Ei koronaa? Kärsi rauhassa.

Koronavirus ruuhkautti merkittävästi terveyspalvelut. Kevään poikkeuslain myötä suuri osa kuntien terveydenhuoltohenkilökuntaa siirretiin koronatestauksen pariin kiireettömien terveyspalvelujen mentyä kiinni.

Korona ei kuitenkaan vienyt terveyspalveluiden tarvetta minnekään. Ihmiset edelleen kärsivät tavallisista vaivoista, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa. Vaivoilla on myös tapana pahentua, kun niitä ei hoideta ajoissa kuntoon. Kun kiireettömät terveyspalvelut avattiin jälleen kesäkuussa valmiuslain kumoutumisen jälkeen, hoitohenkilökunta palautui enimmäkseen omien työtehtävien pariin. Hoitoa tarvitsevien määrä oli kuitenkin jo moninkertainen, eikä jonojen purkaminen ottanut onnistuakseen.

Mitä ruuhka käytännössä sitten tarkoittaa? Esimerkiksi Espoon terveysasemat ovat toistuvasti poistaneet potilaiden soittopyyntöjä takaisinsoittojärjestelmästä, koska resurssit eivät aina riitä edes takaisinsoittamiseen. Tämän seurauksena potilaat eivät saa yhteyttä edes hoitajaan. Terveysasemat palvelevat vain ajanvarauksella, joka puolestaan toteutetaan lähinnä puhelimitse. Paikan päällä ei jaeta enää aikoja, joten potilailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin jättää soittopyyntö ja toivoa, ettei sitä poistettaisi.

Vantaa puolestaan poisti koko takaisinsoittopalvelun käytöstä. Yhteyden hoitajaan ja mahdollisuuden ajanvaraukseen saavat vain sitkeimmät jonottajat, joilla on aikaa ja voimia odottaa puheluun vastaamista.

Ruuhka vaikeuttaa myös pääsyä erikoissairaanhoitoon, mikä useimmiten edellyttää terveyskeskuslääkärin lähetettä. Lähetteen saaminen puolestaan edellyttää yhteyden saamista terveyskeskukseen sekä vapaan lääkäriajan löytymistä. Mikäli potilas ei ole puhelimessä läpikäydyn oirekuvan perusteella tekemässä välitöntä kuolemaa, jätetään hänet odottamaan kiireetöntä lääkäriaikaa useiden viikkojen ajaksi. Esimerkiksi Helsingissä kiireettömän lääkäriajan odotuksen keskiarvo on 4 viikkoa.

Tällä hetkellä (27.8.) Uudenmaan kunnat pohtivat kuumeisesti, mistä terveyspalveluista säästetään tulevana talvena, jotta henkilökuntaa saataisiin koronatestauksen piiriin. Muiden kuin koronasairaiden ei siis kannata pitää odotuksia korkealla julkista terveydenhuoltoa kohtaan vielä pitkään aikaan.

Koronatartuntojen määrä on pysynyt matalana ja tasaisena viimeisen kolmen viikon ajan. Tällä hetkellä koko Suomessa on vain viisi potilasta sairaalahoidossa koronaviruksen vuoksi. Valtavasti isompi määrä potilaita puolestaan kärvistelee kotonaan sairauksiensa kanssa, pääsemättä lääkärin vastaanotolle. Heistä ei THL kuitenkaan kerää ajantasaista, päivittyvää tilastoa, eikä hoitamatta jääneiden kuolemat päivity lehdistöjemme etusivuille.

Alisa Leppäkoski

Olen kolmen lapsen äiti Helsingistä. Perinteiset arvot ovat lähellä sydäntäni. Kiinnostuksen kohteisiin lukeutuu erityisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikka. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä kätilöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu