Turkki avaa rajansa – vaatii taas rahaa EU:lta itse synnyttämistään pakolaisia

Tänään Turkki uhkasi taas avata rajansa, kuten se teki vuonna 2015. Silloin kymmenet tuhannet pakolaiset Lähi-idästä etenivät Turkin kautta Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi salakuljettajien kautta. EU avasi lompakon nyörit, ja Erdogan näin suostui taas palauttamaan oman rajavalvontansa. Nyt vastaava skenaario on hyvin lähellä puhjeta uudestaan. Tuttavani Iranista soitti, että viesti vuotavista rajoista on tavoittanut kansan ja moni suunnittelee lähtevänsä liikkeelle.  

Syyrian sota alkoi 2011, ja on tähän mennessä vaatinut yli 400 000 kuolonuhria sekä synnyttänyt yli 12 miljoonaa sisäistä ja ulkoista pakolaista. Ratkaisua ei vieläkään ole löytynyt. 

Syyrian sota on varsinainen sekametelisoppa, joka monimutkaisuudessaan hakee vertaista. Nyt Venäjä tukee diktaattori Bashar al-Assadia islamisteja vastaan. Turkki tukee islamisteja al-Assadia vastaan. Monissa paikoissa Venäjä ja Turkki taas ovat liittolaisia, ja lisäksi maat käyvät paljon kauppaa keskenään. Turkki, Venäjä ja USA  tekivät myös yhteistyötä keskenään, kun ne viime vuonna valloittivat Pohjois-Syyrian kurdialueita. USA ja kansainvälinen koalitio kuitenkin tukee kurdeja Isisin vastaisessa sodassa, vaikka jättivät heidät äkisti Turkin hampaisiin. Iranin liittolaiset, shiiat, tukevat kaikin voimin al-Assadia. Sunni-arabimaat, jotka ovat vuosikausia tukeneet oppositioryhmiä al-Assadia vastaan, tukevat nyt al-Assadia Turkin vaikutusvallan hillitsemiseksi. Eikä tässäkään vielä kaikki lusikat, jotka ovat mukana hämmentämässä soppaa. 

Vuonna 2014 ennakoin Turkin synnyttävän pakolaisaallon sekaantumalla Syyrian sisäisiin asioihin. Olin oikeassa. Vuotta myöhemmin näimme, kuinka Turkki avasi rajansa mikä johti suureen pakolaisaaltoon. 

Pakolaisia pitää auttaa, mutta ei Turkin ehdoilla. Turkin ehdot ovat saada lisää rahaa EU:lta ja samalla sysätä sen vastuulle itse synnyttämänsä pakolaiset. Miksi muuten Turkki valloitti Pohjois-Syyrian, joka oli rauhallinen ja stabiili alue eikä uhannut Turkkia? Näin se synnytti puoli miljoonaa pakolaista. Nyt kun Isis on syrjäytetty ja al-Assad on valloittanut Venäjän avulla suuren osan Syyriaa takaisin, mitä Turkin armeija tekee Syyriassa? Mikä on sen rooli? 

En hyväksy Bashar al-Assadin tai Venäjän toimia, mutta he ovat vahvimmat pelaajat Syyriassa ja jos halutaan stabilisoida tilanne, pitäisi kaikkien ulkopuolisten armeijoiden poistua maasta ja antaa syyrialaisten järjestää vapaat vaalit. 

Naton tärkeä jäsenmaa Turkki pyrkii valloittamaan lisää alueita Syyriassa ja tukee islamisteja, jotta ne tulisivat al-Assadin tilalle. Sen kautta Erdoganin vaikutusvalta kasvaa, ja hän saa enemmän voimaa kiristääkseen Eurooppaa ja sekaantuakseen entistä enemmän muiden maiden sisäisiin asioihin, myös esim. Pohjois-Afrikassa ja Libyassa. 

Nyt Turkin armeija on hyökkäysvalmis Syyrian rajalla ja odottaa vihreää valoa Natolta. Nato tässä asiassa on osasyyllinen. Se on liian pitkään katsonut hiljaa vierestä Erdoganin suuruudenhulluja valloittamis- ja sekaantumispyrkimyksiä Syyriassa, Libyassa ja Irakissa, estämättä näitä millään lailla. 

Erdoganin tavoitteena on saada EU:lta lisää rahaa. Jos EU nyt taipuu Turkin pyyntöihin ja antaa taas rahaa vastineeksi siitä, että Turkki kontrolloi omaa rajaansa, ei loppua näy. Miljoonia ihmisiä on kylmissä teltoissa ja he tarvitsevat välitöntä apua. Avunanto ei kuitenkaan saa tapahtua Erdoganin käskystä, hänen ehdoillaan, hänen rahapussiinsa pelaten, salakuljettajia ruokkimalla. EU:n pitäisi joko tuoda pakolaiset tänne suoraan tai perustaa heille paikan päälle suojelualue. Niin tai näin, EU ei voi olla vain sivustakatsoja sen rajalla tapahtuville tapahtumille. Saa nähdä, tukeeko Venäjä al-Assadia Turkin hyökkäystä vastaan. Ainakin Venäjä on tyytyväinen, kun paine EU:n päällä kasvaa. Entä Nato? Tukeeko se Turkin sotaoperaatioita alueella? Aika näyttää, mutta nyt EU:n täytyy tehdä kaikkensa varautuakseen tilanteeseen. 

Alan Salehzadeh

 

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana. Menatto on kansainvälisiin konflikteihin erikoistunut ajatushautomo, jossa huippututkijat eri puolilta maailmaa ratkovat poikkitieteellisesti globaalin liikkuvuuden haasteita. Asiakkainamme on niin julkishallinnon organisaatioita, mediataloja, poliittisia puolueita kuin yrityksiäkin. Salehzadeh on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu