Toinenkin puoli Valko-Venäjästä (hikeenny jos haluat)

Olemme saaneet lukea nyt parin viikon ajan uutisia Valko-Venäjän mielenosoituksista vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Tänään EU työnsi lusikkansa soppaan ilmoittamalla pitävänsä vaaleja fiilunkina, uhkailemalla Valko-Venäjän johtoa pakotteilla. Koska olen synnynnäinen vastarannankiiski, tuonpa esille vähän toistakin puolta.

Ensiksikin tähdennän, että tämä ei ole kirjoitus sen puolesta, että Lukashenka pysyisi Valko-Venäjän presidenttinä. Minulla ei ole äänioikeutta sen maan vaaleissa eikä minua sen tähden harmita sekään, että minun ääneni olisi vilpin takia ollut merkityksetön. Enkä haluaisi asua Valko-Venäjällä, tiedoksi kaikille niille jotka tulevat kommentteihin minulle hyvää matkaa Minskiin toivottamaan. Tahdon vain kirjoittaa valtavirrasta poikkeavan näkemyksen ehkä ärsyttääksenikin. Meillä Suomessa kun on aina tapana suhtautua asioihin kuin selkärangasta ja mielipiteitä mahtuu julkisuuteen aina vain yksi.

Kun kuuntelin uutisia koskien Valko-Venäjää, muistui mieleeni tapaus noin kymmenen vuoden takaa. Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho lausui tuolloin Kreikan talouskriisin aikana, että maahan tarvittaisiin sotilasjuntta pitämään porukkaa järjestyksessä. Ilta-Sanomat tai Iltalehti haastatteli tuolloin kreikkalaisia koskien Halla-ahon kommenttia. Muistan, kuinka vanha kreikkalaismies sanoi, että oli Kreikan sotilasjuntassa hyvät puolensa ja osoitti puiston penkkiä sanoen, että silloin olisi saattanut nukkua yönsä tuossa ja olla täysin turvallisin mielin, koska järjestys oli. Puolensa siis kaikilla ja niin on Lukashenkankin tapauksessa.

Valko-Venäjä vertailussa veljiinsä

Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenka ei ole mikään turha äijä, eikä hän olisi pysynyt vallassa 26 vuotta, mikäli hänellä ei olisi ollut missään vaiheessa uraansa yli puolen väestön kannatusta ja myöhemminkin merkittävän väestönosan tukea. Tietysti 80% kannatus vaaleissa on vilppitulos, mutta ei hän ole mikään Papa Doc, jota piti vallassa lähes koko kautensa ajan silkka terrori. Nyt mielenosoituksissa on heittänyt poliisin krouvien otteiden alla henkensä viimeisen lukemani tiedon mukaan kaksi ihmistä. Se on muuten paljon vähemmän kuin BLM-mielenosoitusten uhriluku maailmalla, mutta tietysti liikaa.

Kun Valko-Venäjää tarkastelee sen oikeassa viiteryhmässä, eli verrattuna Ukrainaan ja Venäjään, on todettava että valkovenäläisille olisi aineellisesti voinut käydä huonomminkin. Kun Neuvostoliitto hajosi, entisissä neuvostotasavalloissa toteutettiin valtion omaisuuden yksityistäminen, joka johti mafiosomaisten oligarkkien rikastumiseen. Toisin kuin Venäjällä ja varsinkin Ukrainassa, Valko-Venäjällä nousi valtaan neuvostonostalgialla pelaava Lukashenka ja hän käytännössä pysäytti ja perui tämän yksityistämisaallon. Valko-Venäjällä siis suuret teollisuuden firmat jäivät valtion haltuun. He väsäävät edelleen valtavia koneita esimerkiksi kaivos- ja maanrakennusteollisuuteen ja maatalouteen, ja noilla firmoilla on mennyt kohtalaisesti ja pitkään niiden työntekijät olivatkin Lukashenkan suuri tukijaryhmä.

Verrataanpa Valko-Venäjää Ukrainaan ja Venäjään. Ukraina ei koskaan pistänyt oligarkeille edes sitä vertaa jarruja kuin Venäjä, ja se näkyy. Ukrainan bruttokansantuote on per asukas noin puolet Valko-Venäjän vastaavasta. Lisäksi Valko-Venäjän gini-kerroin on ainakin vuonna 2018 ollut Ukrainaa pienempi, eli tulonjako on tasaisempaa. Myös HDI-kerroin, joka käytännössä mittaa koulutusta, terveyttä ym. on Valko-Venäjällä parempi. Venäjällä BKT on puolta suurempi per lurjus kuin Valko-Venäjällä ja tietysti valtava verrattuna Ukrainaan, mutta siellä gini-kerroin on valtavan paljon suurempi (Valko-Venäjä noin 25, Venäjällä 37) eli suurempi talous ei juuri tavan tallaajaa hyödytä.

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Lukashenka olisi siis voinut hoitaa postinsa huonomminkin. Valko-Venäjä on pitänyt Neuvostoliiton ajoilta perimänsä teollisuuden, maa siis oli tavallaan Neuvostoliiton konepaja siinä missä Ukraina oli vilja-aitta, omissa käsissään. Kuka sen tietää, mitä Lukashenkan seuraaja tekisi – olisiko hän kiitollisuudenvelassa EU:lle tai Venäjälle, ja avaisi ovet näille tulla ostamaan edullisesti maan teollisuuden? Voi olla, että suurten pelaajien, eli EU:n ja Venäjän välillä on kyse siitä, saadaanko Valko-Venäjän tuottava omaisuus jakaa länsimaisten sijoitusyhtiöiden vai venäläisten oligarkkien kesken. Eivät ne mitään kruunun jalokiviä ole, mutta rahan arvoista silti. Liekö EU:n toimien tarkoitus juuri se, että saataisiin aikanaan kuitenkin vallan saava oppositio kiitollisuudenvelkaan?

EU aloitti odotetusti Valko-Venäjän painostuksen. EU siis ottaa kantaa itsenäisen maan vaalitulokseen, Suomi sen mukana. Ja alkaa käyttää pakotteita maan sisäisten voimasuhteiden muuttamiseksi. Tämä ei ole EU:ssa uutta, nimittäin Itävaltaa yritettiin 2000-luvulla painostaa, kun oikeistopopulistinen FPÖ tuli maan hallitukseen ensimmäistä kertaa. Suomi saattaa vielä joskus löytää itsensä pakotettavien penkiltä, sillä maailma muuttuu jatkuvasti. Totta tietysti on, että Lukashenka on diktaattori, ja hänen olisi pitänyt väistyä syrjään jo 10 vuotta sitten. Se olisi ollut oikein häntä itseäänkin kohtaan, sillä häntä muisteltaisiin nyt hyvällä. Lyön vaikka vetoa, että 20 vuoden päästä on valkovenäläisiä, joilla on Lukashenkaa ikävä. Mikä siis oli tämän kirjoituksen tarkoitus? Muistuttaa, että asioilla on aina kaksi puolta.

Toivottavasti valkovenäläisille käy lopulta hyvin. Heillä olisi eväitä jatkaa ja seisoa omin jaloin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu