Älä kysy ihmiseltä joka näyttää ”ulkomaalaiselta” mistä hän on kotoisin

Miksi joitain ihmisiä, jotka eivät edes välttämättä tervehdi kyseessä olevaa naapuria tai työkaveria, heti kiinnostaa, mistä tämä erinäköinen ihminen on kotoisin?

Joskus tuntuu, että suomalaiseksi pääsee vain, jos A) on syntynyt täällä ja B) on lisäksi vaalea. Kannattaa muistaa, että suomalaisetkin ovat erinäköisiä jo nyt ja tulevaisuudessa suomalaisuuden käsite monimuotoistuu entisestään, kun ihmiset solmivat kansainvälisiä suhteita, tänne muutetaan muualta jne. Suomalaisuus ei ole staattinen kiveenhakattu ominaisuus, eikä esimerkiksi ihmisen ulkonäöstä pysty päättelemään onko hän syntynyt täällä vai kenties maahanmuuttaja. 

Keskustelu alkoi, kun liikemies ja talouselämän vaikuttaja Mika Ihamuotila (Marimekon ja Mannerheimin yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja Sampo-pankin sekä Marimekon entinen toimitusjohtaja) twiittasi näin:

 “Aina saadessani maahanmuuttajalta hyvää palvelua – vaikkapa taksissa – kysyn, missä ovat hänen juurensa. Sen jälkeen sanon, että ”hienoa, että olet tullut Suomeen. Olet tosi tervetullut”. Reaktio on aina liikuttava. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Näytä se sanoin.”

Yllä oleva viestin voisi tulkita monilla eri tavalla. Minusta Mika Ihamuotilan sävy on alentava ja lausunto on annettu kuin ylhäältä alaspäin. Se kuulostaa siltä kuin jos ja kun olet työperäinen maahanmuuttaja ja teet ahkerasti työtä täällä ja palvelet hyvin herraa, olet tervetullut – muuten et. Ehkä Suomessa syntyminen tai suomen puhuminen ei taida riittää, jos näyttää ulkomaalaiselta eikä ymmärrä palvella nöyrästi herraa. Jos ei palvele hyvin, et ole lämpimästi tervetullut.

Ehkä hän tarkoitti twiittinsä posiitivisena ja halusi korostaa, että maahanmuuttajat tekevät työtä ja tarvitsemme työperäisiä maahanmuuttajia. Hän olisi voinut valita tähän toisen lähestymistavan. Vaikutusvaltaisena ihmisenä hän voisi esimerkiksi kertoa, miten hän on edistänyt maahanmuuttajien työllistymistä yritystensä kautta – vai onko ollenkaan. Suomessa on tuhansia maahanmuuttajia, jotka eivät vain kerta kaikkiaan millään, omista sinnikkäistä yrityksistään huolimatta, löydä töitä. Huonon työmarkkinatilanteen sekä syrjinnän ja ennnakkoluulojen takia heitä ei edes kysytä haastattelun. 

Toisaalta monia ulkomaalaisen näköisiä kyllästyttää aina joka ikisenä päivänä joka ikisessä paikassa vastata tuntemattomille mistä on kotoisin. Aina tuntuu kuin olisi Maahanmuuttoviraston tai poliisin kuulustelussa. Erityisesti kun asiaa tivataan koululaisilta, jotka ovat syntyneet täällä ja joilla ei ole kosketusta vanhempiensa entiseen kotimaahan, heille tulee ulkopuolinen olo kun ulkonäkönsä takia heille aina esitetään yksityisiä kysymyksiä.

Joitain ulkomaalaisia ei haittaa ja osa varmasti tykkääkin, että heiltä kysytään mistä he ovat kotoisin.  Ohjenuorana pitäisin kuitenkin sitä, että “ulkomaalaisen” näköiseltä tätä ei tulisi kysyä sen kevyemmin kuin keneltäkään “kantasuomalaiselta”. Jos sen töksäyttää ensimmäiseksi kysymykseksi jollekin tuntemattomalle ihmiselle, on se outoa ja jättää tunteen, että miksi tämän asian tietäminen on kysyjälle niin tärkeää. 

Moni maahanmuuttaja on poliittinen pakolainen ja henkensä pelosta karannut Suomeen. Kaikki eivät ole tulleet tänne työn perässä. Tämä tiedoksi myös Mika Ihamuotilalle. Tähän asti Euroopassakin satoja poliittisia pakolaisia on tapettu ex-kotimaan agenttien kautta. Siksi moni maahanmuuttaja saattaa empiä ennen kuin vastaa tuntemattoman ihmisen uteluihin siitä, mistä hän on kotoisin, miksi hän on tänne tullut ja aikooko hän palata takaisin. Moni kohtaa myös ennakkoluuloja. 

Jos “ulkomaalaisen näköinen” ihminen paljastuu länsi-eurooppalaiseksi tai pohjois-amerikkalaiseksi, utelija ilahtuu. Jos hän taas on Afrikasta, Lähi-idästä tai Itä-Euroopasta, hän ei ilahdu. Monilla on valmiit ennakkoluulot tietyn maan kansalaisia kohtaan. Heti kun vastaat, että olet vaikka Somaliasta tai Iranista kotoisin, kysyjä laittaa sinut hänen päässään oleva mielikuvan tai kategoriaan, joka on muodostunut ja joka tuskin on positiivinen. Moni näkee että somalilainen tai irakilainen on tietynlainen, eikä ymmärrä että ihmiset ovat yksilöitä riippumatta heidän kotimaastaan, koulutuksestaan tai perheensä alkuperästä. 

Kuvassa näkyy suomalainen mies.

Alan Salehzadeh 

 

 

 

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana. Menatto on kansainvälisiin konflikteihin erikoistunut ajatushautomo, jossa huippututkijat eri puolilta maailmaa ratkovat poikkitieteellisesti globaalin liikkuvuuden haasteita. Asiakkainamme on niin julkishallinnon organisaatioita, mediataloja, poliittisia puolueita kuin yrityksiäkin. Salehzadeh on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu