Länteen muuttaneiden muslimiperheiden ongelmat eivät aina johdu vain miehistä

Missään päin maailmaa ei ole olemassa “täydellistä kulttuuria”. Kaikista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia. Joissain kulttuureissa ja lainsäädännöissä toki on enemmän hyvää kuin toisissa, mutta missään ei ole täydellistä. 

Muslimiperheistä ja niiden ongelmista puhuttaessa, miehen ajatellaan olevan aina syyllinen ja naisen ajatellaan olevan heikko ja alistettu. Asiat eivät kuitenkaan ole näin mustavalkoisia. Jos haluaa edistää integroitumista, pitäisi ymmärtää taloudelliset, sosiaaliset ja perheasioihin liittyvät kulttuurierot ja vaatia sekä miehiä että naisia elämään paikallisten, tasa-arvoisten normien mukaisesti. 

Muslimimaissa osa laeista on tasa-arvoisia, osa taas ei. Erityisesti perheasioissa ajetaan miesten etuja. (Toki uskovaisten mielestä muslimimaiden ja islamin lait ovat täydellisiä ja huomioivat naisten, miesten ja lasten oikeuksia täydellisesti).

Ongelmia saattaa syntyä silloin, kun muslimimaista muutetaan länteen. Joillekin voi tulla kulttuurishokki. Suurelle osalle ei tule mitään ongelmia, he integroituvat hyvin, sopeutuvat paikallisiin toimintatapoihin ja nauttivat uudenlaisesta elämästään. Toisille taas tulee paljon ongelmia, kun arvot ja tavat eroavat oman kotimaahan nähden. 

Jos kaikki noudattaisivat tasa-arvon normeja, ei tarvitsisi ollenkaan panostaa kunniaväkivallan, raiskauksien tai silpomisen vastaiseen työhön, koska ne ovat jo laissa kiellettyjä. Näitä kuitenkin tapahtuu myös Suomessa, meidän tasa-arvoisesta lainsäädännöstä huolimatta. Ongelman juuret piilevät lähtömaissa. Merkittävä askel olisi, että paikallista lainsäädäntöä päivitettäisiin tasa-arvoisemmaksi niin kulttuurieroja ei pääsisi syntymään. 

Viime kädessä jokaisen tänne muuttaneen tulee ratkaista, noudattaako esim. naimisiinmenon tai eron aikana edellisen kotimaansa tai nykyisen kotimaansa tapoja. Todellisuudessa ei elämä ei mene aina näin yksinkertaisesti. Moni elää suljettujen seinien sisällä oman kotimaan perinteiden mukaisesti, koteihin kun ei aina ulotu paikallisen lainsäädännön lonkerot. Toki on mahdollista yhdistää kahden kulttuurin tavat, jos se tehdään yhteisymmärryksessä perheen muiden osapuolten kanssa.

Muslimimaissa miehellä on paljon taloudellisia velvollisuuksia liittyen lapsiin, puolisoon ja tämän perheeseen. Vastineeksi mies saa vaatia vaimoltaan monia kodin ylläpitoon liittyviä asioita. Lännessä olosuhteet ovat kuitenkin erilaiset. Tämänkaltaisia sukupuoleen perustuvia velvollisuuksia ei ole tarpeen noudattaa, sillä järjestelmä on rakennettu tasa-arvoiseksi. Kahden kulttuurin välissä eläminen ei ole mustavalkoista. Kun on länsimaassa elävä muslimiperhe, kumpikaan sukupuoli ei ole kategorisesti uhri tai syyllinen. 

Suurin osa maahanmuuttajista integroituu Suomeen loistavasti, eikä tämä kirjoitus koske heitä. On kuitenkin pieni osa patriarkaalisen kulttuurin kasvatteja, joille on vaikeaa sopeutua. He haluavat sekä Suomen että entisen kotimaan vapaudet ja edut, mutta ei kumpaankaan kulttuuriin kuuluvia vastuita. Korostan, ilmiö koskettaa vain hyvin pientä osaa maahanmuuttajista. Toivon, että tätä blogia ei käytetä rasististen puheenvuorojen pönkittämiseen. Ilmiö on kuitenkin todellinen, ja siksi halusin tuoda sen esiin.  

Meillä Iranissa strutsia kutsutaan sanalla kana-kameli (Shotor Morgh). Tarinan mukaan strutsi huutaa “olen kameli”, kun nälkäinen ihminen yrittää syödä sen. Vastaavasti se huutaa “olen kana”, kun joku yrittää lastata kuorman sen selkään. Näin oveluudellaan strutsi petaa itselleen kissan päivät. 

Miksi tämä tuli mieleeni? Suomi on ainutlaatuinen valtio, jossa on ihana tasa-arvoinen, demokraattinen ja vähemmän korruptoitunut järjestelmä. Soisin sen leviävän kaikkialle maailmaan. 

Jotkut, varsinkin hyvin toisenlaisista kulttuureista länteen muuttaneet maahanmuuttajat, käyttäytyvät kuitenkin strutsin tavoin. He haluavat kuoria kerman päältä länsimaalaisesta systeemistä ja samalla nauttia lähtömaidensa etuuksista sosiaalisessa elämässä.

Nainen saattaa Lännessä esimerkiksi haluta elää itsenäistä ja omannäköistä elämää, mutta avioeron sattuessa vaatii aviomiestään maksamaan muslimimaissa yleisen “erorahan”, joka voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Tarpeen vaatiessa asia riitautetaan lähtömaan käräjillä ja miehen paikallista omaisuutta saatetaan takavarikoida. 

Vastaavasti mies saattaa haluta itselleen vaimon, joka pysyy kotona, joka hoitaa lapset ja joka päivä lämpimän ruoan pöytään, ja sitten hän itse haluaa nauttia länsimaisesta seurustelukulttuurista ja käydä yökerhoissa mutta kieltää sen vaimoltaan.

Jos joku tulee länteen asumaan, tulee hänen sitoutua noudattamaan paikallista lainsäädäntöä ja tasa-arvon normeja. Kahteen pussiin pelaaminen on epäreilua. Monikulttuurinen perhe-elämä on rikkaus, jos pystyy rakentamaan siltoja eri kulttuurien välillä yhteisymmärryksessä oman lähipiirin kanssa.  

Alan Salehzadeh 

 

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana. Menatto on kansainvälisiin konflikteihin erikoistunut ajatushautomo, jossa huippututkijat eri puolilta maailmaa ratkovat poikkitieteellisesti globaalin liikkuvuuden haasteita. Asiakkainamme on niin julkishallinnon organisaatioita, mediataloja, poliittisia puolueita kuin yrityksiäkin. Salehzadeh on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu