Yhteiskunnan loputon vastuu maahanmuuttajista

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina artikkelin maahanmuuttajien elinoloja käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajalapset asuvat ahtaammin ja kokevat enemmän köyhyyttä Suomessa kantasuomalaisiin lapsiin nähden.

Kuten arvata saattaa, artikkeli on kirjoitettu maahanmuuttajien olosuhteita surkuttelevaan sävyyn. Siinä povataan eriarvoisuuden kasvua Suomessa tulevina vuosina, sekä vedotaan tunteisiin korostamalla köyhyyden ja asumisahtauden pitkäaikaisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Suurimpia eriarvoisuuden uhreja ovat tässä tapauksessa irakilais-, iranilais- ja somaliperheet. Heitä, jotka saapuvat Suomeen turvapaikanhakijoina sotaa, vainoa ja turvattomuutta karkuun.

Suomessa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pääsevät täyden sosiaaliturvan ja palvelujen piiriin. Pakolaisstatus tuo oikeuden omaan asuntoon, terveydenhuoltoon ja kotoutumispalveluihin. Kun yhteiskunta kustantaa kaiken tarvittavan ilman minkäännäköistä ponnistelua, aseman voisi nähdä erittäin etuoikeutetuksi. Kuitenkin Hesari muistuttaa, että luksuksen keskellä se ei siltikään vastaa suomalaisperheiden asemaa, joka tosin useimmiten ansaitaan pitkäjänteisellä työnteolla.

On sanomattakin selvää, että perheen koko on suorassa suhteessa kustannuksiin. Se on myös asia, johon voi pitkälti itse vaikuttaa ehkäisyn kautta. Niin somalinaisten kuin irakilaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku on noin kaksinkertainen suomalaisnaisiin nähden. Työllisyysaste samoissa ryhmissä on puolestaan pohjalukemissa.

Artikkeliin haastateltu viiden lapsen irakilaisäiti kertoo muuttaneensa Kotkasta Helsinkiin, koska koki pääkaupungin tarjoavan enemmän mahdollisuuksia lastensa tulevaisuudelle. Samanlaisia ajatuksia lienee muillakin maahanmuuttajilla, sillä jopa puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun asumisen hinta on myös Suomen korkeinta. Mikäli pk-seudulla asumiseen ei sido työpaikka, muuttaminen tänne on taloudellisesti erittäin huono valinta.

Kuinka pitkään suomalaisen yhteiskunnan voidaan nähdä olevan vastuussa maahanmuuttajien heikommasta asemasta? Niin lapsiluku kuin asuinpaikka ovat yksilön omia valintoja, jotka määrittävät sosioekonomista asemaa. Mitäpä, jos lakattaisiin vatvomasta eriarvoisuutta, ja otettaisiin itse vastuu omista valinnoista, syntyperästä riippumatta.

Alisa Leppäkoski

Olen kolmen lapsen äiti Helsingistä. Perinteiset arvot ovat lähellä sydäntäni. Kiinnostuksen kohteisiin lukeutuu erityisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikka. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä kätilöksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu