Me elätämme kaupunkeja, ei toisin päin

YLE julkaisin hiljattain kuntaverokoneen, jolla voit selvittää ”onko kuntasi valtion elätti vai seisooko se omilla jaloillaan”. Tuo otsikointi kertoo kaiken oleellisen kaupunkitoimittajien tietämättömyydestä ja ajatusmaailmasta. Toimittajien on ollut aina vaikea käsittää kansantaloudellista käsitettä ”kohtaanto”. Siitä kielii erityisesti puhetapa kunnista valtion elätteinä, mikäli nämä saavat valtionosuuksia.

Suomessa suuret kaupungit ovat perinteisesti saaneet vähemmän valtionosuuksia ja niiden verokertymä on suurempi. Tämä saa toimittajat ja muut kaupunkilaiset kuvittelemaan, että maalaiskunnat ovat ”elättejä”. Tämä on kuitenkin ollut aina täysin väärä käsitys. Niin kauan kuin kaupunkeja on ollut, ne ovat eläneet maaseudun ylituotannosta. Sitä ei edes palveluyhteiskunta ole muuttanut, ellei usko ihmisten elävän leikkaamalla toistensa hiuksia ja kauppaamalla toisilleen nettidataa ja puheaikaa.

Kaupungit kuppaavat maaseutua monin eri tavoin. Ensiksikin on mainittava, että monien maaseudulta alkavien tuotantoketjujen verot kohtaantuvat kaupungeissa. Tämä johtuu tietysti siitä, että palvelut, jotka ovat mm. maaseudulla tuotettujen elintarvikkeiden myyntiä, siis kaupan ala, haukkaa suurimman osan koko tuotantoketjun katteesta ja verotulo näkyy suurimman kulutuksen alueella, eli kaupungeissa. Lisäksi näiden tuotantoketjujen jalostus tapahtuu kaupungeissa, ja teollisuudessa palkat ja kiinteistöt ovat arvokkaampia.

Toisekseen suuret, koko maassa toimivat firmat pitävät pääkonttoreitaan pääkaupunkiseudulla, ja se lisää näiden verotuloja paitsi yhteisöveron (jako-osuus tulee henkilökunnan suhteessa), myös kiinteistöverojen ja hyväpalkkaisimman henkilöstön mukana. Monet näistä firmoista vieläpä kiertävät yhteisöveroja konsernivelkajärjestelyjen ym. kautta ja jakavat osinkoja omistajilleen, jotka sitten sijoittavat ne asuntoihin, joita vuokraavat tukia saaville, joita heitä on kaupungeissa paljon maaseutua enemmän, maaseudulla asutaan omistusasunnoissa. Joskushan tukia tarvitaan, mutta meillä sekin on räätälöity niin, että jo valmiiksi kalliissa kaupungeissa kuten Helsingissä niitä maksetaan enemmän.

Helsingissä on sivumennen sanoen eniten valtion työpaikkoja, ja nehän rahoitetaan rietysti verovaroin. Hallinnossa palkat ovat myös korkeita, ja ne maksetaan kokontuotantoketjun työstä.

Meidän koko järjestelmämme on perusluonteeltaan keskittävä. Kyse ei ole mistään luonnonlaista, vaan yhteiskunnasta on tehty suuri tulonjakokone, joka lapioi rahaa keskuksiin. Tähän aikanaan pyrittiin reagoimaan luomalla esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä, joka tasaa tätä epäsuhtaa. Siitä on kuitenkin tehty kirosana, jonka ympärillä helsinkiläiset saavat kirota Starbucksissa, kuinka heidän kovalla työllään elätetään laiskottelevia maalaisia.

Toisin sanoen, YLEn artikkeli oli tietoista tai typeryydestä johtuvaa propagandaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu