Kannattaako työnteko Suomessa? Eläke-esimerkki kertoo karua kieltä
Porvarihallituksen tulisi perustella päätöksiään myös arvoilla. Työtä pitäisi tehdä yhä enemmän, mutta siitä ei välttämättä palkita.
Lukeminen kannattaa aina, lausui edesmennyt ohjaaja–kirjailija Jörn Donner tv-mainoksissa 1980–1990-luvuilla. Tosi on, voisi siihen vastata kunniakkaan Kansallisosakepankin mainoksen sanoin.
Porvarihallituksen menestys lepää talouspolitiikan varassa. Siinä ei ole mitään uutta. Edellinenkin hallitus kärsi lopulta vaaleissa kansalaisten velkahuolesta, vaikka pääministeri oli tunnettu muuallakin kuin Suomessa.
Porvarihallituksen ministerit nojaavat säästö- ja uudistuslinjauksia puolustaessaan lisätyöpaikkojen syntymiseen. Kun esimerkiksi työttömyysturvaa ja asumistukea leikataan, pitäisi laskennallisia työpaikkoja syntyä kymmeniätuhansia. Valtiovarainministeriö on virkavastuulla arvioinut työllisyysvaikutukset.
Ongelma on se, että suhdanne ei näytä juuri nyt hallitusta auttavan. Jos tilanne äityy odotettua hankalammaksi, reaalitalous ja hallituksen päätösperäiset työpaikat kulkevat eri suuntiin. Yhtälöstä tulee vaikeasti selitettävä.
Yhden neuvon hallitukselle antaa Helsingin pormestari, taloustieteilijä Juhana Vartiainen (kok). Hän kehottaa (Nykypäivä 3/2023) hallitusta perustelemaan päätöksiä lukujen lisäksi arvoilla: ”Ihminen kasvaa aikuiseksi, kun hän koulutuksen saatuaan ymmärtää, ettei yhteiskunta ole hänelle enää velkaa. Toimeentulo on hankittava.”
Työtä ei ole suosittu
Epäoikeudenmukaisuus onkin katsojan silmässä. Hyvänä esimerkkinä toimivat eläketulot.
Matti Vanhasen porvarihallitus päätti aikanaan takuueläkkeestä, joka takaa kansalaiselle vähimmäiseläkkeen. Sen saa siis ilman työhistoriaa.
Verovapaa takuueläke on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmanneksen vajaasta 690 eurosta noin 920 euroon (Työeläkelehti 6/2023). Ero osa-aikatyötä tai pienipalkkaista tekevän kansalaisen työeläkkeeseen on kaventunut.
Kun vuonna 2011 pienituloisen, 1 500 euroa kuussa ansaitsevan, kansalaisen tuli työskennellä neljä vuotta ja kuusi kuukautta kerryttääkseen työeläkettä yli takuueläkkeen määrän, niin vuonna 2023 siihen vaadittiin 1 865 euron tuloilla kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.
Hieman alle keskituloinen, kolmen tuhannen euron kuukausituloilla ikänsä työskennellyt kansalainen saa bruttona nyt noin 1500 euron eläkkeen. Kun siitä otetaan verot pois, ero takuueläkkeeseen, eli ilman työhistoriaa ansaittuun eläkkeeseen, jää vain vajaaseen 400 euroon. Vuonna 2011 ero edellä mainitulla palkalla oli 530 euroa.
Vihreä oppi
Tämäkö oikeudenmukaista?
Vihreiden mielestä on. Puolue olisi valmis kaventamaan ylisukupolvisen solidaarisuuden nimissä edelleen takuueläkkeen ja pieni- sekä keskituloisten työeläkkeen eroa kiristämällä maltillisesti, 0,52 prosenttiyksiköllä, työeläkkeiden verotusta 1 125 euroa ja sen yli kuukaudessa tienaavilta eläkeläisiltä.
Suomalaisen mediaanieläke on bruttona reilut 1 600 euroa. Siispä Jörn Donneria mukaillen: säästäminen kannattaa aina, työnteosta en ole ihan varma.
Hyvä artikkeli – kiitos Alberto.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut täyttä asiaa, mutta vähän asian vierestä. Työnteon pitäisi kannattaa palkan, ei eläkkeen takia. Nyt tilanne on se, kuten Vihreät ovat kertoneet, että nuoret duunarimiehet tienaavat vähemmän kuin eläkeläisukot. Ei ihme, jos kiinnostus rehellistä työtä kohtaan ei ole korkealla.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä rehellistä työtähän heidän juuri pitää tehdä, jotta jonain päivänä pääsevät ”hyvin tienaavaksi” eläkeläisukoksi. Se päivä koittaa jokaiselle ja siinä vaiheessa elämä taaksepäin katsottuna tuntuu tosi lyhyeltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ajatusmalli on täysin perverssi ja vinksahtanut.
Eläkejärjestelmä kun tehtiin, tarkoitus oli kuolla pian pois kun eläkkeelle päästy ja sen tarkoitus oli turvata eläminen vanhana kun työkykyä ei ole. Eläkkeen pitäisikin olla palkkoja pienempi kun eläkkeellä ei ole niitä työn teon kuluja, pieniä lapsia elätettävänä tai muuta vastaavaa.
Jotain eläkettä tässä maassa tarvitaan joka tapauksessa että kaikista ihmisistä tulee pidettyä huolta, että työeläke olisi nähtävissä bonuksena, ja sopeutumisena palkkatuloja pienempiin tuloihin. Ei kai vanhainkodissa nyt niin isot kulut ole? Tietenkin jokainen saa jäädä eläkkeelle vaikka kolmikymppisenä jos vain on omaisuutta kerryttänyt siihen mennessä, että aikaisen eläköitymisen voi kyllä hoitaa omillakin rahoilla ihan hyvin.
Työeläke ei siis ole ongelma. Ennemminkin takuueläkettä korkeamman työeläkkeen kestoaika ja työeläkemaksujen osuus palkkatuloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vihreiden heitto huonommin tienaavista duunarimiehistä on lähinnä vitsi. Tietysti löytyy todella suuta työeläkettä nauttivia henkilöitä, joiden eläke nousee kymppitonneihin kuussa, mutta pääasiassa eläkeläiset tienaavat reilut puolet siitä mikä heidän tulonsa ansiotyössä olisi.
Koska tuollainen typerä heitto vihreiltä oli heitetty, niin vastasin siihen samalla mitalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo vihreiden heitto huonommin tienaavista duunarimiehistä on lähinnä vitsi.”
Puhuivat keskiarvoista, ei yksittäistapauksista. Ja nimenomaan nuoret duunarit tienaavat nykyään huonosti. Vihreät ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja nuoria naisia, joten varsinkin heitä kiinnostaa mahdollisten puolisoiden palkat.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun käsityksesi Karnaattu on murrosikäisen kakaran kiukuttelua. Työeläkkeen on oltava selvästi parempi kuin takuueläkkeen. Työkykyisen ihmisen on pystyttävä ihan itse hankkimaan eläkeoikeutensa työllään. Takuueläke kuuluu vain niille, jotka eivät ole kyenneet työkyvyttömyyden takia työeläkettä tienaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Työeläkkeen on oltava selvästi parempi kuin takuueläkkeen.”
Niinhän se onkin.
”Takuueläke kuuluu vain niille, jotka eivät ole kyenneet työkyvyttömyyden takia työeläkettä tienaamaan.”
Takuueläkettä saa muuten nuoretkin ihmiset, jos ei ole työkykyä. Työkyvyttömyyden pitää olla se peruste takuueläkkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
En suinkaan. Olen maksanut veroja myös Hollantiin, Japaniin, Ruotsiin ja Kiinaan.
(Ruotsista sentään saan eläkkeenä jotain takaisin.)
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Helstamo sinun pitäisi olla itse hiljaa. Olet paljastanut totaalin tietämättömyytesi verotuksesta ja eläketurvasta.
Ulkomailla maksetaan verot asuinmaahan ja niistä tienatuilla rahoilla maksetaan myös ulkomailta eläkkeet. Sinä et niitä maksa senttiäkään.
Ulkomaisten eläkkeiden verot maksetaan asuinmaahan eli paluumuuttajan osalta Suomeen.
Monen muuttajan verot Suomeen eläkkeestä ovat todennäköisesti enemmän kuin palkkasi bruttona. Moni muuttaja tulee maksaneeksi elinaikanaan Suomeen moninkertaisen summan veroja keskituloiseen nähden.
Mieti sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko Helstamo tarkoituksella nyt heittäytynyt pösilöksi? Ensinnäkin mitä minun verojen maksu sinulle kuuluu. Toiseksi verot maksetaan yleensä sinne missä olet ansioita saanut. Kolmanneksi lakisääteiset eläkkeet maksetaan pääsääntöisesti sinne missä asut, mutta haluttaessa myös sinne mihin pyydät ne maksamaan. Neljänneksi eläketulojen verot maksetaan asuinmaahan EUn osalta, muualla eri käytäntöjä.
Ilmoita asiaton viesti
”Työnteon pitäisi kannattaa palkan, ei eläkkeen takia.”
– Eiköhän työnteko jokseenkin kaikissa tapauksissa kannatakin, ainakin vertailussa elelyyn työtä vailla. Pidän eläkevuosia vaaran vyöhykkeenä: huonot tienestit, mutta rajattomasti aikaa shopata ja kuluttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa, että työnteosta ei kerry riittävästi työeläkettä ja se on epäsuhdassa eläkkeisiin, joita ei ansaita.
”Kun vuonna 2011 pienituloisen, 1 500 euroa kuussa ansaitsevan, kansalaisen tuli työskennellä neljä vuotta ja kuusi kuukautta kerryttääkseen työeläkettä yli takuueläkkeen määrän, niin vuonna 2023 siihen vaadittiin 1 865 euron tuloilla kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.”
Miten lasket tuon?
Minä lasken asian näin:
690€. 1500€x12kkx31v=558000€x1,5 %=8370€/12=697,50€, josta häviää vielä elinaikakerroin.
920€. 1865x12x33=738540×1,5 %=11078,10€/12=923,18, josta pois elinaikakerroin.
Aikaa tarvitaan huomattavasti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Myös työeläkettä saavat työkyvyttömyyseläkeläiset lienee vihreiden joukossa vihreyttä aiheuttavia. Itse maksan 1550 euron kuukausieläkkeestä 13 prosenttia veroa eli hieman yli 200 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykypäivän laskukaavalla olisit ansainnut tuon 1550€ työskentelemällä seuraavasti:
3000€x12kkx34v=1224000×1,5 %= 18360€/12=1530€.
Sinun olisi pitänyt olla työelämässä 3000 euron keskipalkalla 34 vuotta, jotta olisit ansainnut työeläkettä tuon 1530€. Elinaikakerrointa tuossa ei ole huomioitu.
Ilmoita asiaton viesti
Työkyvyttömyyseläke määräytyy eri tavalla kuin vanhuuseläke. Jotkut vihreät haluavat käsittääkseni siirtää työeläkettä saavien eläkepottia perusturvan varassa oleville kansalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän kyllä. Mukaan lasketaan tulevaa aikaa ja sitten tulee kertakorotus yms. Työkyvyttömyyseläke on tietenkin määrältään pienempi kuin olisi ansaittu työeläke. Halusin vain osoittaa, että saadakseen tuollaisen 1550 euron työeläkkeen, niin silloinkin pitää tehdä pitkään töitä kohtuullisella palkalla. Työkyvyttömyyseläkkeeksi tuo ei ole mitenkään erityisen huono.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole ihan huono ja veroa menee. Teoriassa työeläkkeeni voisi olla kaksinkertainen eli päälle 2500 euroa, jos olisin ollut kokoaikaisesti töissä. Eläkejärjestelmä mahdollistaa myös hyvät työkyvyttömyyseläkkeet, vaikka muistaakseni vain 10 prosentilla työkyvyttömyyseläke on yli 2000 euroa kuukaudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeellä olevista miehistä yli puolet saa bruttona 2.000€ tai enemmän. Silti puolet saa heikkoa eläkettä, joka ei juuri eläkkeestäsi poikkea.
Ilmoita asiaton viesti
Väittäisin kuitenkin, että hallitus ei ole niinkään luomassa uusia työpaikkoja, vaan paremminkin täyttämässä avoinna olevia työtilaisuuksia työttömillä, jotka eivät aiemmin ole töihin hakeutuneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Väittäisin kuitenkin, että hallitus ei ole niinkään luomassa uusia työpaikkoja, vaan paremminkin täyttämässä avoinna olevia työtilaisuuksia työttömillä, jotka eivät aiemmin ole töihin hakeutuneet.”
Jotka eivät ole töihin hakeutuneet tai joita ei ole töihin otettu.
Sellaiset tyypit joita työnantajat eivät mielellään palkkaa eivät myöskään mielellään töihin hakeudu. Tulee sellainen asenne että ei sitten viitsi olla aina tyrkyllä jos en kerran kelpaa.
Jos hallituksen painostus olla enemmän tyrkyllä onnistuu tulee vielä kyseeseen se että ovatko työnantajat todella kiinnostuneita juuri heistä. Heillä saattaa olla joku ongelma tai joku ominaisuus joka ei miellytä työnantajaa ja tekee työllistymisen vaikeaksi. Toki, jos työnantaja todella haluaa työntekijän, työnantaja pyrkii ratkaisemaan tämän esteellisyysongelman tavalla tai toisella.
Jäljellä olevien työttömien, niiden pitkäaikaistyöttömien, työllistyminen ei ole kiinni pelkästään työntekijän halusta työllistyä, tai työnantajan halusta työllistää, vaan siinä on myös kohtaanto-ongelma joka pitäisi ratkaista. Pitäisi löytää oikea työ, sellainen jota työntekijä pystyy tekemään ja sellainen oikeanlainen palkka, jolla työnantaja pystyy työttömän työllistämään ja millä työntekijä pystyy tulemaan toimeen.
Tässä toimeentuloasiassa voisi yhteiskuntakin tulla jossain määrin avuksi, jos on olemassa sellaisia puutteita työkyvyssä jotka estävät kunnollisen palkan maksamisen.
Tällainen yhteiskunnan osallistuminen vajaatyökykyisen toimeentuloon olisi toki kaikille osapuolille, niin työnantajalle, työntekijälle, kuin yhteiskunnallekin kannattavaa. Ongelma on tietysti se että tätä tukea tietenkin pyritään myös väärinkäyttämään ja niin tehdään aina kun se on mahdollista.
Mutta joo. Vaikka kaikki mahdollinen tehtäisiin jotta jäljellä oleva työvoima löytäisi sopivan työnantajan ja työn, se ei ratkaisisi näitä kaikkia ongelmia, työn saatavuuden ongelmia eikä työttömyyden ongelmia, eikä myöskään valtion budjetin alijäämäongelmaa.
Ongelmien ratkaisuun tarvittaisiin lisäksi sellaisia leikkauksia tai verotuksen lisäämistä jotka koskevat nimenomaan paremmin toimeen tulevia kansalaisia. Niiden paremmin toimeen tulevien kansalaisten tuloihin tämä hallitus ei kuitenkaan puutu verotuksella, eikä se myöskään rasita heitä sellaisilla leikkauksilla jotka pienentäisivät valtion menoja.
Niin että tämäkin hallitus tulee vuorenvarmasti jättämään seuraavalle hallitukselle taas entistä suuremman velkataakan, vaikka se kyykyttäisi köyhiä miten paljon tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Muuhun ota kantaa kun tuohon ns. takuueläkkeeseen ja sen määrään(~920€). Esim oma työeläke 443,02€. Siihen Kelalta 434,06. Ei päästä edes siihen 9sataan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulutko tuohon joukkoon? Juttu on jo muutaman vuoden takaa, joten luvut ovat nyt erit.
https://yle.fi/a/3-11010394
Lisäys:
https://www.kela.fi/takuuelake-kuka-voi-saada
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin myös vastata hänelle, että takuueläkettä pitää anoa, ei sitä muuten saa.
Ilmoita asiaton viesti
Juhalle ja Jarille yhteisesti..
Ihan varma ole mihin joukkoon kuulun, mutta sen muistan että oli melkoinen souvi tuo oma eläkkeenhakemiseni. Piti pyytää lausunnot työkkäristä ja sitten kevasta ja sitten taas kelasta ja sitten taas aloittaa sama ruljanssi takaperin. Eläkkeelle jäin 1.1.2021 ja syntymävuoteni -57, joten siinä on jotain varhennusta normaaliin eläkeikään nähden. Tuohon aikaan olin työttömänä(kuten ison osan koko elostani), joten kun tilaisuus sattui, niin siihen tartuin sen kummemmin pohtimatta.
”Huvittava” yksityiskohta tässä hommassa oli vielä se, että oma ansiopäivärahakauteni loppui 23.06.20 ja jos se olisi riittänyt vielä viikon, niin se olisi jatkunut vuoden loppuun ja olisin päässyt silloin ansiopäivärahalta eläkkeelle, jolloin ei mitään varhennusvähennyksiä olisi mennyt. Kukaan ei kuitenkaan kertonut minulle tuota, että hallitus oli päättänyt että ansiopäivät ei kulu, jos olet ansiosidonnaisella 1.7.
Riippuen miten monta vuotta tuota eläkettäni tulen saamaan, niin puhutaan kuitenkin satasten/tonnien tappiosta kohdallani, joka näillä tuloilla näyttelee melko merkittävää osaa.
Viikoksi olisin toki työpaikan saanut järjestymään, jos siis tiedon olisin saanut. Työkkäri ei sitä kertonut minulle, kuten ei myöskään liitosta päätetty informoida, vaikka sinne jotain ropoja kuukausittain välillä maksoinkin. Toki asia varmastikin oli esillä lehdissä, mutta en silloin tainnut niinkään paljoa uutisia seurata.
PS en nyt siis ihan varma ole millä eläkkeellä olen, mutta siis ehkä jollain varhennetulla, jolloin ei kait edes tuo ”takuueläke” päde.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa kysyä asiaa Kelasta. En osaa tarkemmin neuvoa, kun en tiedä yksityiskohtia. Ei siinä mitään menetäkään.
Lisäys:
Kyllä tuon aikaisemmin laittamani linkin mukaan takuueläkettä voi saada varhennetun työeläkkeen saajakin, mutta kyllä se Kelasta selviää.
Ilmoita asiaton viesti
Minua ihmetyttää miten 1957 syntynyt on voinut olla pääosan työiästään työttömänä?
Ilmoita asiaton viesti
J.H:”Minua ihmetyttää..”
Eihän siinä mitään ja kyllähän se itsestänikin hieman ”hupaiselta” kuulostaa. En jaksa/viitsi koko elämäntarinaa tänne suoltaa, mutta totuus aika yksinkertaista. Nuoruus meni Liisanpuistossa marjapussia pelatessa ja gambinaa/aperitaa, sun muita laatuviinejä nautiskellessa. Töitä tehtiin useastikin pimeesti, kun ei 20v osannut ajatella että vuodet kuluu melko sukkelaan. Välillä kun illalla/yöllä loppui juotava, niin sitähän sitten lähdettiin jostain etsimään. Ihan aina se ei onnistunut ja sitten taas istuttiin kuuntelemassa mitä asiaa tuomarilla oli. Vaikka näitä ”keikkoja” aika runsaasti, niin sen verta huonosti tuottavia, että kiven alle ei jäänyt mitään. Ja mahtuuhan noihin vuosiin joitain työuriakin, mutta nekin menivät poskelleen milloin mistäkin syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja laitetaan nyt jotain tähän otsikkoonkin liittyen, että ei kait se kannata, jos vaan rahaa ajattelee. 40v työuraa ja pienellä palkalla, niin eläke on luokkaa 1500-verot. Kyllä siinä alkaa pohtia maamme eläkejärjestelmää ja sen oikeudenmukaisuutta. Se sitten toinen juttu, että se pitkän työuran tehnyt on luultavasti saanut paremmat eväät elolleen, kun se saman ajan kelan ja sossun kanssa tapellut työtön.
Ilmoita asiaton viesti
Korjaan nyt yhden toistuvan harhakäsityksen. Kenenkään työkykyisen ei tarvitse olla 40 vuotta työtön. Se on satavarmasti oma valinta. Tunnen vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka ovat olleet töissä normaalisti. Jos se on heille mahdollista, on se kaikille terveillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Pienten eläkkeiden asiassa on kyse ensisijaisesti eläkkeiden yhteensovituksesta sekä eläkkeensaajan asumistuesta ja sen verottomuudesta.
Takuueläkettä saavilla ei ole käytännössä työhistoriaa, siis kyse on ensisijaisesti kroonisesti sairaista tai muuten työkyvyttömistä tai sitten ansiotuloa koskaan nauttimattomista kotirouvista, jotka lienevät katoava luonnonvara.
ETK:n mainiosta selvityksestä Kokonaiseläke 2023 tilanne selviää. En ole kaikista julkaisun näkökulmista yhtä mieltä, mutta sen tiedot ovat oikeita.
Lopputulema on, etteivät pienet elinkaariansiot SAK:n sertifioimalla palkalla juuri kasvata tuloja verojen jälkeen, suurempien eläkkeiden verotus taas on palkkaveroja kireämpää.
Jos työeläke on noin 1500 euroa, on maksanut oman kansaneläkkeensä mutta käteen ei jää juuri enempää kuin tulottomalla. Kun toisaalta eläke on riskisijoitus, niin suuremmankin eläkkeen ansaitseminen on arpapeliä.
Olenkin ehdottanut jossain vanhassa blogissani, että eläkkeiden yhteensovituksesta luovutaan ja nykyinen työeläketavoite puolitetaan. Tällöin jokainen ansaittu työeläke-euro tulisi perille kansaneläkkeen päälle. Kansaneläkkeen rahoitus tietenkin vaatisi Kelaveron tai rahoituksen muista valtion tuloista.
Muutoin olen kannalla, että työn imua on parannettava kunnon minimipalkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Työn tulee olla sellaista, että jonkun kannattaa maksaa siitä kunnon minimipalkka.
Ilmoita asiaton viesti
Koko eläke- ja palkkakeskustelun voisi tiivistää siihen, että sekä kokopäivätyön palkalla että työeläkkeellä tulisi voida elää ilman eri tukia. Tekemätöntä työkykyistä ei tulisi elättää vuositolkulla millään yhteisesti kerätyillä varoilla. Työn vastaanottamisen tulisi olla pakollista.Töitä on Suomessa kaikille.
Jotta järjestely tervehtyy, on asetettava työlle sellainen minimipalkan taso, että toimeentuloehto toteutuu. Asiakkaat kyllä maksavat lisäpalkat, koska ei ole vaihtoehtoja. Niin on hintojen korotukset ennenkin katettu.
Eläkkeiden palkkavastaavuus on nostettava tasoon 75%-80%. Se tarkoittaa vähintään 25% nostoa nykytasosta ja Se voidaan tehdä vaiheittain ajan kanssa.
Kun järjestelmää yksinkertaistetaan, voidaan vähentää Kelasta puolet työvoimasta ja suuri joukko virkamiehiä pois pyörittelemästä papereita. Se on täysin tuottamatonta työtä. Samalla voidaan keventää ansiotulon verotusta.
Kun tuilla elo koskee lähinnä työkyvyttömiä, se vähenee minimiin ja saadaan huomattava kustannussäästö. Yhä useamman lompsassa on vain itse ansaittua rahaa eikä toisilta vohkittua.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläkkeiden palkkavastaavuus on nostettava tasoon 75%-80%.”
Millä perusteella? Selitätkö millä tavalla tämä laskee eläkemaksujen määrää että saisi työvoiman hintaa alas? Hämäläinen yrittää selvästikin mennä toisten lompsalle.
”Työn vastaanottamisen tulisi olla pakollista.”
Sehän onkin, sillä tavalla kuin mahdollista. Käytännössä jos työtön ei vastaanota tarjottua työtä, karenssit paukkuu.
”Töitä on Suomessa kaikille.”
Itseasiassa ei ole. Työttömiä on nelinkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Olen saamaa mieltä että tekemistä pitäisi arvostaa enemmän varsikin suhteessa rahaan ja johtamiseen. Pitäisi myös puhua siitä mitä työtä pitäisi tehdä, kysyä puuttuiko jotain ja tehdä sitten se. Työ nykyään tulisi tehdä tarpeeseen, työn itsessään ja sen tuotoksen tulisi olla motivoivaa ja kaikilla tulisi olla kohtuullinen toimeentulo. Toimeentulon tekemiseen kaikilla olisi velvollisuus, kykyjensä mukaan, tarvittaessa, työhön kutsuttaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaunista tekstiä, tarkoitin, pitäisi kysyä puuttuuko jotain ja sitten tehdä se, jos puuttuu. Työn motivaattorina pitäisi olla työn konkreettinen tuotos, ei palkka tai eläke, kaikilla tulisi olla velvollisuus tehdä Perustuslain takaamaa perustoimeentuloa kykyjensä mukaan töihin kutsuttaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset elävät vahvassa talousharhassa. Kannattavuus ja talous mitataan nykykäsityksissä rahalla. Rahasta on tullut fetissi, asia jota tavoitellaan enemmän kuin juuri mitään muuta. Elämästä ja talouskäsityksistä puuttuu jatkuvuus.
Työn tekeminen kannattaa aina, kun ihminen viihtyy elämässään, toimii itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Kuitenkin oikeudenmukaisuuden hyväksi ja nykyaikaisessa taloudessa elääkseen jokainen tarvitsee rahaa. Rahoituksen ja tulojen kuuluu järjestyä ja niitä pitää järjestää helpommin kuin nykyään. Rahaa, tuloja, kuuluu olla, jotta voi tehdä työtä. Tässä näyttää olevan suomalaisten asenteissa kova pala purtavaksi.
Lisään vielä, että nykyään tämän kirjoituksen kommenttien mukaan ja tiedän sen muutoinkin omasta kokemuksesta eläkeläisenä, eläke lasketaan eläkejärjestelmän ehtojen mukaan, ei ihmisen toimeentulon varmistaen. Tähän voisi kansalaispalkka olla isoksi avuksi, kuten moneen muuhunkin rahoituspulmaan. Pitäähän ihmisen myös eläkkeellä tulla toimeen. Eläkkeeseen ei ehkä voi vaikuttaa lakkoilemalla ja se määräytyy indeksien yms. sääntöjen perusteella. Kaikille kansalaispalkka lasketun eläkkeen lisäksi toisi koko kansantalouteen uutta puhtia ja ihmisten kuluttaja-asema ja myös veronmaksajan asema paranisi, samoin kestävyysvaje vähenisi ja verotuloihin tulisi parempi kattavuus kansantaloudessa. Valtion ja kuntien menot ovat lisääntyneet, kun on tuotettu ihmisten nykyaikana tarvitsemia palveluja lisää. Tähän tarvitaan lisää budjetti- ja verorahaa ja verotuspohjan vahvistaminen parantaisi palvelujen tuottamisen tilannetta, vaikka julkisen finanssipolitiikan puolesta asia voisi vahvistua myös rahoitustoimialan jälkeenjääneisyyttä korjaamalla nykyaikaisen talouden tasalle.
Ilmoita asiaton viesti