Suljetaanko lapset ja nuoret yhteiskunnan ulkopuolelle?

Hallituksen strategiaa koronatartuntojen rajoittamiseen ollaan päivittämässä. Väestö tullaan jakamaan entistä selvemmin A- ja B-luokkaan koronarokotteen ottamisen perusteella.

Koska suurin osa etenkin iäkkäistä suomalaisista on jo rokotettuja, tartuntojen lisääntyminen ei merkittävästi kasvata terveydenhuollon kuormittavuutta. Tällä hetkellä virusta esiintyy etenkin nuorten keskuudessa, ja nuoret sairastavat taudin vanhempia ikäpolvia useammin lievänä tarvitsematta minkäänlaista sairaanhoitoa.

Tilanne kuulostaa omaan korvaan siltä, että enää hallituksellamme ei ole edes tekaistua syytä ylläpitää rajoituksia. Jatkoa on kuitenkin luvassa: rajoituksia tullaan kohdentamaan todennäköisesti ryhmiin, joiden koronarokotekattavuus on vähäinen tai olematon, eli lapsiin ja nuoriin.

Tapetille nousee jälleen niin yöelämän rajoittaminen, etäopetus kuin lasten harrastusten kieltäminen. Tämä ajaa lapset ja nuoret jälleen normaalin elämän sekä kehityksensä kannalta tärkeidenkin aktiviteettien ulkopuolelle.

Millä perusteella rajoituksiin on odotettavissa tiukennuksia? Terveyden tai terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen vetoaminen olisi pötypuhetta. Esimerkiksi lasten joukossa vaikea koronavirustauti on erittäin harvinainen, eikä kuolemantapauksia ole Suomessa esiintynyt heidän joukossaan lainkaan.

Kyseessä onkin täysin kiusantekoon perustuva poliittinen päätös, joka ennen pitkää todennäköisesti pakottaa jopa lapset kokeellisen rokotteen ottamiseen. Skenaario ei liene kaukaa haettu, sillä jo tällä hetkellä Suomi osallistuu koronarokotteen tutkimiseen 6 kk-12 vuoden ikäisillä lapsilla.

Miltä koronastrategia näyttää muualla Euroopassa? Reilu viikko sitten Ranskassa presidentti Macron ilmoitti, että koronarokotteesta tulee käytännössä pakollinen, mikäli mielii jatkossa käydä esimerkiksi ravintoloissa, kauppakeskuksissa, tai läheisensä häissä. Vaihtoehtoisesti pääsyehdoksi riittää negatiivinen, alle kaksi vuorokautta takaperin hankittu koronatesti. Rokotteen ottamisen sijaan ranskalaiset voivat valita joko syrjäytymisen yhteiskunnasta tai omakustanteisen koronatesteissä ravaamisen jopa kolmesti viikossa. Kalliin hintansa vuoksi viimeisin ei liene todellinen vaihtoehto juuri kenellekään.

Onko Suomikin pian Ranskan tiellä? Ainakin alustavat tiedot tulevasta koronastrategiasta antaa siihen viitteitä: ehdollisen paluun ”vapauteen” saavat ne ikäpolvet, jotka ottavat rokotteen.

+2
Alisa Leppäkoski
Perussuomalaiset Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen perussuomalainen kunnallisvaaliehdokas ja kolmen lapsen äiti Helsingistä. Perinteiset arvot ovat lähellä sydäntäni. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä kätilöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu