Intersektionaalinen feminismi rikoslain lähtökohtana

Hallituksemme on valmistellut rikoslain esityksen, jonka mukaan uhrin sukupuoli koventaisi rikosten moitittavuutta. Maassamme sukupuolet eivät jatkossa ole samanveroiset, vaan esityksen tarkoituksena on lisätä etenkin naisiin kohdistuvien rikosten rangaistavuutta.

Teoriassa rangaistavuuden koveneminen sukupuolen perusteella edellyttäisi sitä, että rikoksen motiivin voidaan osoittaa olevan uhrin sukupuolessa. Käytännössä uusi lakiesitys mahdollistanee kuitenkin rutiininomaisen rikosten moitittavuuden lisääntymisen tapauksissa, jossa tekijä on mies ja uhri puolestaan joku muu – nainen tai ristiriitaisen sukupuoli-identiteetin omaava henkilö.

Paradoksaalista esityksessä on se, että hallitus on vannoutunut tasa-arvon edistäjä. Tasa-arvo merkitsee kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yhteiskunnan jäseninä, etenkin lain edessä. Uusi lakiesitys edistää kuitenkin miesten syrjintää – mikäli rikoksen tekijä on mies ja uhrin nainen, teko on lain näkökulmasta todennäköisesti tuomittavampi.

Tarkastelutapa on jatkumoa hallituksen intersektionaalisen feministiselle ideologialle, joka pisteyttää ihmiset yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavien taustatekijöiden mukaan. Niihin lukeutuu mm. sukupuoli, alkuperä, ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti.

Todellinen tasa-arvo ei kuitenkaan arvota ihmisiä synynnäisten taustatekijöiden perusteella, joihin yksilö ei voi itse vaikuttaa. Mikäli Suomi aikoo lunastaa paikkansa tasa-arvon kärkimaana, sen tulee tarjota kaikille yhdenvertaisen kohtelun – myös lain edessä.

Alisa Leppäkoski
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen perussuomalainen kunnallisvaaliehdokas ja kolmen lapsen äiti Helsingistä. Perinteiset arvot ovat lähellä sydäntäni. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä kätilöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu