain osin poliittisen päätöksenteon varassa, sillä vaalilupaukset ja hallituskaudella esitetyt puheet ovat vain teatteria.
Ilmoita asiaton viesti