Tulevaisuudessa uusmaalainen kulkee junallakin
Viime päivinä olen osallistunut eri vaalitilaisuuksiin, ja usein yksi osallistujien mielenkiinnon kohteena on ollut joukkoliikenteen kehittäminen. Kuten pari viikkoa sitten minibussien liikennöinnin ehdotuksen yhteydessä kirjoitin; joukkoliikeenteen määrä on tärkeä, mutta myös sen laatu.
Tällä hetkellä haja-asutusalueilla ei voida puhua määrästä eikä laadustakaan. Jokainen haja-asutusalueella asuva hoitaa itse liikenneasiat omalla autollaan. Vaihtoehdot ovat vähissä. Mitä lähemmäksi mennään kyläkeskuksiin, tilanne helpottuu jonkun verran.
Kehäkolmosen pohjoispuolella on kuitenkin kuntia, jossa poikittaisliikenne ei toimi kunnolla ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulle toimii vain linja-autojen varassa ja siinäkin on toivomisen varaa. Näin on ainakin Nurmijärvellä, Vihdissä, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa ja Lohjalla.
Yksi tekijä, joka vaikuttaa bussiliikennöinnin kankeuteen, on bussilippujen korkea hinta. Tulee halvemmaksi mennä töihin omalla autolla, ja niin kauan kun näin on, muutoksia parempaan ei tapahdu. Parasta olisi siirtää työpaikkoja Helsingin keskustasta kehyskuntiin. Sitä odotellessa keskitytään joukkoliikenteen kehittämiseen.
Uudellemaalle tarvitaan siis lisää raiteita, ja olemassa olevien raiteiden parannusta. Uudenmaan kehyskuntien väestö kasvaa vuosi vuodelta. Tämän päivän kehyskuntien asunto-, kaava- ja maanomistuspolitiikan pitäisi jo suuntautua siihen, että raideliikenne tulee olemaan realistinen vaihtoehto.
Esimerkiksi Nurmijärven kunta on jo pikkuhiljaa varautunut tulevaisuuden suunnitelmiin, rataverkoston rakentamiseen Vantaanlaaksosta Klaukkalaan lunastamalla maata Klaukkalan Viirinlaaksosta. Vaikka näin on ihan oikein tehty, tarvitaan kuitenkin vauhtia tonttien kaavoitukseen sekä tonttien hinnan järkevyyteen. Haaveen matkasta junalla pääkaupungista edes Klaukkalan keskustaan ei pidä jäädä siihen. Sitä varten on tehtävä työtä.
Pohjois Uudenmaan kunnissa on myös toinen mielenkiintoinen kehittämiskohde. Puhun Hyvinkää-Hangon –radan sähköistämisestä. Rata on nyt pyhitetty tavaraliikenteelle. Olen asunut ihan radan tuntumassa ja liikennöinti on vilkasta. Rata kaipaa kunnostusta. Mielestäni Hyvinkää-Hangon rata voitaisiin tulevaisuudessa avata henkilöliikenteelle.
Jos taas keskustelee lohjalaisten kanssa, Elsa-rata on prioriteetti numero yksi. Radan rakentaminen Espoosta Lohjan kautta Saloon vaatii maankäyttösuunnitelmia. Olen samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa siinä, että Espoosta Lohjalle kulkeva Länsirata pitää saada seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon.
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin ja Riihimäki-Hyvinkää alueen kauppakamarin vuonna 2009 tekemässä selvityksessä todetaan: “Espoo-Salo-oikoradan lisäksi suunniteltu Länsirata tukee Hanko-Hyvinkää-radan sähköistystä. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys välille Espoo-Kirkkonummi-Vihti-Lohja on valmistunut. Selvityksessä on tarkasteltu Länsiradan eli Espoo-Lohja -kaupunkiradan varren kehittämistä sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista. Kaupunkiradan toteutumisella olisi merkittävä vaikutus alueen asukasmäärän ja työpaikkojen kehityksen nopeuteen. Erityisesti Veikkolan ja Nummelan maankäytön kehityksen on arvioitu olevan selvästi voimakkaampaa, jos rata Espoosta Nummelan kautta Lohjalle toteutuu.”
Keskiviikkona Läntisen Uudenmaan Vihreiden naisten järjestämässä tilaisuudessa yksi nummelalainen kysyi, että mistä rahat saadaan niihin investointeihin. Vastaus on, että pääomaverotuksesta ja armeijan hankinnoista säästämällä. Se ei ole enää uutinen, että Vihreät ovat valmiita myymään valtion osuuksia esimerkiksi tienrakennusyhtiö Destiasta ja alkoholifirma Altiasta uusien investointien rahoittamiseksi.
Olen hyvä esimerkki joukkoliikenteen uusiokäyttäjästä. Opettelin käyttämään junaa vuosien jälkeen. Olikin aivan mahtavaa istahtaa junaan ja lukea lehdet aamulla lämpimässä junassa. Mutta sitten menneenä talvena tapahtui jotain.
Vuorot alkoivat hidastumaan ja vaunuja jätettiin pois. Seurauksena oli se, että seisoin koko matkan ärtyneessä porukassa kuin sillit suolassa. Lisäksi Jokelan juna-asema lakkautettiin ja sen seurauksena väki värjöitteli satapäisenä seisokkiasemalla pakkasessa odottaen myöhässä, tai kokonaan peruttuja vuoroja.
Nyt kuljen omalla autolla töihin, taas.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka kannatankin Uudenmaan rataverkon kehittämistä haluaisin pikkuisen jarrutella näitä suunnitelmia, sillä tällä hetkellä määrä korvaa laadun. Eli mielestäni on tarpeen kiinnittää lisää huomiota liikenteen laatuun vaikka sen takia joutuisimme viivästyttämään suunniteltuja hankkeita.
Jos junaliikenteen täsmällisyys ja toimivuus ovat jatkossakin päättyvän talven tasolla, uhkaa liikennettä se, että ihmiset siirtyvät suurin joukoin takaisin oman auton käyttöön.
kas, Tapio ennättäkin omalla kommentillaan vahvistaa näkemystäni.
Ilmoita asiaton viesti
Marko
Olet oikeassa. Haluaisin kyllä käyttää joukkoliikennevälineitä, vaikka asema suljettiinkin. On vaan sietämätöntä, että joudun laittamaan asiakkaille tekstareita siitä, kuinka myöhästyn palaverista puoli tuntia. Jokelasta junat kulkevat pääkaupunkiseudulle puolen tunnin välein, jos kulkevat.
Ilmoita asiaton viesti
Jokelan aseman lakkauttaminen vaikuttaa varmasti siihen, että tuohon asuinpaikkaan eivät ihmiset halua muuttaa. Meihin se vaikutti.
Luin pari päivää sitten yhdestä lehdestä, että Suomen rataverkoston huono kunto on se vakavin pulma, ja se, että sen kunnossapitoon ei pistetä tarpeeksi rahaa.
Kaikenlaisia teknologian ihmeitä osataan keksiä, mutta ei tarpeeksi hyviä systeemejä pitämään ratoja siisteinä lumimyrskyissä ja kovassa pakkasessa. Yhden miestenlehden mukaan tarpeeksi hyvää kalustoa talviratahommiin ei löydy.
Asioita pitää katsoa monelta kantilta, mutta mainitsemieni kuntien kannalta ei voida puhua mitenkään siitä, että joukkoliikenne olisi nyt vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Lumen auraus on vain penehkö osaongelma. Rataverkon ja VR:n kaluston kunto on isompi. Kumpaankiin tarvittaisiin merkittäviä investointeja jotta tilanne saataisiin kohtalaiseen kuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun varoista on niukkuutta, kannattaisi aina ensin katsoa mihin olemassa olevalla rataverkolla kyettäisiin.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
Tosin sekin on totta, että liian niukkaa on ratarahoitus viime aikoina ollut.
http://www.rautl.fi/ajankohtaista/?a=show&id=418
On sitten operaattoreita yksi tai useampi, järjestelmää pitää kehittää myös niin, että luokattomasta toiminnasta on seurauksia. Kuten täältäkin voidaan lukea, LVM:n hallinnonalalla idea tunnetaan, miksi ei siis kiskoillakin?
http://www.uusisuomi.fi/raha/110891-radiokanavilla…
Sähköistyskään ei aina ole kehityksen edellytys, koska modernia sähkö/dieselkalustoakin on olemassa.
http://www.railwaygazette.com/nc/news/single-view/…
Karjaa – Hyvinkää on muuten hyvä esimerkki siitä, kuinka junaa korvaava bussiyhteys kuihtui pois muutaman vuoden jälkeen (koska linja-auto houkutteli matkustajia junaa huonommin).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on tärkeä kannanotto. Kiitos linkistä!
Ilmoita asiaton viesti