Ei saa käyttää koulukiusaamista poliittisen edun tavoitteluun – Maahanmuuttajien ja kantaväestön vastakkainasettelu on vaarallista

Viime päivinä on keskusteltu paljon vantaalaisessa koulussa tapahtuneesta pahoinpitelystä.  En tunne pahoinpitelijöiden taustaa mutta huomaan, että julkisuudessa on häkellyttävän paljon spekuloitu tällä asialla. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän virallinen Twitter-tili retwiittasi kansanedustaja Jenna Simolan twiitin, jossa hän kirjoittaa näin:  “Vastuuton maahanmuuttopolitiikka on omiaan lisäämään turvattomuutta kouluissa. Haluttomuus kotoutua näkyy jo varhain. Opettajat pelkäävät puuttua kiusaamistilanteisiin potkujen, vanhempien, rasismisyytösten ja syytteiden pelossa #eduskunta #kyselytunti”

Simola ei ole ainoa, joka on rientänyt vierittämään kouluissa tapahtuvaa väkivaltaa maahanmuuttajien syyksi. Pahasti haiskahtaa siltä, että Simola ja kumppanit yrittävät vahvistaa mielleyhtymää väkivallan ja maahanmuuton välillä tahallaan, ja tarjota omaa poliittista agendaansa tähän ratkaisuksi. Sille on yksi kaikille tuttu sana: populismi. 

Turvattomuutta Suomen kouluissa ovat aiheuttaneet myös esimerkiksi kouluampujat, ja väkivalatapauksia on ollut paljon ennen kuin maahanmuutto yleistyi. Väkivalta ei ole kenekään ryhmän, kaupungin tai suvun ominaisuus. Kiusaajia ja väkivaltaisia ihmisiä löytyy sekä maahanmuuttajien että kantaväestön keskuudesta.

Opettajille taattava parempi osaaminen väkivalta- ja kiusaamistilanteiden ehkäisyyn

Keskeinen ongelma on, että opettajat ovat hirveän ohuen osaamisen varassa väkivalta-, kiusaamis- ja ilkivaltatilanteisiin puuttumisessa. Heille täytyy turvata riittävä osaaminen. Näihin ilmiöihin puuttumista ei tyypillisesti käsitellä lainkaan yliopistokoulutuksen osana, ainakaan aineenopettajilla,  ja moni joutuu tilanteen sattuessa päälle itse pähkimään, miten puuttua siihen. Opettaja ei edes välttämättä tunne lain asettamia velvoitteita ja rajoitteita liittyen tappeluun puuttumiseen ja oppilaan koskemiseen. Koska eväitä puuttumiseen ei ole, tilanne voi olla pelottava monelle opettajallekin eikä takaraivosta löydy keinoja väkivaltaisten tilanteiden ratkomiseen. 

Jos jokaisen opettajan kanssa käytäisiin läpi lainsäädäntöä sekä menetelmiä fyysisten ja henkisten kiusaamistilanteiden purkamiseen, tilanne olisi paljon parempi. Tarvitaan siis vähintään yksi kurssi lisää opettajakoulutukseen, sillä päästään jo pitkälle, eikä sen lisääminen olisi isokaan ponnistus. 

Jokaisella oppilaalla on oikeus oppia turvassa. Opettajia ei voi velvoittaa turvallisuuden takaamiseen, jos ei heille ensin anneta riittäviä eväitä siihen. Ikävää, jos Suomen koulut muuttuvat USAn kaltaisiksi jossa kuljetaan metallinpaljastimien läpi luokkiin ja vartijat partioivat. 

Olen myös sitä mieltä, että kaikenlainen vastakkainasettelu maahanmuuttajataustaisten lasten ja muiden lasten välillä on huono asia (toisin kuin jotkut poliitikot, jotka tahallaan kasvattavat kuilua hyötyäkseen itse). 

Lapset ovat lapsia, eivät kristittyjä, muslimeita tai oman kulttuurinsa edustajia.

Heidän tulisi mahdollisimman paljon oppia ja olla yhdessä. Pidän haitallisena sitä, että oppilaat jaetaan esimerkiksi uskonnon opetuksen osalta erillisiin ryhmiin. Muutenkin minusta on ikävää, että näkyvät uskonnolliset symbolit ovat kouluissa sallittuja. Nämä ovat omiaan kasvattamaan ryhmäytymistä “meidän” ja “heidän” välillä. Parasta olisi, jos peruskoulussa kaikki lapset opiskelisivat yhteistä elämänkatsomusoppia sekä uskontotiedettä, ja uskonnollisen kasvatuksen voisivat perheet halutessaan järjestää muualla. Minusta uskonnonopetuksen ei tule olla valtion tai kunnan tehtävä.

Sekularismi suojelisi Suomea uskonnollisilta kiistoilta. Ranskassa paitsi uskonnon opetus, myös uskonnollisten symbolien käyttö on kouluissa kielletty. Kielto koskee tasa-arvoisesti kaikkia maassa esiintyviä uskontoja ja niiden symboleja.

Toivon, että koulujen väkivalta- ja kiusaamistapauksesta ei tehdä maahanmuuttajien ongelmaa. Se on meidän kaikkien täällä asuvien yhteinen ongelma. 

Alan Salehzadeh

 

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana. Menatto on kansainvälisiin konflikteihin erikoistunut ajatushautomo, jossa huippututkijat eri puolilta maailmaa ratkovat poikkitieteellisesti globaalin liikkuvuuden haasteita. Asiakkainamme on niin julkishallinnon organisaatioita, mediataloja, poliittisia puolueita kuin yrityksiäkin. Salehzadeh on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu