Säästöjä terveyden kustannuksella

Helsinki on aikeissaan lakkauttaa lähivuosina 10 terveysasemaa, sulauttaen niiden toiminnan isoihin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Terveydenhuollon palveluverkon uudistamisen taustalla on säästösyyt, mutta muutosta perustellaan kaupunkilaisille sillä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulisivat keskitetyiksi saman katon alle. Tällöin uudistuksen ajatellaan hyödyttävän niitä ihmisiä, jotka käyttävät laajasti sote-palveluja, kuten sosiaalityötä, mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluja.

Vaikka palvelujen valikoima laajenee, niiden saatavuus heikkenee palveluverkon harventuessa. Erityisesti muutoksesta kärsivät lapsiperheet sekä vanhukset, joille kynnys hakeutua terveyspalvelujen pariin kasvaa. Välimatkan pidentyessä joudutaan turvautumaan julkiseen liikenteeseen, ja esimerkiksi bussiin mahtuminen lastenrattaiden tai rollaattorin kanssa on haastavaa. Pysäkillä voi vierähtää vuoroväli jos toinenkin riittävän väljää bussia odotellessa. Tällöin arvostus pelkistettyjä terveyspalveluja kohtaan on korkea, kunhan ne ovat lyhyen matkan päässä.

Terveysasemien lakkautuksia koskevassa päätöksenteossa tuntuu unohtuvan se, että merkittävä osa käyttäjistä ei tarvitse ongelmansa hoitoon kuin lääkärin- tai hoitajan vastaanoton. Mikäli vastaanotolle pääseminen on hankalaa, hoitoon hakeutumista lykätään. Ongelmilla on kuitenkin tapana pahentua, jolloin niiden hoitaminen vaikeutuu ja hoitokustannukset kasvavat.

Terveysasemien lakkauttaminen eriarvoistaa kaupunkilaisia asuinalueen perusteella. Sote-hyvinvointikeskuksia ei tulisi toteuttaa perusterveyspalvelujen saatavuudesta tinkien.

Alisa Leppäkoski

Olen kolmen lapsen äiti Helsingistä. Perinteiset arvot ovat lähellä sydäntäni. Kiinnostuksen kohteisiin lukeutuu erityisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikka. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä kätilöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu