Taasko Jäämeren rata piti haudata?

Yksi ainoita Sipilän hallituksen toimista joista pidin, oli sen Jäämeren rata-linjaus. Tämä hallitus kuitenkin veti taas maton alta, kun se käänsikin ratasuunnitelmat Kolarista Ruotsiin ja sitä kautta Narvikiin.

Lapin Kansan uutisessa Lapin kauppakamarin toimitus Timo Rautajokikin toteaa, että Narvikin kuljetuskapasiteetti on jo täynnä. Halki Lapin kulkevan radan kohteena oleva Kirkkoniemi taas on kehittyvä satama, johon Norja haluaa lisää liikennettä. En kuitenkaan ole mikään logistiikan asiantuntija, joten jätän tämän puolen perustelut itseäni viisaammille, kuten juuri Rautajoelle.

Minun näkökulmani on kuitenkin aluepoliittinen. Suurin aluepoliittinen hyöty Jäämeren radasta saadaan, mikäli se kulkee Lapin halki. Kittiläläisenä tietysti voisin sanoa, että jotenkin Kittilän kauttahan se pitäisi rata tulla. Yleisin Jäämeren rataa koskeva linjaus on kuitenkin Rovaniemeltä Sodankylään joko suoraan tai Rovaniemen kautta, ja se on pisimmälle suunniteltu linjaus, tulee Lapin maakuntakaavaankin. Joskus on muissa kunnissakin suostuttava tukemaan muita maaseutukuntia hyödyttäviä hankkeita, muuten kukaan ei saa mitään.

Mikäli Jäämeren rata rakennettaisiin Kemijärveltä Sodankylään ja sieltä Inarin kunnan läpi Kirkkoniemeen, paranisivat Sodankylän ja Pohjois-Lapin saavutettavuus ja liikenneyhteydet ja sitä kautta taloudellisen toiminnan kannattavuus. Kemijärven kautta vedettynä rata varmistaisi myös sen, että Kemijärvellä liikennöidään pitkälle tulevaisuuteen. Lappilaisten tietysti pitää kannattaa vaihtoehtoa, millä saadaan eniten ratakiskoa. Meidänkin pitää osata vaatia.

Niille etelän kaupunkilaisille jotka sanovat, että rata ei kannata sanon vain, että terveisiä teidän metroillenne, ratikoillenne, kehäradoille ja ties mille. Etelän kaupunkeihin pumpataan eri teitä niin paljon kannattamatonta rahaa, että kahden miljardin radan kustannuksista lappiin ei kannata valtion työpaikkojen, hallinnon ja ratakiskojen äärellä asuvien marista. Lisäksi kustannuksista on sanottava, että eikö nyt olisi aika elvyttää, kun elvytysrahastojakin perustetaan? 6,6 miljardin paketista, mikäli se olisi kansallinen eikä EU-paketti, jäisi vielä Jäämeren radan jälkeen reilusti rahaa ylikin. Ja kyse olisi taloutta kehittävästä investoinnista.

Usein vedotaan myös saamelaiskäräjiin. Saamelaiskäräjät tapaa vastustaa aivan kaikkea taloudellista toimintaa pohjoisessa, ellei se ole jonkinlainen suora tuki saamelaisille itselleen. Jäämeren radasta hyötyviä lappilaisia on niin paljon, että ei ole missään nimessä oikein eikä kohtuullista, että nämä kaikki olisivat saamelaiskäräjien ”panttivankeina”. Etelässä ei tätä tilannetta kuitenkaan ymmärretä, vaan siellä ollaan kärkkäitä suojelemaan Lapin soita, maita ja mantuja. Kuvitellaan, että täällä kaikki työskentelisivät heidän vuokramökkiensä siivoojina ja hotellien respoina.

Vaikka nyt keljuttaa, uskon että se rata saadaan vielä. Maailma muuttuu kovaa tahtia, ja koronakriisikin on osoittanut, että palvelualat ovat haavoittuvia. Ilman tatuointia, permanenttia tai starbucksia pärjää, mutta ilman puuta ja metalleja ei.